Sattuipa tuoss pari viikkoa sitten silmiin Koirakoulu Vainun leikkikoulu. Esittely oli sen verran myyvä, että päätin mennä kokeilemaan ja houkuttelinpa vielä kaverinkin mukaan. Kaveri kaipasi apua vireenhallintaan ja itse koin kaipaavani vinkkejä leikkimisestä yleensäkin ja varsinkin leikin lopettamisesta / tauottamisesta. Olen huomannut Mörkön selkeästi ahdistuvan ja huolestuvan kun leikki lopetetaan, ikään kuin Mörkö ottaisi leikin lopun negatiivisena palautteena. Samoin tunnin alussa huomasin sanoa siitä ettei Mörkö miellä leikkimistä palkaksi varsinkaan tokossa mutta huonosti agilityssäkään.
Ja eikun leikkimään!
Mörkö aloitti leikin rennosti ja aktiivisesti ollen lelussa kiinni hyvällä otteella. Hiukan jännitti että näinköhän Mörkö jatkaa leikkiä kun saa makupalan... Turhaan jännitin. Tehtiin muutaman kerran niin että leikki, käsikosoketus, leikki, käsikosketus, nami, käsikosketus, nami, leikki, nami. Käsitkosketus sen takia, että heti leikin loppumisen jälkeen annettiin Mörkölle helppo tehtävä ettei ahdistumiseen yksinkertaisesti jää aikaa. Nami taas väliin sen takia että saadaan hyvää namista tulevaa mielikuvaa siirrettyä myös leluun.
Pienen tauon jälkeen tehtiin samaa niin että käskin koiran istumaan (ja myöhemmässä vaiheessa maahan), heti lelu, käsikosketus, lelu, käsikosketus, lelu ja nami. Varsinkin maahanmenot nopeutuivat toistojen myötä - ja mikä parasta, Mörkön halu leikkiä vain kasvoi! Lopulta mun vieressä oli hullun kiilto silmissä oleva ja rutiseva koira. Mörkö rutisee halutessaan jotain oikein paljon, ja ensimmäsitä kertaa ikinä Mörkö halusi lelua/leikkiä. Aivan mahtavaaa :)
Noin 40min meni leikkien ja huilaillen. Koska tunti on pitkä aika, niin lopussa kyselin vinkkejä käsikosketuksen keston opettamiseen. Ajatuksena se, että jos en osaa edes käsikosketukseen opettaa kestoa niin on turha oikeastaan haaveilla kapulan pidon keston opettamsita. Sainkin ihan hyvät vinkit, tosin alkuun pitää käsikosketusta vahvistaa hurjasti sillä nyt kiihtyneessä mielentilassa Mörkö tarjosi (nopeaa) peruuttamsita, maahanmenoa, istumista, tassulla lätkimistä ennen kuin pystyi kuuntelemaan mitä edes halusin. Höpsö koira :)
Kiitosta sain aktiivisesta tavastani leikkiä. Tuntuu hölmöltä, kun en miellä itseni osaavan leikkiä ollenkaan. Ehkä olisi aika tuulettaa omaa mielikuvaa itsestäni ja nostaa omat tavoitteet uudelle tasolle. Selkeästi Mörkön saa leikkimään, pitkiäkin aikoja ja vaikka saisi makupaloja välillä, mutta palkkaantumista pitää vielä treenata. Olo on itsellä kuin että työkalupakkiin on ilmestynyt uusi työkalu mistä itselläni ei ole aavistustakaan mihin sitä tulisi käyttää. Toivon todella että aika näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti