Töistä kotiin ajaessa tajusin, että tänään on ainoa mahdollisuus käydä hallilla tällä viikolla jos pujottelemaan tekee mieli. Pikaisesti vaatteiden vaihto kotona ja hallille. Pienenä ylltyksenä - ja pettymyksenä - huomasin hallilla olevan treenit menossa, mutta onneksi toisella puolella hallia oli yksittäinen koirakko juuri lopettelemassa omaa treeniään. Joten kiiruhdin toiselle puolelle hallia, tiesin ettei kummoisiin ole aikaa kun illan ensimmäinen ryhmä oli jo odottelemassa omaa tasalta alkavaa vuoroaan.
Tavoitteena tehdä kolme pujottelua. Pujottelu oli hieman hankalasti niin, ettei vauhtia voinut ottaa oikein miltään esteeltä. Koska aikaa ei ollut hukattavaksi en alkanut rakentelemaan mitään. Samaisesta syystä jätin pujottelunkin paikoilleen, vaikka aikaisempien koirien pujotteluista oli jäänyt kohtuulliset kuopat. Yleensä siirrän pujottelun tasaiselle alustalle. Vaikka toisaalta, pitäähän "kuopissakin" osata pujotella kun kisoissa voi hyvinkin tula tuollainen tilanne vastaan.
Ensimmäinen toisto meni hyvin. Ei mitään ongelmaa. Seuraava toisto oli tarkoitus ottaa toiseen suuntaan, tiedä sitten aiheuttiko tämä ongelmat... vaiko huonohko esteelle lähestyminen. Joka tapauksessa Mörkö oikaisi viimeisen kepin ja kerkesi vielä namikipollekin itseään palkkaamaan. Voi että kun olisi apuohjaaja aina käytettävissä! Toinen yritys heti perään, tällä kertaa Mörkö oikaisi kaksi viimeistä keppiä! Tähän kohtaan kerkesin kertoa hyvinkin painokkaasti Mörkölle että tämä ei ole sellaista mitä haluan nähdä, ja kerkesinpä vielä ottamaan namikiponkin pois. Harmitti tuplasti. Harmitti Mörkön virhe ja harmitti oma käytös. Oman ajatusmallin mukaisesti en usko rankaisuun vaan positiivisuuten määrätietoisuutta unohtamtta. Jännitti miten paljon Mörkö otti itseensä sanomisesta.
Syvä hengitys, parin sekunnin ajatustauko. Ensin ajattelin laittaa kaksi verkkoa, yhden kummallekin puolelle, mutta muutin mieleni ja laitoin verkon ainoastaan oikealle puolelle. Oikealla puolellahan oikomiset tapahtuivat. Verkon etäisyys pujotteluun reilu 15cm. Neljäs yritys ja onnistunut pujottelu. Tässä vaiheessa alkoi seuraava ryhmä oikeasti hiillostamaan, mutta päätin hulluuttanikin ottaa pujottelun vielä kerran ilman verkkoa. Mörkö pujotteluun, ja onnistunut pujottelut! Hitaanpuoleinen, mutta onnistunut!
Sekavin tuntein lähin kävelemään Mörkön kanssa. Ikään kuin kävely olisi enemmän palkinto kuin suoraan autoon meneminen. Omia fiiliksiä piti hieman tasoitella ja ajatuksia koota. Aluksi olin hyvinkin pettynyt koko treeniin (treenit epäonnistuneet). Sitten iski syytös (pitikö kiirreessä lähteä treenaamaan näinkin tärkeää asiaa). Sen jälkeen tuli helpotus (katastrofi kuitenkin vältettiin, reitille osuneesta ilmakuopasta huolimatta). Kotona, tätä kirjoittaessa, tuli tyytyväisyys (loppujen lopuksi tuli kuitenkin onnistunut suoritus). Mörkö oli ainakin iloinen oma itsensä lenkillä.
Takaisin ajaessa mietin että mikä johti epäonnistumiseen? Kiire? Oma paineistuminen (muiden koirakoiden odotellessa jo omaa vuoroaan? Hätiköiden tehty treenisuunnitelma? Pujottelun alustan kuoppaisuus? Pujottelusuunnan vaihto kesken kaiken? Todennäköisyys että jossain vaiheessa tulee epäonnistuminen? Olen muutamaan kertaan puoliääneen ihmetellyt hyvää onnistumisten sarjaa (14/14) ja mietiskellyt että onko tuon takana hyvin suunnitellut treenit vaiko sattumaa. En nyt missään nimessä ole odottanut epäonnistumista, mutta jollakin tavoin olen hieman helpottunut että epäonnistuminen tuli - ja siitä selvittiin.
Ehkä tämän kertaiseen vaikutti eniten oma paineistuminen. Samankaltainen fiilif/olotila on itselläni kilpaillessa (ensimmäisissä kisoissa ensimmäiset pujotteluongelmat), viime vuoden puolella pidetyssä omien treenien viikkokisoissa (kirjoitin aiheesta "treenit joita ei olisi pitänyt koskaan olla") - ja nyt tänään. Jos oma paineistumisena aiheutti Mörkölle pujottelussa käytösmuutoksen, niin siinä tapauksessa ollaan selkeästi kuitenkin voiton puolella koska viimeinen toisto onnistui. Tilanne ei jäänyt päälle.
Tiedä häntä. Nyt jännittää seuraava kerta. Mitä sitten tapahtuu? Suorittaako Mörkö pujottleun oikein verkoitta? Onko se hitaampi kuin aiemmin? Täytyy etsiä jostain apukädet mukaan seuraavalla kerralla, se helpottaa omaa olotilaa kummasti.
Tämän hetken pujottelulaskuri näyttää siis 16/18.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti