Samalla kertaa itse sain kaivatut apukädet mukaan, joten juoksukontakti oli ainoana teemana Mörköllä. Ensimmäinen setti tehtiin minipöydillä. Neljä nätti toistoa, joista kaksi "tyhjällä" kontaktilla ilman apuja. Tauon jälkeen tehtiin toinen setti maksipöydällä, ja tästä ei sitten meinannutkaan tulla mitään.
Mikä ihme siinä on että kun alkaa tökkiä niin sitten tökkii kunnolla? Miksen osaa ratkaista tilannetta? Se turhauttava fiilis kun ei ole mitään ideaa tahi ajatusta että miten muuttaisi harjoitusta jotta saisi onnistumisia.
Mörkö suoritti puomia maksipöydällä laukalla ja hyvällä draivilla. Mutta loikkasi liian monta kertaa kontaktin yli, vaikka olisi ollut selvä markkerikin kontakilla. Kokeilin ottaa muutaman kerran vain laskevan osan ja tässä erittäin hyvä kontakti. Koko puomi ja jälleen loikka. Muutama onnistunut tasaisen alusta lähetettynä. Mutta jälleen loikat koko puomilla. Lopetettiin sitten nättiin kontaktiin laskevalla osuudella.
Kotimatkalla päätin, että seuraavaksi tehdään maksipöydällä toistoja kokonaisella boksilla, kun nyt on ollut käytössä ainoastaan "ylärima". Miksen voinut tätä keksiä treenatessa? Ensi kerrala en edes yritä häivyttää boksia pois, jos vaikka saisi neljä rentoa ja onnistunutta suoritusta niin saman tien bileet ja kotio.
Hyvää oli kuitenkin Mörkön rento olemus. Huonoa oma osaamattomuus. Tämän päivän kontaktit olivat juuri sellaisia mitä en halua. Juuri kontaktia ennen loikka. Toivon, että kyseessä oli korkeamman vireen tuoma kokemattomuus, tai se että omassa hallissa on tilaa lähestyä puomia kovemmassa vauhdissa. Juurikin näistä syistä ensi kerralla boksi kokonaisena kontaktille, toivottavasti se helpottaa tehtävää tarpeeksi että saadaan onnistumisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti