Voitin viikko sitten Linnanmäen pallonheitto-kisassa jalkapallonkokoisen pehmolelun. Ja tästähän Mörkö tykkäsi. Viikon aikana annon örkin Mörkölle kotiin tultaessani, joten Mörkön asenne örkkiä kohtaan oli kiitettävän innostunut ja kiinnostunut. Niinpä ajattelin ottaa riskin ja ehdottaa kurssilla josko kokeilisi alkuun palkita suorituksia örkillä eikä namilla. Kouluttajan ilme oli näkemisen arvoinen kun annoin tämän oranssin sarvipään hänelle.
Madalletulla puomilla jatkettiin hommia. Ensimmäisen toiston jälkeen Mörkö selkeästi ilahtui örkistä, ja toiselle toistolle meni huomattavan rentona ja vauhdikkaasti. Eli kyllä lelupalkkakin toimii Mörköllä, kun vain osaisin käyttää lelua. Tässähän sitä pikkuhiljaa tulee opeteltua.
Tehtiin sekä kokonaista puomia että pelkkää puomin alastuloa. Alastuloilla alettiin ottamaan myös kääntymisiä mukaan, sekä aloitettiin häivyttämään boksin yläreunaa. Reunan poistaminen tai käännökset eivät aiheuttaneet loikkia. Ehkä paremminkin alleviivasivat että alas saakka pitää mennä. Koko treenin aikan yksi loikka, ja sekin tuli hirmuisen hetsauksen jälkeen. Loppuun kokonainen puomi, ja se oli rento, rytmikäs, laukalla suoritettu sekä hyvällä kontaktilla.
Oikein surettaa että kurssi alkaa olla loppusuoralla ja työtä on vielä niin paljon jäljellä. Hieman mietityttää miten Mörkön kanssa olisi hyvä jatkaa, nostaa puomia pikkuhiljaa vai hieman suuremmin stepein. Hankalinta koko hommassa on se ettei itselläni ole käytössä laskettavaa puomia. Jokainen nosto on Mörkölle jonkinmoinen haaste, niin sitäkin mietin että kannattaako haasteiden määrää vähentää nostamalla suoraan täysikokoiseksi vai kärsiikö vauhti ja itseluottamus liikaa. Vai tulisiko vauhti ja itseluottamus kuitenkin takaisin ajan kanssa? Tässä monta asiaa vielä ratkaistavaksi...
https://www.youtube.com/watch?v=4duSS2KzOjk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti