Eilen oli vakinaisten treenien viimeiset treenit. Muut pitivät perinteiset ryhmän sisäiset kisat, mutta jätin nämä Mörkön kanssa väliin. En halunnut lähteä "kisaamaan", koska ei voitu kuitenkaan tehdä koko rataa. Enkä halua vain "kisailla". Joko tehdään täysillä tai sitten treenataan.
Kävin tekemässä treeninomaisesti 11 estettä, joissa kahdeksen hyppyä, pujottelua, pituus ja puomi. Hieman ihmettelin sitä että päivän tuomari oli halunnut laittaa rimat korkeimmaksi mahdollisiksi... varsinkin kun ryhmässä on myös toipilaita ja pitkän tauon jälkeen lajiin palaavia. Ja korkeuden takia päätin tehdä rataa hyvin maltillisesti.
Ensimmäiset kaksi hyppyä olivat Mörkölle selkeästi vaikeita, seuraavat kaksi jo helmpompaa. Pujottelu meni hyvin, kuten pituus ja putkikin. Loppuun kolme hyppyä huomattavasti rennompana kuin alussa. Palkkaus, ja areenan luovutus tosissaan kisaaville.
Muiden kisatessa tein puomin alastuloja. Ei näyttänyt olevan merkitystä onko boksi vaiko ei, hyviä kontakteja Mörkö teki joka toistolla. Välillä päästin Mörkön alastulon puolesta välistä ja välillä tasaisen osuuden lopusta. Hyvä fiilis jäi. Nyt ollaan tekemässä oikeaa asiaa!
Tänään hyppytekniikassa Mörkö sai palautetta että tekee kaikilla osa-alueilla paremmin kuin kuukausi sitten. Lihasta on enemmän, kehon hallinta on parempaa ja pään sisälläkin pahin jännitys on purkautunut. Normissa ei kuitenkaan olla vielä, eli maltilla eteen päin. Lopputreeneistä Mörkö muuttui etupainoiseksi ja epäilynä tähän se että koira vain väsähti. Yllätyin todella paljon sitä miten rankka eiliset kahdeksan hyppyä olivat ja että hypyt näkyivät tänään lihaksiston väsymisenä.
Eilisiä treenejä ja hyppyjen rasittavuuta pohdiskellen tehtiin puolen tunnin loppukävelyt. En jotenkaan ollut aikaisemmin huomannut heti vierestä alkavaa metsää, mutta tiedänpä missä jatkossa teen lämmittelyt ja loppulenkit.
torstai 28. toukokuuta 2015
tiistai 26. toukokuuta 2015
Sunnuntain RT-kisat ja kontakteja
Huh, kun aika menee taas nopeasti. Vasta oli sunnuntai ja nyt ollaan jo tiistaissa. Kauhukseni huomasin myös tehneeni tuplabuukkausia ensi viikolle peräti kolmelle päivälle! Onkohan mulla liikaa tekemistä vai huono oman ajan hallinta?
Sunnuntaina käytiin aurinkoisessa Inkoossa rally-tokossa kisaamassa AVOssa. Fiilis oli ihan hyvä, kisapaikka vaikutti rauhalliselta ja tiesin meidän harjoitelleen hieman RTn kuvioita. Lähtöön mennessä ei pahemmin jännittänyt ja koitin olla mahdollsimman rento ja sitä myöten reilu Mörkölle. Tavoite jäi hieman kaukaiseksi, sillä vaikka suoritus kokonaisuutena oli hyvä niin muutaman kerran Mörkö upposi omaan kuplaansa. Positiivista on se, että Mörkö myös tuli takaisin kuulolla kuplastaan. Näiden kuplaan uppoomisten takia esimerkiksi niinkin perusasia kuin liikkeestä maahan vaati kolme käskyä ennen kuin puhuttiin Mörkön kanssa yhteistä kieltä.
Tulokseksi ensimmäin hyväksytty tulos AVOsta, 92 pistettä. Pyörähdyksestä (-3), istu-vasentäyskäännös-istu (-3), pujottelu (-1) ja houkutuksesta (-1).
Näytin tämän kaverille, joka totesin suorituksen nähtyään "Missä on se rento ja taitava Anna, joka ohjasi erästä Ozzy-nimistä partista tannoin?" Niinpä. Se on kyllä aivan syväjäässä. Sanoin heti radalta tultuani ettei kait minkään suorituksen jälkeen tunnu hyvältä, mutta nyt tuntuu sentään vähemän pahalta. Ei sen näin pidä olla! Ozzyn kanssa radalla tuntui pääsääntöisesti hyvältä, eikä Ozzy kupliintunut. Ozzyyn pystyi luottamaan täysillä, ja jos itse koomasin jostain syystä jännityksessäni Ozzy hoiti homman kotiin.
En tiedä miksi en luota Mörköön samalla tavoin. En ole tainnut antaa kyllä mahdollisuuttakaan Mörkölle. Varmasti meidän yhteistyössä näkyy vähäisest harjoitteluminuutit, rally-tokossa on meille molemmille uusia yllättäviä juttuja vielä paljon. Tiedän miten opettaa teknisesti asiat, mutta en pysty muuttumaan kylteiksi, vieraiksi houkutuksiksi, toisiksi kilpailijoiksi, enkä ainakaan rutiinin omaiseksi suoritajaksi näillä lähtökohdilla. Meidän on pakko päästä säännöllisesti ohjattuihin treeneihin jatkossa. Jotta saisin edes mahdollisuuden päästä treeneihin koitan kuitenkin saada RTK2sen aikaiseksi kesän aikana. Joten, voi pieni Mörköläinen, koitetaan yhdessä toinen toiseen luottaen selvitä tästä matkasta. Ensimmäinen etappi RTK2seen on jo saavutettu.
Mukavaa oli se, että melkeinpä luulen Mörkön olleen tyytyväinen suoritukseensa. Ainakin Mörkö oli kovin hellyydenkipeä radan jälkeen ja iloisena seurusteli kanssani. Ehkä onnistuin kuitenkin viestimään koiralle, että se oli hyvä ja se teki oikein.
Illalla oli ylimääräinen kontaktikurssi (ei videoita). Puomi edelleen noin maksipöytien korkeudella mutta lähestymismatkaa oli molemmin puolin puomia ruhtinaallisesti. Pystyi lähestymään jopa hypyn kautta. Tehtiin alkuun muutama kokonainen puomi, sitten useita toistoja vain alasosaa boksia häivytellen. Loppuun vielä kaksi kokonaista puomia, joista viimein toisto aivan super!
Kerkesin harmitella vuorokauden kontaktikurssin loppumista. Olihan tarjolla koko kesän kurssi, mutta toivon että olemme kisakuntoisia elokuussa. En siis paikkaa ottanut. Eilen tuli kuitenkin peruutuspaikka, ja kävipä vielä niin hyvin että ilmeni myös että eräälle toiselle kelpaisi paikasta elokuun treenit kun taas itse hamusin kesäkuun paikkoja. Niinpä varattiin paikka puoliksi, ja näin päästään vielä kuukauden ajan treenaamaan puomia ohjatusti. Täytyy ehdottomasti tehdä myös itsenäisiä treenejä, jotta saataisiin puomia ainakin täyskorkeaksi jos ei jopa "valmiiksi".
Sunnuntaina käytiin vielä pitkällä palauttavalla lenkillä Ozzyn ja Mörkön kanssa. Eilen taas Mörkön kanssa pitkälle lenkille, Ozzyn jäädessä kotio. Kyllä teki taas pahaa jättää Ozzy kotiin! Lenkillä mietin että Mörkö tarvitsisi todella koirakaveria... kun vaan nyt tietäisi onko tulossa lupaavia partispentuja, vai ottaisiko lupaavan löwchenin.
Sunnuntaina käytiin aurinkoisessa Inkoossa rally-tokossa kisaamassa AVOssa. Fiilis oli ihan hyvä, kisapaikka vaikutti rauhalliselta ja tiesin meidän harjoitelleen hieman RTn kuvioita. Lähtöön mennessä ei pahemmin jännittänyt ja koitin olla mahdollsimman rento ja sitä myöten reilu Mörkölle. Tavoite jäi hieman kaukaiseksi, sillä vaikka suoritus kokonaisuutena oli hyvä niin muutaman kerran Mörkö upposi omaan kuplaansa. Positiivista on se, että Mörkö myös tuli takaisin kuulolla kuplastaan. Näiden kuplaan uppoomisten takia esimerkiksi niinkin perusasia kuin liikkeestä maahan vaati kolme käskyä ennen kuin puhuttiin Mörkön kanssa yhteistä kieltä.
Tulokseksi ensimmäin hyväksytty tulos AVOsta, 92 pistettä. Pyörähdyksestä (-3), istu-vasentäyskäännös-istu (-3), pujottelu (-1) ja houkutuksesta (-1).
Näytin tämän kaverille, joka totesin suorituksen nähtyään "Missä on se rento ja taitava Anna, joka ohjasi erästä Ozzy-nimistä partista tannoin?" Niinpä. Se on kyllä aivan syväjäässä. Sanoin heti radalta tultuani ettei kait minkään suorituksen jälkeen tunnu hyvältä, mutta nyt tuntuu sentään vähemän pahalta. Ei sen näin pidä olla! Ozzyn kanssa radalla tuntui pääsääntöisesti hyvältä, eikä Ozzy kupliintunut. Ozzyyn pystyi luottamaan täysillä, ja jos itse koomasin jostain syystä jännityksessäni Ozzy hoiti homman kotiin.
En tiedä miksi en luota Mörköön samalla tavoin. En ole tainnut antaa kyllä mahdollisuuttakaan Mörkölle. Varmasti meidän yhteistyössä näkyy vähäisest harjoitteluminuutit, rally-tokossa on meille molemmille uusia yllättäviä juttuja vielä paljon. Tiedän miten opettaa teknisesti asiat, mutta en pysty muuttumaan kylteiksi, vieraiksi houkutuksiksi, toisiksi kilpailijoiksi, enkä ainakaan rutiinin omaiseksi suoritajaksi näillä lähtökohdilla. Meidän on pakko päästä säännöllisesti ohjattuihin treeneihin jatkossa. Jotta saisin edes mahdollisuuden päästä treeneihin koitan kuitenkin saada RTK2sen aikaiseksi kesän aikana. Joten, voi pieni Mörköläinen, koitetaan yhdessä toinen toiseen luottaen selvitä tästä matkasta. Ensimmäinen etappi RTK2seen on jo saavutettu.
Mukavaa oli se, että melkeinpä luulen Mörkön olleen tyytyväinen suoritukseensa. Ainakin Mörkö oli kovin hellyydenkipeä radan jälkeen ja iloisena seurusteli kanssani. Ehkä onnistuin kuitenkin viestimään koiralle, että se oli hyvä ja se teki oikein.
Illalla oli ylimääräinen kontaktikurssi (ei videoita). Puomi edelleen noin maksipöytien korkeudella mutta lähestymismatkaa oli molemmin puolin puomia ruhtinaallisesti. Pystyi lähestymään jopa hypyn kautta. Tehtiin alkuun muutama kokonainen puomi, sitten useita toistoja vain alasosaa boksia häivytellen. Loppuun vielä kaksi kokonaista puomia, joista viimein toisto aivan super!
Kerkesin harmitella vuorokauden kontaktikurssin loppumista. Olihan tarjolla koko kesän kurssi, mutta toivon että olemme kisakuntoisia elokuussa. En siis paikkaa ottanut. Eilen tuli kuitenkin peruutuspaikka, ja kävipä vielä niin hyvin että ilmeni myös että eräälle toiselle kelpaisi paikasta elokuun treenit kun taas itse hamusin kesäkuun paikkoja. Niinpä varattiin paikka puoliksi, ja näin päästään vielä kuukauden ajan treenaamaan puomia ohjatusti. Täytyy ehdottomasti tehdä myös itsenäisiä treenejä, jotta saataisiin puomia ainakin täyskorkeaksi jos ei jopa "valmiiksi".
Sunnuntaina käytiin vielä pitkällä palauttavalla lenkillä Ozzyn ja Mörkön kanssa. Eilen taas Mörkön kanssa pitkälle lenkille, Ozzyn jäädessä kotio. Kyllä teki taas pahaa jättää Ozzy kotiin! Lenkillä mietin että Mörkö tarvitsisi todella koirakaveria... kun vaan nyt tietäisi onko tulossa lupaavia partispentuja, vai ottaisiko lupaavan löwchenin.
sunnuntai 24. toukokuuta 2015
Yhdestä aikakaudesta toiseen
Tänään oli se päivä edessä mitä olin sujuvasti puolen vuoden ajan siirtänyt. Kävin Mörkön kanssa erikseen pitkällä lenkillä ja Ozzyn kanssa lyhyemmällä. Olen viimeiseen saakka koittanut käyttää koirat samoilla lenkeillä, mutta pakko se on vain myöntää ettei Ozzy jaksa rankemmilla lenkeillä ja Mörkölle ei taas pelkkä hihnassa kävely riitä.
Kyseessähän ei ole mikään maailmanloppu, mutta henkisesti tämä on minulle iso asia. Olen myöntänyt että Ozzy on vanhus. Olen myös samalla hyväksynyt sen tosiasian että teen jälleen pääsääntöisesti kaksi eri lenkki päivittäin. Toki aamu- ja iltalenkin menee yhdessä, ja lyhyemmät puolituntiset myös. Varmasti pidän kiinni vielä tunnin hihnalenkeistäkin niin kauan kuin Ozzylla riittää halua tulla mukaan. Mutta pari kertaa viikossa Mörkö pitää viedä erikseen rankemmalle lenkille.
Tänään suuntana siis metsä Mörkön kanssa. Olin valmistautunut siihen että vapaana oleva koira kulkee pelkästään takanani ja saan patistaa sitä suurimman osan matkasta kulkemaan edessäni. Tällaista se olikin ensimmäisen vartin. Iloksi Mörkö kuitenkin ylätti ja suurinman osan lenkeistä juoksenteli itsekseen hajujen perässä, heitteli käpyjä ja kävi kahlaamassa kirkasvetisessä ojassakin. Meillä oli oikeastaan todella kivaa yhdessä. Ei tullut ollenkaan sellaista fiilistä että ulkoilutan enemmän itseäni kuin koiraa, niin kuin hieman uumoilin. Onneksi :)
Kyseessähän ei ole mikään maailmanloppu, mutta henkisesti tämä on minulle iso asia. Olen myöntänyt että Ozzy on vanhus. Olen myös samalla hyväksynyt sen tosiasian että teen jälleen pääsääntöisesti kaksi eri lenkki päivittäin. Toki aamu- ja iltalenkin menee yhdessä, ja lyhyemmät puolituntiset myös. Varmasti pidän kiinni vielä tunnin hihnalenkeistäkin niin kauan kuin Ozzylla riittää halua tulla mukaan. Mutta pari kertaa viikossa Mörkö pitää viedä erikseen rankemmalle lenkille.
Tänään suuntana siis metsä Mörkön kanssa. Olin valmistautunut siihen että vapaana oleva koira kulkee pelkästään takanani ja saan patistaa sitä suurimman osan matkasta kulkemaan edessäni. Tällaista se olikin ensimmäisen vartin. Iloksi Mörkö kuitenkin ylätti ja suurinman osan lenkeistä juoksenteli itsekseen hajujen perässä, heitteli käpyjä ja kävi kahlaamassa kirkasvetisessä ojassakin. Meillä oli oikeastaan todella kivaa yhdessä. Ei tullut ollenkaan sellaista fiilistä että ulkoilutan enemmän itseäni kuin koiraa, niin kuin hieman uumoilin. Onneksi :)
lauantai 23. toukokuuta 2015
Kontaktikurssilla örkkiä metsästämässä
Voitin viikko sitten Linnanmäen pallonheitto-kisassa jalkapallonkokoisen pehmolelun. Ja tästähän Mörkö tykkäsi. Viikon aikana annon örkin Mörkölle kotiin tultaessani, joten Mörkön asenne örkkiä kohtaan oli kiitettävän innostunut ja kiinnostunut. Niinpä ajattelin ottaa riskin ja ehdottaa kurssilla josko kokeilisi alkuun palkita suorituksia örkillä eikä namilla. Kouluttajan ilme oli näkemisen arvoinen kun annoin tämän oranssin sarvipään hänelle.
Madalletulla puomilla jatkettiin hommia. Ensimmäisen toiston jälkeen Mörkö selkeästi ilahtui örkistä, ja toiselle toistolle meni huomattavan rentona ja vauhdikkaasti. Eli kyllä lelupalkkakin toimii Mörköllä, kun vain osaisin käyttää lelua. Tässähän sitä pikkuhiljaa tulee opeteltua.
Tehtiin sekä kokonaista puomia että pelkkää puomin alastuloa. Alastuloilla alettiin ottamaan myös kääntymisiä mukaan, sekä aloitettiin häivyttämään boksin yläreunaa. Reunan poistaminen tai käännökset eivät aiheuttaneet loikkia. Ehkä paremminkin alleviivasivat että alas saakka pitää mennä. Koko treenin aikan yksi loikka, ja sekin tuli hirmuisen hetsauksen jälkeen. Loppuun kokonainen puomi, ja se oli rento, rytmikäs, laukalla suoritettu sekä hyvällä kontaktilla.
Oikein surettaa että kurssi alkaa olla loppusuoralla ja työtä on vielä niin paljon jäljellä. Hieman mietityttää miten Mörkön kanssa olisi hyvä jatkaa, nostaa puomia pikkuhiljaa vai hieman suuremmin stepein. Hankalinta koko hommassa on se ettei itselläni ole käytössä laskettavaa puomia. Jokainen nosto on Mörkölle jonkinmoinen haaste, niin sitäkin mietin että kannattaako haasteiden määrää vähentää nostamalla suoraan täysikokoiseksi vai kärsiikö vauhti ja itseluottamus liikaa. Vai tulisiko vauhti ja itseluottamus kuitenkin takaisin ajan kanssa? Tässä monta asiaa vielä ratkaistavaksi...
https://www.youtube.com/watch?v=4duSS2KzOjk
Madalletulla puomilla jatkettiin hommia. Ensimmäisen toiston jälkeen Mörkö selkeästi ilahtui örkistä, ja toiselle toistolle meni huomattavan rentona ja vauhdikkaasti. Eli kyllä lelupalkkakin toimii Mörköllä, kun vain osaisin käyttää lelua. Tässähän sitä pikkuhiljaa tulee opeteltua.
Tehtiin sekä kokonaista puomia että pelkkää puomin alastuloa. Alastuloilla alettiin ottamaan myös kääntymisiä mukaan, sekä aloitettiin häivyttämään boksin yläreunaa. Reunan poistaminen tai käännökset eivät aiheuttaneet loikkia. Ehkä paremminkin alleviivasivat että alas saakka pitää mennä. Koko treenin aikan yksi loikka, ja sekin tuli hirmuisen hetsauksen jälkeen. Loppuun kokonainen puomi, ja se oli rento, rytmikäs, laukalla suoritettu sekä hyvällä kontaktilla.
Oikein surettaa että kurssi alkaa olla loppusuoralla ja työtä on vielä niin paljon jäljellä. Hieman mietityttää miten Mörkön kanssa olisi hyvä jatkaa, nostaa puomia pikkuhiljaa vai hieman suuremmin stepein. Hankalinta koko hommassa on se ettei itselläni ole käytössä laskettavaa puomia. Jokainen nosto on Mörkölle jonkinmoinen haaste, niin sitäkin mietin että kannattaako haasteiden määrää vähentää nostamalla suoraan täysikokoiseksi vai kärsiikö vauhti ja itseluottamus liikaa. Vai tulisiko vauhti ja itseluottamus kuitenkin takaisin ajan kanssa? Tässä monta asiaa vielä ratkaistavaksi...
https://www.youtube.com/watch?v=4duSS2KzOjk
torstai 21. toukokuuta 2015
Toisen kerran Jennan opeissa
Olinkin odottanut tätä treeniä, jostain syystä aivan kauhean paljon. Vielä kun Lohjalle ajaa puolessa tunnissa, hallissa on hyvät puitteet ja lämmittelypuitteet ovat aivan mahtavat niin ei voi toivoa muuta.
Viime kerralla treeneissä hypyt olivat 15cm, nyt päätin kokeilla 20cm korkeutta. Edellisellä kerralla ei ollut ongelmia hypyissä ja edellispäivän viikkotreeneissä oli hyppyjä 15-35cm skaalassa. Hypyt meni alkuun hyvin, mutta treenien edetessä ja toistojen lisääntyessä alkoi alastulot hajota. Alastuloissa kuului jälleen ähkäisyjä. En tykkää, mutta kertoopahan siitä ettei lihaksisto ole vielä siinä kunnossa kuin pitäisi. Muistutti myös siitä että maltilla pitää edelleen edetä.
Viilattiin moneen kohtaan persjätön paikalle valsseja ja nehän toimi! Jäin ihmettelemään itsekseni että minneköhän valssit ovat oikein itseltäni jääneet? Persjätöt ovat toisaalta itselleni nopeampia kuin valssit, mutta pitääpä miettiä tarkemmin missä kohtaan valssit olisivat hyödyllisiä. Yhteen kohtaan sain ahaa-elämyksen yöllä (!), että olisikohan takaakierto - valssiin sopinut kuitenkin paremmin pakkovalssi. Oikein harmitti miksen keksinyt tuota kokeilla treeneissä.
Treeneissä oli todella vaikeat sisäänmenot pujotteluun, ja siitäkin huolimatta pujottelut sujuivat hienosti. Tein pujottelun kaikkinensa kolmeen kertaa radalla, enempää en halunnut tehdä kun pujottelua ei ole tullut muutenkaan tullut tehtyä kuin puolen tusinaa kertaa. Teki minulle hyvää kuitenkin huomata että pujottelu toimii hyvin radalla.
Alussa rataa oli kaikki erikoisesteet niin että esteeltä toiselle siirryttiin valssein. Ensin okseri, siitä muurille, rengas, pituus ja putkeen. Kolmannen kerran jälkeen kieltäydyin kohteliaasti olla tekemättä enää alkua kun jokainen käännös rasitti enemmän oikeaa etujalkaa, eli sitä mikä oli kipeänä loppuvuodesta. Jokin järki pidettävä kuitenkin toistojen määrässä.
Hyvät treenit olivat. Keksittyivät radan luonteen takian enemmän muutaman esteen pätkiin, mutta tämähän sopii sekä minulle että Mörkölle. Ihanan innostava Jenna osaa olla :) Saas nähdä milloin seuraavan kerran pääsen hänen tunnilleen.
Viime kerralla treeneissä hypyt olivat 15cm, nyt päätin kokeilla 20cm korkeutta. Edellisellä kerralla ei ollut ongelmia hypyissä ja edellispäivän viikkotreeneissä oli hyppyjä 15-35cm skaalassa. Hypyt meni alkuun hyvin, mutta treenien edetessä ja toistojen lisääntyessä alkoi alastulot hajota. Alastuloissa kuului jälleen ähkäisyjä. En tykkää, mutta kertoopahan siitä ettei lihaksisto ole vielä siinä kunnossa kuin pitäisi. Muistutti myös siitä että maltilla pitää edelleen edetä.
Viilattiin moneen kohtaan persjätön paikalle valsseja ja nehän toimi! Jäin ihmettelemään itsekseni että minneköhän valssit ovat oikein itseltäni jääneet? Persjätöt ovat toisaalta itselleni nopeampia kuin valssit, mutta pitääpä miettiä tarkemmin missä kohtaan valssit olisivat hyödyllisiä. Yhteen kohtaan sain ahaa-elämyksen yöllä (!), että olisikohan takaakierto - valssiin sopinut kuitenkin paremmin pakkovalssi. Oikein harmitti miksen keksinyt tuota kokeilla treeneissä.
Treeneissä oli todella vaikeat sisäänmenot pujotteluun, ja siitäkin huolimatta pujottelut sujuivat hienosti. Tein pujottelun kaikkinensa kolmeen kertaa radalla, enempää en halunnut tehdä kun pujottelua ei ole tullut muutenkaan tullut tehtyä kuin puolen tusinaa kertaa. Teki minulle hyvää kuitenkin huomata että pujottelu toimii hyvin radalla.
Alussa rataa oli kaikki erikoisesteet niin että esteeltä toiselle siirryttiin valssein. Ensin okseri, siitä muurille, rengas, pituus ja putkeen. Kolmannen kerran jälkeen kieltäydyin kohteliaasti olla tekemättä enää alkua kun jokainen käännös rasitti enemmän oikeaa etujalkaa, eli sitä mikä oli kipeänä loppuvuodesta. Jokin järki pidettävä kuitenkin toistojen määrässä.
Hyvät treenit olivat. Keksittyivät radan luonteen takian enemmän muutaman esteen pätkiin, mutta tämähän sopii sekä minulle että Mörkölle. Ihanan innostava Jenna osaa olla :) Saas nähdä milloin seuraavan kerran pääsen hänen tunnilleen.
keskiviikko 20. toukokuuta 2015
Hieman sitä sun tätä viikkotreeneissä
Vähän oli tämän päivän treeneistä tavoite kadoksissa - siis itseltäni. Ei ollut oikein selkeää suunnitelmaa, joten tuli tehtyäkin vähän sitä sun tätä. Hyvä vai huono jutu? Ei ainakaan kovin tavoitteellisesti eteen päin vievää. Treenit olivat hyvät, en vain tiedä miksi itsellä oli ajatukset kovin muualla.
Alkuun tein itsekseni täysikokoisen puomin alastulon juoksuttelua. Puomina oli sellainen "letku" alumiinipuomi jonka alasstulon alta meni putki. Olisinkohan tehnyt 3+3 toistoa eri puolilta, kontaktilla boksin jämät. Jokainen toisto hyvä. Ei Mörkö laukalla mene, mutta rennon itsevarmasti kuitenkin.
Ratatreenissä tehtiin noin kahdeksan esteen pätkiä. Treeni itsessään ei ollut vaikea, vaan oikein mukavaa luukutusta. Kiva tehdä näitäkin väliin eikä aina vaan pyörittää, pyörittää. Hypyt oliva eri korkeuksilla sisältäen myös ääripäät eli välillä 20-35cm. En nähnyt Mörkön korkeimpia hyppyjä, mutta kouluttajan mukaaan Mörkö näytti rennolta. Pujottelu ensimmäistä kertaa radan osana sujui hyvin. A-este tuli tehtyä kaksi kertaa, aivan superhienoilla kontakteilla. Muuten palkkaa kovasa vauhdista ja putkien ulostulojen kiihdytyksistä.
Väliajalla jaksoin tehdä set point -harjoituksen. Mikähän siinä on että noita hyppytekniikan harjoituksia on mukamas niin työläs tehdä? Onneksi kesäaikaan ulkokentällä on hyppyteknikan sarja / sarjoja melkein aina valmiina, joten kohtuullisen pienellä vaivalla saa tehtyä harjoituksia. Set pointtia viisi kertaa. Oli tarkoitus tehdä vähemmän, mutta eihän se sitten mennyt suunnitelmien mukaan. Kolmannelle toistolle Mörkö otti yhden ylimääräisen lähestymislaukan ja neljännellä tiputti jälkimmäisen riman. Viides toisto meni kaikin puolin siististi joten siihen oli hyvä lopettaa.
Omalla vuorolla vielä toisella puomilla alastulojen juoksutusta. Tällä kertaa oli puupuomi, tosin sekin löysä kuin mikä. Ihmeellisiä trampoliineja puomit nykyään, löystyvätkö kovassa käytössä? Joka tapauksessa hyviä toistoja 2+2. Ei laukassa, mutta hyvällä ilmeellä reippaalla ravilla. Kaikki kontaktit hyviä. Jostain syystä nyt vahva luotto että kyllä tämä kantaa vielä hedelmää.
Loppukävelyjen kautta kotio.
Alkuun tein itsekseni täysikokoisen puomin alastulon juoksuttelua. Puomina oli sellainen "letku" alumiinipuomi jonka alasstulon alta meni putki. Olisinkohan tehnyt 3+3 toistoa eri puolilta, kontaktilla boksin jämät. Jokainen toisto hyvä. Ei Mörkö laukalla mene, mutta rennon itsevarmasti kuitenkin.
Ratatreenissä tehtiin noin kahdeksan esteen pätkiä. Treeni itsessään ei ollut vaikea, vaan oikein mukavaa luukutusta. Kiva tehdä näitäkin väliin eikä aina vaan pyörittää, pyörittää. Hypyt oliva eri korkeuksilla sisältäen myös ääripäät eli välillä 20-35cm. En nähnyt Mörkön korkeimpia hyppyjä, mutta kouluttajan mukaaan Mörkö näytti rennolta. Pujottelu ensimmäistä kertaa radan osana sujui hyvin. A-este tuli tehtyä kaksi kertaa, aivan superhienoilla kontakteilla. Muuten palkkaa kovasa vauhdista ja putkien ulostulojen kiihdytyksistä.
Väliajalla jaksoin tehdä set point -harjoituksen. Mikähän siinä on että noita hyppytekniikan harjoituksia on mukamas niin työläs tehdä? Onneksi kesäaikaan ulkokentällä on hyppyteknikan sarja / sarjoja melkein aina valmiina, joten kohtuullisen pienellä vaivalla saa tehtyä harjoituksia. Set pointtia viisi kertaa. Oli tarkoitus tehdä vähemmän, mutta eihän se sitten mennyt suunnitelmien mukaan. Kolmannelle toistolle Mörkö otti yhden ylimääräisen lähestymislaukan ja neljännellä tiputti jälkimmäisen riman. Viides toisto meni kaikin puolin siististi joten siihen oli hyvä lopettaa.
Omalla vuorolla vielä toisella puomilla alastulojen juoksutusta. Tällä kertaa oli puupuomi, tosin sekin löysä kuin mikä. Ihmeellisiä trampoliineja puomit nykyään, löystyvätkö kovassa käytössä? Joka tapauksessa hyviä toistoja 2+2. Ei laukassa, mutta hyvällä ilmeellä reippaalla ravilla. Kaikki kontaktit hyviä. Jostain syystä nyt vahva luotto että kyllä tämä kantaa vielä hedelmää.
Loppukävelyjen kautta kotio.
maanantai 18. toukokuuta 2015
Ylimääräinen kontaktitreeni
Niinun ollessa edustamassa European openissa, Inkilän Leena veti tunnit. Ja sehän passas meille paremmin kuin hyvin - saatiin yksi ylimääräinen kontaktitreenikerta, ja vielä isolla kentällä. Omalla vuorolla puomia alemmas ja eikun hommiin.
Lyhykäisesti voi sanoa ettei yhtään loikkaa :) Ei myöskään yhtä alusta loppuun rennolla laukalla suoritettua puomia, mutta loppua kohti meni koko ajan rennommin. Puomin lähettyvillä olevat putket ja putkipainot selkeästi hämmensi pientä juoksijaa.
Oman vuoron lopussa koottiin puomi takaisin, ja loppuun tehtiin pelkästään laskevan osuuden juoksemista. Mörkö ei vielä tarjoillut laukalla laskevaa osaa, mutta otti joka kerran laukalla kontaktin. Voisi normipuomin laskevien osuuksien juoksuttamista ottaa niin usein kuin mahdollista eri puomeilla. Tuota kun on kuitenkin nopea tehdä ja pystyy tekemään kaikkialla kun ei tarvitse olla laskettavaa puomia.
Vaikka suorittaminen uudessa paikassa, uudella puomilla ja putkihäiriöillä jännitti niin oli mukava nähdä että suoritus suoritukselta Mörkö rentoutui.
Lyhykäisesti voi sanoa ettei yhtään loikkaa :) Ei myöskään yhtä alusta loppuun rennolla laukalla suoritettua puomia, mutta loppua kohti meni koko ajan rennommin. Puomin lähettyvillä olevat putket ja putkipainot selkeästi hämmensi pientä juoksijaa.
Oman vuoron lopussa koottiin puomi takaisin, ja loppuun tehtiin pelkästään laskevan osuuden juoksemista. Mörkö ei vielä tarjoillut laukalla laskevaa osaa, mutta otti joka kerran laukalla kontaktin. Voisi normipuomin laskevien osuuksien juoksuttamista ottaa niin usein kuin mahdollista eri puomeilla. Tuota kun on kuitenkin nopea tehdä ja pystyy tekemään kaikkialla kun ei tarvitse olla laskettavaa puomia.
Vaikka suorittaminen uudessa paikassa, uudella puomilla ja putkihäiriöillä jännitti niin oli mukava nähdä että suoritus suoritukselta Mörkö rentoutui.
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
Suunnitelma: opetellaan ne asiat mitä ei vielä osata (RT AVO)
Olipahan taas tekemistä täynnä oleva viikonloppu :)
Perjantaina kontaktikurssilla tehtiin noin puolessa korkeudessa olevaa puomia. Jostain syystä puomi kilisi aika paljon ja Mörkö jännitti suorituksia. Joidenkin toistojen jälkeen tuli todella mukavia kokonaan laukalla tehtyä puomeja. Rentous alkoi taas löytymään. Parasta oli se, ettei Mörkö tehnyt yhtään loikkaa koko aikana. Videomateriaalia on, mutten ole vielä kerennyt edes siirtämään koneelle...
Lauantaina keskityin itse Helsinki City Runiin eli puolimaratoniin. Tiesin etukäteen ettei kunto ihan riitä tavoitteeseen (kahden tunnin alitus), mutta silti päätin riskilläkin lähteä hiukan liian kovaa. Alusta loppuun tuntui haasteelliselta, maaliin kuitenkin pääsin ajassa 2:04:36. Hieman jäi edelleen hampaankoloon, jotta tietää taas mikä on ensi vuoden tavoite ;)
Sunnuntaina oli Mörkön ensimmäinen rally-tokostartti AVOssa. Rata oli kiva ja looginen Tiia Hämäläisen käsialaa. Hiukan alkoi huolestuttamaan tosin kun huomasin että radalla on sekä istu-seiso-kierrä koira sekä pyörähdys - kumpainenkin todella vähän harjoiteltuja temppuja. Rata alkoi kivast pujottelulla ja houkutuksella, tosin uusin houkutuksen kun huomasin kiertäväni sitä väärään suuntaan. Vähän harjoitellut kyltit meni tietenkin virheittä, ja peruskylteillä tippui sitten kymppiä. Huonoa tuuria oli myös se, että lähettyvillä olleessa frisbee golf -korille tuli heittelijöitä meidän suorituksen aikana. Mörkö ei tykkää korin kilahduksesta ollenkaan ja valitettavasti tämä näkyi aikamoisena hyytymisenä radan aikana. Maaliin päästiin ja olin varma ettei tulosta tullut. Olinkin aikasta yllättynyt kun tuloksena oli HYL. Mörkö pääsi karkaamaan alusta radalle ennen lähtölupaa. Muutoin tulokseksi olisi tullut 71. Tartteis päästä treenaamaan alkuja ja kylttejä...
Edellispäivän juoksu vaikutti varsinkin selkään, joten päätin jättää väliin niin myynnissä olleen kontaktikoulun (en olisi pystynyt tänään juoksemaan) sekä toko-treenit. Jotenkin on krapulapäivän fiilis, koko ajan vähän sellainen hällä väliä olo. En viitsinyt lähteä kokeilemaan kestäisikö selkä parin tunnin ajoa, enkä lähteä Mörkön kanssa "puuhailemaan" tokoa. Tänään oma vireystila oli sellainen ettei treeni olisi tuottanut tulosta.
Sen sijaan kotona treenailin parin minuutin ajan rally-tokon / tokon liikkeitä. Ensimmäisenä työsin perusasento - käännös vasempaan - perusasento. Vaati alkuunsa reipasta käsiapua, että Mörkö lähti liikuttamaan peppuansa heti eikä vasta reilun viiveen päästä. Toistojen myötä parani, mutta vaatii vielä työstöä. Istu - seiso asennonvaihtoa treenasin toisena. Ensin kaukokäskymäisesti niin että olin koiran edessä. Sitten käännyin kyli koiraan kohti. Lopulta olin koiran vieressä Mörkön istuessa perusasennossa. Hyvin aloi asennonvaihto onnistua, mutta toki vaatii tämäkin vielä työstöä.
Hiukan jäin miettimään tämän päivän jälkeen, että tekisi mieli vaihtaa rally-tokoon seuraamis-sana, sillä olen huomannut että rallyn myötä Mörkön seuraaminen on tullut väljemmäksi ja vähemmän tarkaksi. Tai sitten minun pitää vain olla tarkkana kriteereistä ja vaatia tarkkuutta. Ehkä kuitenkin valitsen vielä jälkimmäisen tien, pikkutarkasta tekemisestä kun on hyötyä kummassakin lajissa, vaikkakin arvostelun kannalta aivan eri asioissa.
Joka tapauksessa tulevan viikon aikana treenataan ja vahvistetaan seuraavia asioita
Perjantaina kontaktikurssilla tehtiin noin puolessa korkeudessa olevaa puomia. Jostain syystä puomi kilisi aika paljon ja Mörkö jännitti suorituksia. Joidenkin toistojen jälkeen tuli todella mukavia kokonaan laukalla tehtyä puomeja. Rentous alkoi taas löytymään. Parasta oli se, ettei Mörkö tehnyt yhtään loikkaa koko aikana. Videomateriaalia on, mutten ole vielä kerennyt edes siirtämään koneelle...
Lauantaina keskityin itse Helsinki City Runiin eli puolimaratoniin. Tiesin etukäteen ettei kunto ihan riitä tavoitteeseen (kahden tunnin alitus), mutta silti päätin riskilläkin lähteä hiukan liian kovaa. Alusta loppuun tuntui haasteelliselta, maaliin kuitenkin pääsin ajassa 2:04:36. Hieman jäi edelleen hampaankoloon, jotta tietää taas mikä on ensi vuoden tavoite ;)
 |
| Ei niin kuvauksellinen, mutta kuitenkin onnellinen. |
Sunnuntaina oli Mörkön ensimmäinen rally-tokostartti AVOssa. Rata oli kiva ja looginen Tiia Hämäläisen käsialaa. Hiukan alkoi huolestuttamaan tosin kun huomasin että radalla on sekä istu-seiso-kierrä koira sekä pyörähdys - kumpainenkin todella vähän harjoiteltuja temppuja. Rata alkoi kivast pujottelulla ja houkutuksella, tosin uusin houkutuksen kun huomasin kiertäväni sitä väärään suuntaan. Vähän harjoitellut kyltit meni tietenkin virheittä, ja peruskylteillä tippui sitten kymppiä. Huonoa tuuria oli myös se, että lähettyvillä olleessa frisbee golf -korille tuli heittelijöitä meidän suorituksen aikana. Mörkö ei tykkää korin kilahduksesta ollenkaan ja valitettavasti tämä näkyi aikamoisena hyytymisenä radan aikana. Maaliin päästiin ja olin varma ettei tulosta tullut. Olinkin aikasta yllättynyt kun tuloksena oli HYL. Mörkö pääsi karkaamaan alusta radalle ennen lähtölupaa. Muutoin tulokseksi olisi tullut 71. Tartteis päästä treenaamaan alkuja ja kylttejä...
Edellispäivän juoksu vaikutti varsinkin selkään, joten päätin jättää väliin niin myynnissä olleen kontaktikoulun (en olisi pystynyt tänään juoksemaan) sekä toko-treenit. Jotenkin on krapulapäivän fiilis, koko ajan vähän sellainen hällä väliä olo. En viitsinyt lähteä kokeilemaan kestäisikö selkä parin tunnin ajoa, enkä lähteä Mörkön kanssa "puuhailemaan" tokoa. Tänään oma vireystila oli sellainen ettei treeni olisi tuottanut tulosta.
Sen sijaan kotona treenailin parin minuutin ajan rally-tokon / tokon liikkeitä. Ensimmäisenä työsin perusasento - käännös vasempaan - perusasento. Vaati alkuunsa reipasta käsiapua, että Mörkö lähti liikuttamaan peppuansa heti eikä vasta reilun viiveen päästä. Toistojen myötä parani, mutta vaatii vielä työstöä. Istu - seiso asennonvaihtoa treenasin toisena. Ensin kaukokäskymäisesti niin että olin koiran edessä. Sitten käännyin kyli koiraan kohti. Lopulta olin koiran vieressä Mörkön istuessa perusasennossa. Hyvin aloi asennonvaihto onnistua, mutta toki vaatii tämäkin vielä työstöä.
Hiukan jäin miettimään tämän päivän jälkeen, että tekisi mieli vaihtaa rally-tokoon seuraamis-sana, sillä olen huomannut että rallyn myötä Mörkön seuraaminen on tullut väljemmäksi ja vähemmän tarkaksi. Tai sitten minun pitää vain olla tarkkana kriteereistä ja vaatia tarkkuutta. Ehkä kuitenkin valitsen vielä jälkimmäisen tien, pikkutarkasta tekemisestä kun on hyötyä kummassakin lajissa, vaikkakin arvostelun kannalta aivan eri asioissa.
Joka tapauksessa tulevan viikon aikana treenataan ja vahvistetaan seuraavia asioita
- eteen istuminen
- perusasennon vahvistamista
- eteen tulon ja perusasennon erottelua
- istu - käännös vasempaan - istu
- istu - täyskäännös - istu
- istu - seiso asennonvaihtoa sivulla
Ja näillä eväillä koitetaan valmistautua viikon päässä olevaan seuraavaan rally-kisaan.
torstai 14. toukokuuta 2015
Ozzy PK-erkkarissa
On tämä vaan jänä tämä Suomen kevät. Ensin on niin kylmä että saa vetää kevyttoppaa päälle, seuraavaksi saa olla huolellinen jalkinevalinnoissan ettei varpaat kastu ja lopulta paistaa aurinko niin että talven vaaleat kasvot palaa. Tätä ihanuutta oli tänään tarjolla vinttikoiraradalla PK-erkkarissa.
Ozzy-höppänä oli kanssa ilmoitettu jossakin mielenhäiriössäni. Huonoksi tuuriksi ilmoitetuista partiksista puolet olivat veteraaneja - en kyllä missän nimessä pitänyt Ozzya edes potentiaalisena menestyjänä. Tietenkään. Kyllähän tuossa koirassa ikä näkyy, vaikka kovin reipas onkin.
Eilen pestyä koiraa oli tänään vaikea pidätellä, kun Ozzy väkisin rynni ulko-ovesta ulos melkein karmit kaulaussaan. Mikäs siinä, kun näyttää tykkäävän. Kehässä hieman ihmeteltiin mikä olikaan homman nimi, mutta hoitui meidänkin osa kunniakkaasti. Vaikka näkyihän Ozzyn ikä nopeudessa nuorempien painellessa pidemmällä askeleella ympäri kenttää. Tuloksena kuitenkin ERI, SA ja PU4. Olen niin tyytyväinen vanhan papan käytöksestä ja hyvästä kunnosta :) Tuomarina Irina Poletaeva.
Ozzy-höppänä oli kanssa ilmoitettu jossakin mielenhäiriössäni. Huonoksi tuuriksi ilmoitetuista partiksista puolet olivat veteraaneja - en kyllä missän nimessä pitänyt Ozzya edes potentiaalisena menestyjänä. Tietenkään. Kyllähän tuossa koirassa ikä näkyy, vaikka kovin reipas onkin.
Eilen pestyä koiraa oli tänään vaikea pidätellä, kun Ozzy väkisin rynni ulko-ovesta ulos melkein karmit kaulaussaan. Mikäs siinä, kun näyttää tykkäävän. Kehässä hieman ihmeteltiin mikä olikaan homman nimi, mutta hoitui meidänkin osa kunniakkaasti. Vaikka näkyihän Ozzyn ikä nopeudessa nuorempien painellessa pidemmällä askeleella ympäri kenttää. Tuloksena kuitenkin ERI, SA ja PU4. Olen niin tyytyväinen vanhan papan käytöksestä ja hyvästä kunnosta :) Tuomarina Irina Poletaeva.
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Oho! Meni jo!
Treeneihin mennessä Mörkö oli jo mukavan innokas. Ollaan tehty viime viikot joko todella lyhyitä pätkiä (paljon palkkaa) tai pidempää suoritusta todella matalilla hypyillä (15-20cm). On kantanut hedelmää - Mörkö oli yllätävänkin nopea ja tavallistakin herkempi ohjaukselle. Useammankin kerran jouduin toteamaan, että olin myöhässä tai epätarkka ohjauksessa. Kun kaikki taas osui kohdalleen niin ai että mikä fiilis! Tälläkään kertaa ei tehty kahdeksaa estettä pidempää pätkää ja tuotakin pätkää tehtiin kolme toistoa Työstettävänä oli kolmosen rata ja valitsemani pätkä taisi olla radan vaikein kohta.
Onneksi on netti! Lauantain juoksupuomin harjoituksessa alkuun meni täydellisesti minipöydällä, mutta kun nostettiin korkeutta maksipöytään niin onnistumisia ei tullut laisinkaan. Sattumalta tänään törmäsin väitteeseen että sekä korkeuden nosto että etäisyyden kasvatus vaikeuttaa harjoitusta. Korkeuden nosto on looginen, mutten ollut osannut miettiä etäisyyttä ollenkaan... Joten, koska olin ryhmän viimeinen niin halusin tehdä puomia maksipöydällä ja lyhyemmällä lähestymisellä. Viisi toistoa, joista ensimmäinen loikka, toinen ok, kolmes super, neljäs ok ja viides super (kolme vasemmalta ja kaksi oikealta). Itselleni oli yllätys että etäisyys voi myös vaikeuttaa suoritusta, mutta selkeästi Mörkö todisti näin olevan.
Lopuksi neljän hypyn loppusuoraa ja siinä eri suoritustapoja kokeillen. Itselleni loogisin oli lopulta se parhain. Jos kokeili valssia niin kaarteet kasvoi ja päälle juoksulla koira meni jo väärälle esteelle. Oli huippua nähdä Mörkön oikein kiihdyttävän esteiden välissä :)
Kaksi pujottelua ihan vain pujottelukunnon parantamiseksi loppuun. Ensimmäinen meille helpommalta puolelta (palkka kädestä), toinen vaikeammalta (palkka kupista). Hyvin pujottelee, enkä ajatellut edes tehdä pujottelusta meillä (taas) ongelmaa :)
Nyt täytyy paneutua puomiin, jotta saadaan suoritus kilpakuntoon ja voi alkaa taas katselemaan kisakalenteria sillä silmällä. Saa nähdä tapahtuuko tämän vuoden ensimmäinen startti ennen vai jälkeen loman, vaiko jopa poikkeuksellisesti loman aikana.
Onneksi on netti! Lauantain juoksupuomin harjoituksessa alkuun meni täydellisesti minipöydällä, mutta kun nostettiin korkeutta maksipöytään niin onnistumisia ei tullut laisinkaan. Sattumalta tänään törmäsin väitteeseen että sekä korkeuden nosto että etäisyyden kasvatus vaikeuttaa harjoitusta. Korkeuden nosto on looginen, mutten ollut osannut miettiä etäisyyttä ollenkaan... Joten, koska olin ryhmän viimeinen niin halusin tehdä puomia maksipöydällä ja lyhyemmällä lähestymisellä. Viisi toistoa, joista ensimmäinen loikka, toinen ok, kolmes super, neljäs ok ja viides super (kolme vasemmalta ja kaksi oikealta). Itselleni oli yllätys että etäisyys voi myös vaikeuttaa suoritusta, mutta selkeästi Mörkö todisti näin olevan.
Lopuksi neljän hypyn loppusuoraa ja siinä eri suoritustapoja kokeillen. Itselleni loogisin oli lopulta se parhain. Jos kokeili valssia niin kaarteet kasvoi ja päälle juoksulla koira meni jo väärälle esteelle. Oli huippua nähdä Mörkön oikein kiihdyttävän esteiden välissä :)
Kaksi pujottelua ihan vain pujottelukunnon parantamiseksi loppuun. Ensimmäinen meille helpommalta puolelta (palkka kädestä), toinen vaikeammalta (palkka kupista). Hyvin pujottelee, enkä ajatellut edes tehdä pujottelusta meillä (taas) ongelmaa :)
Nyt täytyy paneutua puomiin, jotta saadaan suoritus kilpakuntoon ja voi alkaa taas katselemaan kisakalenteria sillä silmällä. Saa nähdä tapahtuuko tämän vuoden ensimmäinen startti ennen vai jälkeen loman, vaiko jopa poikkeuksellisesti loman aikana.
tiistai 12. toukokuuta 2015
Olemisen ihanuus :)
Pitkästä aikaa vapaa ilta. Koiratontahan elo ei koirallisena ole, mutta ilta (lähes) ilman aikatauluja. Illan lätkä asetti omat rajoitteet (tai tavoiteaikataulun), muutoin olemiseseta nauttimista.
Lähdin heti töiden jälkeen koirien kanssa pitkälle lenkille. Lenkki valikoitui sen mukaan, että Mörkö sai olla mahdollisimman paljon vapaana. Toisaalta lenkillä kierrettiin pahimmat mäet, jotta Ozzykin jaksoi mukana. Sen verran hömpäksi Ozzy on vanhuuttaan tullut, ettei sitä oikein voi vapaana enää pitää. Kokeilin kyllä, mutta Ozzy oli heti maailmalta ja itseltään hukassa. Remmi toimii napanuorana, ja Ozzy vaikuttaa tyytyväiseltä kun saa remmistä tukea. Lenkillä ihmeteltiin käpytikan puun takaa kurkkimista. Tulvivia ojia. Hämmästelin sitä ettei edelleenkään ollut leskenlehtiä ojanpenkalla. Mörkö heilutteli ensin häntää hevoselle ja päätyi lopulta hieman murisemaan sille. Koitti sataa tihuttaa, muttei kuitenkaan haitaksi saakka. Pystyi tekemään lenkin ilman takkia. Hyvää nollausta 65 minuutin ajan. Nautinnollista :)
Heti koirien lenkin jälkeen iski jokin tehokkuusajattelu, tosin ilman suunnitelmaa ja stressiä. Ensin itse puolen tunnin juoksulenkille. Tämän jälkeen janssonin kiusaus uuniin, itse suihkuun ja suihkun jälkeen lakanat pesuun. Jostain ihmeestä keksin viel imuroidakin. Koska halusin palkita itseni kaikesta tästä reippaudeseta, niin kävelin vielä lähikauppaan ja palautuin pussillisen pullojakin samalla. Vitsit että tuli hyvä mieli tästä kaikesta. Koiraillessa meinaa välillä olla haasteellista keretä tekemään arjen askareita. Kun ei kerkeä tehdä, niin jossain vaiheessa alkaa ketutus. Nyt onneksi ketutus vältetty.
Piti sitä illasta vähän "treenatakin". Mörkön kanssa tehtiin ensin hieman oikealle sivulle tuloa. Tuo vaatii vahvistusta, Mörkö tekee käsiavuilla joita en kuitenkaan halua lopullisessa liikkeessä käyttää. Oikealla seuraamisen perusteita. Täyskäännös vasemmalle onnistuu hyvin, oikealle pitää vielä työstää. Ylipäätänsä takapään käyttöä oikealle käännöksissä pitää jumpata. Kokeilin puolen vaihtoja edessä, ei ihmeempiä. Puolen vaihtoja takaa pitää vielä miettiä... Ylipäätänsä rally-tokon VOI-luokan liikkeiden pohjat hyvällä mallilla, joskaan eivät tietenkään ole vielä kilpailuvalmiit. Ei nuo varmaan toimisi edes olohuoneen ulkopuolella. Hyvä alku kuitenkin.
Hieman vielä syvien lihasten harjoittelua. Pyysin Mörkö siirtymään yksi jalka kerrallaan ylös alaisin käännetylle pesuvadille. On kivan kiikkerä alusta noin. Kolme vadille nousua ja hallittua alastuloa sai Mörkön mukavasti läähättämään.
Lähdin heti töiden jälkeen koirien kanssa pitkälle lenkille. Lenkki valikoitui sen mukaan, että Mörkö sai olla mahdollisimman paljon vapaana. Toisaalta lenkillä kierrettiin pahimmat mäet, jotta Ozzykin jaksoi mukana. Sen verran hömpäksi Ozzy on vanhuuttaan tullut, ettei sitä oikein voi vapaana enää pitää. Kokeilin kyllä, mutta Ozzy oli heti maailmalta ja itseltään hukassa. Remmi toimii napanuorana, ja Ozzy vaikuttaa tyytyväiseltä kun saa remmistä tukea. Lenkillä ihmeteltiin käpytikan puun takaa kurkkimista. Tulvivia ojia. Hämmästelin sitä ettei edelleenkään ollut leskenlehtiä ojanpenkalla. Mörkö heilutteli ensin häntää hevoselle ja päätyi lopulta hieman murisemaan sille. Koitti sataa tihuttaa, muttei kuitenkaan haitaksi saakka. Pystyi tekemään lenkin ilman takkia. Hyvää nollausta 65 minuutin ajan. Nautinnollista :)
Heti koirien lenkin jälkeen iski jokin tehokkuusajattelu, tosin ilman suunnitelmaa ja stressiä. Ensin itse puolen tunnin juoksulenkille. Tämän jälkeen janssonin kiusaus uuniin, itse suihkuun ja suihkun jälkeen lakanat pesuun. Jostain ihmeestä keksin viel imuroidakin. Koska halusin palkita itseni kaikesta tästä reippaudeseta, niin kävelin vielä lähikauppaan ja palautuin pussillisen pullojakin samalla. Vitsit että tuli hyvä mieli tästä kaikesta. Koiraillessa meinaa välillä olla haasteellista keretä tekemään arjen askareita. Kun ei kerkeä tehdä, niin jossain vaiheessa alkaa ketutus. Nyt onneksi ketutus vältetty.
Piti sitä illasta vähän "treenatakin". Mörkön kanssa tehtiin ensin hieman oikealle sivulle tuloa. Tuo vaatii vahvistusta, Mörkö tekee käsiavuilla joita en kuitenkaan halua lopullisessa liikkeessä käyttää. Oikealla seuraamisen perusteita. Täyskäännös vasemmalle onnistuu hyvin, oikealle pitää vielä työstää. Ylipäätänsä takapään käyttöä oikealle käännöksissä pitää jumpata. Kokeilin puolen vaihtoja edessä, ei ihmeempiä. Puolen vaihtoja takaa pitää vielä miettiä... Ylipäätänsä rally-tokon VOI-luokan liikkeiden pohjat hyvällä mallilla, joskaan eivät tietenkään ole vielä kilpailuvalmiit. Ei nuo varmaan toimisi edes olohuoneen ulkopuolella. Hyvä alku kuitenkin.
Hieman vielä syvien lihasten harjoittelua. Pyysin Mörkö siirtymään yksi jalka kerrallaan ylös alaisin käännetylle pesuvadille. On kivan kiikkerä alusta noin. Kolme vadille nousua ja hallittua alastuloa sai Mörkön mukavasti läähättämään.
maanantai 11. toukokuuta 2015
Toko-epikset
Helsingin seudun kennelpiirin tokojaosto järjesti tänään alo-luokan toko-epikset - uusilla säännöillä. Jostain syystä epiksiä on kyllä ollut paljon, mutta oikeastaan kaikki vanhoilla säännöillä. Joten Mörkön kanssa kehiin.
Ensimmäinen yllätys, kehä oli nurmikolla ja eihän me olla ikinä nurmikolla treenattu... Siitä huolimatta reippaana luoksepäästävyyteen ja kehään.
Paikallamakuu 1min hyvin. Ehkä hitusen hitaasti alas omalla vuorolla. Mörkö makasi kohtuullisen itsevarman näköisenä, vaikka pää kyllä pyöri. Viereinen koira lähti heti alkuun rallaamaan ja takana kopsutteli hevoset tiellä. Viereisen kehän "skootteri" myös kummastutti. Omalla vuorolla ylös, ehkä hitusen hitaasti. Pisteet: 10
Seuraaminen. Olin päättänyt jo etukäteen että palkkaa Mörkön seuraamisen jälkeen jos vain on jossain määrin siistiä. Tuomarille asiasta kerroin ja onneksi hän oli suopea palkkaukselle. Seuraaminen oli totuttua väljempää ja yksi perusasento tarvisi lisäkäskyä. Hidas kävely selkeästi yllätti, mutta eipä tuota ole pahemmin edes harjoiteltu. Pisteet: 8
Maahanmeno jäi tällä kertaa tekemättä. Vaati jopa kolme käskyä ennen kuin Mörkö meni maahan. Ilmeisesti ruohikko ihmetytti. Pisteet: 0
Luoksetulo oli vahvaa Mörkömäistä suorittamista. Pisteet: 10
Noutoesineen pitäminen ei suju niin kuin tiesinkin. Mörkö ottaa kyllä kapulan muttei pidä paria sekuntia pidempää. Tiputti nytkin maahan, nosti kuitenkin itse ylös mistä irrotus. Puhuttiin tuomarin kanssa että Mörköllä olisi varmasti parempi keskiosaltaan hieman kapeampi kapula. Pisteet: 6 (itse olisin antanut 0)
Kauko-ohjaus nollaantui. Tässä vaiheessa alkoi näkymään paineen kertyminen ja Mörkö ei noussut kolmannellakaan käskyllä. Lyhyemmällä matkalla kuitenkin ylös. Mörkö mielestäni osaa kauko-ohjauksen reilullakin matkalla, mutta ei näemmä tällaisena kokonaisuutena. Pisteet: 0
Hyppy nollaantui. Mörkö jäi hyvin, mutta kiersi esteen. Ilmeisesti aurinko paistoi silmiin, sillä usealla koiralla oli samanlaista vaikeutta. Pisteet: 0
Kokonaisvaikutus 8. Hyvää yhteistyötä, nättiä koiran käsittelyä. Osaset kuntoon ja kokonaisuuden treenausta. Nurmikkoa ja muita ihmeellisyyksiä mukaan.
Yhteensä 122.
Kehän jälkeen naksuttelin maahanmenoista. Kisojen loputtua kävin tekemässä vielä liikkeestä maahan uudestaan. Sujui niin kuin pitikin. Samoin tein hypyn toiseen suuntaan - ilman ongelmia. Hieman seuraamista ja kunnon palkkaus.
Alkuun olin hieman masentunut, että näinkö vähän me osataan. Miten pienestä Mörkö voikaan paineistua, ettei minulla ole koskaan mahdollista opettaa kaikkia variaatioita. Hieman kun aikaa kului niin aloin näkemään positiivisiakin asioita. Mörkö fiilis ja ilme pysyi hyvänä läpi kisan. Luulen että Mörkö oli aikasta tyytyväinen itseensä. Kehään meno oli erittäin reipas ja asenne kantoi loppuun saakka, siitäkin huolimatta että Mörkö alkoi loppua kohden painostumaan. Paljon meidän osaamia liikkeitä nollaantui, mutta jokaiseen on ihan selkeä syy ja uusinnalla meni ongelmitta.
Pitäsköhän kuitenkin mennä johonkin epikseen vanhoilla säännöillä? Ei sillä että vanhat säännöt kiinnostavat, mutta olisi herkullinen paikka palkata onnistumisista kisamaisessa ympäristössä. Jotta ollaan kisavalmiita kun uudet säännöt tulevat voimaan.
Ensimmäinen yllätys, kehä oli nurmikolla ja eihän me olla ikinä nurmikolla treenattu... Siitä huolimatta reippaana luoksepäästävyyteen ja kehään.
Paikallamakuu 1min hyvin. Ehkä hitusen hitaasti alas omalla vuorolla. Mörkö makasi kohtuullisen itsevarman näköisenä, vaikka pää kyllä pyöri. Viereinen koira lähti heti alkuun rallaamaan ja takana kopsutteli hevoset tiellä. Viereisen kehän "skootteri" myös kummastutti. Omalla vuorolla ylös, ehkä hitusen hitaasti. Pisteet: 10
Seuraaminen. Olin päättänyt jo etukäteen että palkkaa Mörkön seuraamisen jälkeen jos vain on jossain määrin siistiä. Tuomarille asiasta kerroin ja onneksi hän oli suopea palkkaukselle. Seuraaminen oli totuttua väljempää ja yksi perusasento tarvisi lisäkäskyä. Hidas kävely selkeästi yllätti, mutta eipä tuota ole pahemmin edes harjoiteltu. Pisteet: 8
Maahanmeno jäi tällä kertaa tekemättä. Vaati jopa kolme käskyä ennen kuin Mörkö meni maahan. Ilmeisesti ruohikko ihmetytti. Pisteet: 0
Luoksetulo oli vahvaa Mörkömäistä suorittamista. Pisteet: 10
Noutoesineen pitäminen ei suju niin kuin tiesinkin. Mörkö ottaa kyllä kapulan muttei pidä paria sekuntia pidempää. Tiputti nytkin maahan, nosti kuitenkin itse ylös mistä irrotus. Puhuttiin tuomarin kanssa että Mörköllä olisi varmasti parempi keskiosaltaan hieman kapeampi kapula. Pisteet: 6 (itse olisin antanut 0)
Kauko-ohjaus nollaantui. Tässä vaiheessa alkoi näkymään paineen kertyminen ja Mörkö ei noussut kolmannellakaan käskyllä. Lyhyemmällä matkalla kuitenkin ylös. Mörkö mielestäni osaa kauko-ohjauksen reilullakin matkalla, mutta ei näemmä tällaisena kokonaisuutena. Pisteet: 0
Hyppy nollaantui. Mörkö jäi hyvin, mutta kiersi esteen. Ilmeisesti aurinko paistoi silmiin, sillä usealla koiralla oli samanlaista vaikeutta. Pisteet: 0
Kokonaisvaikutus 8. Hyvää yhteistyötä, nättiä koiran käsittelyä. Osaset kuntoon ja kokonaisuuden treenausta. Nurmikkoa ja muita ihmeellisyyksiä mukaan.
Yhteensä 122.
Kehän jälkeen naksuttelin maahanmenoista. Kisojen loputtua kävin tekemässä vielä liikkeestä maahan uudestaan. Sujui niin kuin pitikin. Samoin tein hypyn toiseen suuntaan - ilman ongelmia. Hieman seuraamista ja kunnon palkkaus.
Alkuun olin hieman masentunut, että näinkö vähän me osataan. Miten pienestä Mörkö voikaan paineistua, ettei minulla ole koskaan mahdollista opettaa kaikkia variaatioita. Hieman kun aikaa kului niin aloin näkemään positiivisiakin asioita. Mörkö fiilis ja ilme pysyi hyvänä läpi kisan. Luulen että Mörkö oli aikasta tyytyväinen itseensä. Kehään meno oli erittäin reipas ja asenne kantoi loppuun saakka, siitäkin huolimatta että Mörkö alkoi loppua kohden painostumaan. Paljon meidän osaamia liikkeitä nollaantui, mutta jokaiseen on ihan selkeä syy ja uusinnalla meni ongelmitta.
Pitäsköhän kuitenkin mennä johonkin epikseen vanhoilla säännöillä? Ei sillä että vanhat säännöt kiinnostavat, mutta olisi herkullinen paikka palkata onnistumisista kisamaisessa ympäristössä. Jotta ollaan kisavalmiita kun uudet säännöt tulevat voimaan.
sunnuntai 10. toukokuuta 2015
Sunnuntain tokot
Pohdin lauantain kontaktitreeniä, ja lopulta päädyin siihen tulokseen ettei ehkä kuitenkaan ole hyvä mennä tekemään "korjaussarjaa" heti seuraavana päivänä. Varsinkaan jos koirat tekeminen johtui kipeytyneistä lihaksista. Joten suosiolla jätin treeni-idean tulevaisuuteen ja käytiin aamusta tunnin lenkillä koirien kanssa :) Ozzykin jaksaa hyvin tuon lenkin kun matkalle ei osu suurempia mäkiä ja kun vauhti on hieman tavanomaista hitaampi. Aikaisemmin samainen lenkki taittui 50 minuutissa, nykyään menee tunti. Mutta väliäkös tuolla, kun molemmat koirat nauttivat olostaan.
Illalla suuntanan Riihimäki, missä aloitettiin treenaaminen paikallaoloilla. Ensin istuminen (hyvä!) ja seuraavaksi makuu. Päätin käydä lyhyesti piilossa, mikä ehkei ollutkaan hyvä idea... Mörkö nousi joka tapauksessa seisomaan ja kävin palauttamassa takaisin makuulle. Jäi kuitenkin hyvällä ilmeelle maahan.
Itsenäisesti tein ALO-hyppyä. Ei ongelmaa, edes kolmella laudalla. Tällä kertaa Mörkö ei edes yrittänyt karata hypylle hyppyä lähestyessä.
Ohjattuna tehtiin merkin kiertoa, ja tässä on kyllä niin naksuttelua huutava liike! Mörköhän kiertää mitä vaan jos vain lähettää sen käyttäen kehon ohjausta (kuten agilityssä). Kun pitää pysyä paikallaan kuin suolapatsas niin eihän Mörkö mitään kiertänyt. Naksuttelin tovin ja saatiin ideasta kiinni niin että maksimissaan olin puolen metrin päässä merkistä. Tätä jatkettava.
Liikkuroituna tehtiin kehään tuloa ja liikkeiden alkua. Olen hieman havainnut Mörkön paineistuvan kehään tuloista, liittyy varmasti kevään kisaamiseen ja kisoissa omaan jännittämiseeni. Joten halusin nyt palkata hyvästä asenteesta. Mörköllä kyllä asennetta riitti eikä tarvinnut murehtia paineistumsiesta :)
Välillä leikittiin lyhyesti ja palkkasin kerran lelulla istumisesta. Hyvin onnistui leikki ja Mörkö pysyi koko ajan rentona mutta aktiivisena. Kun tämä nyt onnistuu kentän laidalla, niin uskaltaisikohan sitä kohta yrittää lelulla palkkaamista treenissäkin?
Loppuun tehtiin koko ryhmän voimin kaukojen ensimmäistä istumaan nousua. Tässä ei ollut mitään ongelmaa, vaikka häiriötä oli reippaasti. Hauska havaita miten Mörkön maahanmenot sekä istumaan nousut olivat todella teräviä. Yhdistän perjantaiseen lelulla palkkaamiseen.
Näillä eväillä on helppo ja kiva mennä huomisiin epiksiin :)
Illalla suuntanan Riihimäki, missä aloitettiin treenaaminen paikallaoloilla. Ensin istuminen (hyvä!) ja seuraavaksi makuu. Päätin käydä lyhyesti piilossa, mikä ehkei ollutkaan hyvä idea... Mörkö nousi joka tapauksessa seisomaan ja kävin palauttamassa takaisin makuulle. Jäi kuitenkin hyvällä ilmeelle maahan.
Itsenäisesti tein ALO-hyppyä. Ei ongelmaa, edes kolmella laudalla. Tällä kertaa Mörkö ei edes yrittänyt karata hypylle hyppyä lähestyessä.
Ohjattuna tehtiin merkin kiertoa, ja tässä on kyllä niin naksuttelua huutava liike! Mörköhän kiertää mitä vaan jos vain lähettää sen käyttäen kehon ohjausta (kuten agilityssä). Kun pitää pysyä paikallaan kuin suolapatsas niin eihän Mörkö mitään kiertänyt. Naksuttelin tovin ja saatiin ideasta kiinni niin että maksimissaan olin puolen metrin päässä merkistä. Tätä jatkettava.
Liikkuroituna tehtiin kehään tuloa ja liikkeiden alkua. Olen hieman havainnut Mörkön paineistuvan kehään tuloista, liittyy varmasti kevään kisaamiseen ja kisoissa omaan jännittämiseeni. Joten halusin nyt palkata hyvästä asenteesta. Mörköllä kyllä asennetta riitti eikä tarvinnut murehtia paineistumsiesta :)
Välillä leikittiin lyhyesti ja palkkasin kerran lelulla istumisesta. Hyvin onnistui leikki ja Mörkö pysyi koko ajan rentona mutta aktiivisena. Kun tämä nyt onnistuu kentän laidalla, niin uskaltaisikohan sitä kohta yrittää lelulla palkkaamista treenissäkin?
Loppuun tehtiin koko ryhmän voimin kaukojen ensimmäistä istumaan nousua. Tässä ei ollut mitään ongelmaa, vaikka häiriötä oli reippaasti. Hauska havaita miten Mörkön maahanmenot sekä istumaan nousut olivat todella teräviä. Yhdistän perjantaiseen lelulla palkkaamiseen.
Näillä eväillä on helppo ja kiva mennä huomisiin epiksiin :)
lauantai 9. toukokuuta 2015
Oppimassa ja opettamassa
Alkeiskoiraa - miksei ohjaajakin - on kyllä kiva opettaa. Ja tykkään selkeästi "nysvätä" estetekniikoiden parissa. Tänään oli sovittu kaverin kanssa yhteiset treenit ja päästiin esittelemään koiralle pujottelua ja rengasta ja ohjaajalle hieman ohjaustekniikka. Kivaa oli, varmasti meillä kaikilla :)
Samalla kertaa itse sain kaivatut apukädet mukaan, joten juoksukontakti oli ainoana teemana Mörköllä. Ensimmäinen setti tehtiin minipöydillä. Neljä nätti toistoa, joista kaksi "tyhjällä" kontaktilla ilman apuja. Tauon jälkeen tehtiin toinen setti maksipöydällä, ja tästä ei sitten meinannutkaan tulla mitään.
Mikä ihme siinä on että kun alkaa tökkiä niin sitten tökkii kunnolla? Miksen osaa ratkaista tilannetta? Se turhauttava fiilis kun ei ole mitään ideaa tahi ajatusta että miten muuttaisi harjoitusta jotta saisi onnistumisia.
Mörkö suoritti puomia maksipöydällä laukalla ja hyvällä draivilla. Mutta loikkasi liian monta kertaa kontaktin yli, vaikka olisi ollut selvä markkerikin kontakilla. Kokeilin ottaa muutaman kerran vain laskevan osan ja tässä erittäin hyvä kontakti. Koko puomi ja jälleen loikka. Muutama onnistunut tasaisen alusta lähetettynä. Mutta jälleen loikat koko puomilla. Lopetettiin sitten nättiin kontaktiin laskevalla osuudella.
Kotimatkalla päätin, että seuraavaksi tehdään maksipöydällä toistoja kokonaisella boksilla, kun nyt on ollut käytössä ainoastaan "ylärima". Miksen voinut tätä keksiä treenatessa? Ensi kerrala en edes yritä häivyttää boksia pois, jos vaikka saisi neljä rentoa ja onnistunutta suoritusta niin saman tien bileet ja kotio.
Hyvää oli kuitenkin Mörkön rento olemus. Huonoa oma osaamattomuus. Tämän päivän kontaktit olivat juuri sellaisia mitä en halua. Juuri kontaktia ennen loikka. Toivon, että kyseessä oli korkeamman vireen tuoma kokemattomuus, tai se että omassa hallissa on tilaa lähestyä puomia kovemmassa vauhdissa. Juurikin näistä syistä ensi kerralla boksi kokonaisena kontaktille, toivottavasti se helpottaa tehtävää tarpeeksi että saadaan onnistumisia.
perjantai 8. toukokuuta 2015
Leikkikoulussa
Sattuipa tuoss pari viikkoa sitten silmiin Koirakoulu Vainun leikkikoulu. Esittely oli sen verran myyvä, että päätin mennä kokeilemaan ja houkuttelinpa vielä kaverinkin mukaan. Kaveri kaipasi apua vireenhallintaan ja itse koin kaipaavani vinkkejä leikkimisestä yleensäkin ja varsinkin leikin lopettamisesta / tauottamisesta. Olen huomannut Mörkön selkeästi ahdistuvan ja huolestuvan kun leikki lopetetaan, ikään kuin Mörkö ottaisi leikin lopun negatiivisena palautteena. Samoin tunnin alussa huomasin sanoa siitä ettei Mörkö miellä leikkimistä palkaksi varsinkaan tokossa mutta huonosti agilityssäkään.
Ja eikun leikkimään!
Mörkö aloitti leikin rennosti ja aktiivisesti ollen lelussa kiinni hyvällä otteella. Hiukan jännitti että näinköhän Mörkö jatkaa leikkiä kun saa makupalan... Turhaan jännitin. Tehtiin muutaman kerran niin että leikki, käsikosoketus, leikki, käsikosketus, nami, käsikosketus, nami, leikki, nami. Käsitkosketus sen takia, että heti leikin loppumisen jälkeen annettiin Mörkölle helppo tehtävä ettei ahdistumiseen yksinkertaisesti jää aikaa. Nami taas väliin sen takia että saadaan hyvää namista tulevaa mielikuvaa siirrettyä myös leluun.
Pienen tauon jälkeen tehtiin samaa niin että käskin koiran istumaan (ja myöhemmässä vaiheessa maahan), heti lelu, käsikosketus, lelu, käsikosketus, lelu ja nami. Varsinkin maahanmenot nopeutuivat toistojen myötä - ja mikä parasta, Mörkön halu leikkiä vain kasvoi! Lopulta mun vieressä oli hullun kiilto silmissä oleva ja rutiseva koira. Mörkö rutisee halutessaan jotain oikein paljon, ja ensimmäsitä kertaa ikinä Mörkö halusi lelua/leikkiä. Aivan mahtavaaa :)
Noin 40min meni leikkien ja huilaillen. Koska tunti on pitkä aika, niin lopussa kyselin vinkkejä käsikosketuksen keston opettamiseen. Ajatuksena se, että jos en osaa edes käsikosketukseen opettaa kestoa niin on turha oikeastaan haaveilla kapulan pidon keston opettamsita. Sainkin ihan hyvät vinkit, tosin alkuun pitää käsikosketusta vahvistaa hurjasti sillä nyt kiihtyneessä mielentilassa Mörkö tarjosi (nopeaa) peruuttamsita, maahanmenoa, istumista, tassulla lätkimistä ennen kuin pystyi kuuntelemaan mitä edes halusin. Höpsö koira :)
Kiitosta sain aktiivisesta tavastani leikkiä. Tuntuu hölmöltä, kun en miellä itseni osaavan leikkiä ollenkaan. Ehkä olisi aika tuulettaa omaa mielikuvaa itsestäni ja nostaa omat tavoitteet uudelle tasolle. Selkeästi Mörkön saa leikkimään, pitkiäkin aikoja ja vaikka saisi makupaloja välillä, mutta palkkaantumista pitää vielä treenata. Olo on itsellä kuin että työkalupakkiin on ilmestynyt uusi työkalu mistä itselläni ei ole aavistustakaan mihin sitä tulisi käyttää. Toivon todella että aika näyttää.
Ja eikun leikkimään!
Mörkö aloitti leikin rennosti ja aktiivisesti ollen lelussa kiinni hyvällä otteella. Hiukan jännitti että näinköhän Mörkö jatkaa leikkiä kun saa makupalan... Turhaan jännitin. Tehtiin muutaman kerran niin että leikki, käsikosoketus, leikki, käsikosketus, nami, käsikosketus, nami, leikki, nami. Käsitkosketus sen takia, että heti leikin loppumisen jälkeen annettiin Mörkölle helppo tehtävä ettei ahdistumiseen yksinkertaisesti jää aikaa. Nami taas väliin sen takia että saadaan hyvää namista tulevaa mielikuvaa siirrettyä myös leluun.
Pienen tauon jälkeen tehtiin samaa niin että käskin koiran istumaan (ja myöhemmässä vaiheessa maahan), heti lelu, käsikosketus, lelu, käsikosketus, lelu ja nami. Varsinkin maahanmenot nopeutuivat toistojen myötä - ja mikä parasta, Mörkön halu leikkiä vain kasvoi! Lopulta mun vieressä oli hullun kiilto silmissä oleva ja rutiseva koira. Mörkö rutisee halutessaan jotain oikein paljon, ja ensimmäsitä kertaa ikinä Mörkö halusi lelua/leikkiä. Aivan mahtavaaa :)
Noin 40min meni leikkien ja huilaillen. Koska tunti on pitkä aika, niin lopussa kyselin vinkkejä käsikosketuksen keston opettamiseen. Ajatuksena se, että jos en osaa edes käsikosketukseen opettaa kestoa niin on turha oikeastaan haaveilla kapulan pidon keston opettamsita. Sainkin ihan hyvät vinkit, tosin alkuun pitää käsikosketusta vahvistaa hurjasti sillä nyt kiihtyneessä mielentilassa Mörkö tarjosi (nopeaa) peruuttamsita, maahanmenoa, istumista, tassulla lätkimistä ennen kuin pystyi kuuntelemaan mitä edes halusin. Höpsö koira :)
Kiitosta sain aktiivisesta tavastani leikkiä. Tuntuu hölmöltä, kun en miellä itseni osaavan leikkiä ollenkaan. Ehkä olisi aika tuulettaa omaa mielikuvaa itsestäni ja nostaa omat tavoitteet uudelle tasolle. Selkeästi Mörkön saa leikkimään, pitkiäkin aikoja ja vaikka saisi makupaloja välillä, mutta palkkaantumista pitää vielä treenata. Olo on itsellä kuin että työkalupakkiin on ilmestynyt uusi työkalu mistä itselläni ei ole aavistustakaan mihin sitä tulisi käyttää. Toivon todella että aika näyttää.
torstai 7. toukokuuta 2015
Jenna Caloanderin treeneissä
Olen jo pidemmän aikaan himoinnut Jennan treenejä, mutta kun kaikki myytävät vuorot menevät heti... Nyt kuitenkin kävi niin hyvä tuuri että sain kaksi treeniä, ja vieläpä ihan järkevään aikaan. Tänään siis Lohjalle treenaamaan.
Ilokseni lägin hypyt saa todella matalaksi, niinpä pyysin saada suorittaa rataa 15cm hypyillä. Tyytyväisenä katselin myös sitä ettei hyppyjä ollut pahemmin radalla. Hieman huolestuneena tosin katselin kun radalla oli 10 putka 23 esteen radalla. Onneksi neljä oli sentään suoria putkia. Kontakteista ei ollut (onneksi) muita kuin puomi ja pujottelukin oli jätetty radan ulkopuolelle. Yllärinä radalta löytyi pöytä!
Mukavaa oli, että ihan ensimmäiseksi Jenna halusi kuulla hieman meidän taustoja. Kerroin tietenkin vuoden vaihteen vammasta ja että ollaan vielä toipumisen tiellä (ja siitä syystä matalat hypyt). Sanoin myös että kolmosissa jäädään koko ajan pari sekunttia ihanneajoista ja ensisijaisesti haluan vahvistaa Mörkön vauhtia. Toisena sitten oma liike.
Ei kun radalle - ja ensimmäisenä palautteena että "liikkuuhan se!" Jenna oli odottanut sellaista hidasta humputtelua ja Mörkö taas näytti parastaan :D Saatiin tehtyä tosi kivoja pätkiä, ja kertaalleen Mörkö päätti tehdä puominkin. Ohjausteknisesti vaihdettiin yksi kuljetus japanilaiseen koska nopeana (!) koirana Mörkö ajautui muuten väärälle esteelle. Palkkailtiin sopivissa kohdin. Jenna vahvisti havaintoni että mutkaputket ovat Mörköstä yököttäviä ja niissä Mörkö hidastaa. Tosin, kun tänään tehtiin jokunen toisto niin suorituksen paranivat koko ajan. Parannustahan on jo tapahtunut ja suorat putket ovat ihan jees Mörkön mielestä, pitää ottaa mutkaputket jossain vaiheessa työn alle.
Lopuksi saatiin vielä kiitosta siitä että vien palasissa ja määrätietoisesti meitä koirakkona eteen päin. Jenna väitti kovasti ettei kyllä pitäisi olla ihanneajoista kiinni... saas nähdä kuis käy kun päästään taas kisaamaan. Kovasti tyytyväisyyttä aiheutti myös se että tällainen harvinaisempikin rotu liikkuu ja toimi.
tiistai 5. toukokuuta 2015
Rataan tutustumisen tuskaa Niinun treeneissä
Niinun treenit, kuukauden tauon jälkeen. Ennakkoon katselin tämän viikon rataa, mukavalta vaikuttaa. Yllätys oli vähintäänkin kohtuullinen kun paperilla selkeä rata ei todellisuudessa niin selkeä ollutkaan. Vielä enemmän olin yllättynyt siitä miten radan hahmottaminen ja ennen kaikkea muistaminen oli itselleni niin kovin vaikeaa. Mistä lie johtui, mutta rataan tutustuminen tuntui vaikealta vaikkei rata itsessään ollutkaan (liian) vaikea.
Sattumalta vastaan tuli fiiliksiin sopiva biisikin :)
Onneksi olin vasta kolmantena suorittamassa rataa, joten pystyin mielikuvatreenaamaan rataa muiden suoritusten aikana. Niin vain tuska alkoi pikkuhiljaa hälvenemään ja itselle alkoi tulla varmempi fiilis siitä mitä olen menossa tekemään.
Hypyt laskettiin 20cm :iin. Turha Mörköä on väsyttää liian korkeilla hypyillä kun toistoja tulee kuitenkin paljon, ja toisaalta halusin vahvistaa itseluottamusta ja vauthia. Ja vauhdikashan Mörkö olikin! Niinun antoi useampaan kertaan palautetta siitä miten Mörkö on vauhdikas ja innoissaan. Samanlainen palaute tuli myös parilta muulta treenaajalta, eli kait sitä vauhtia on sitten tullut. Itse uskon nopeuden lisääntymisen olevan suoraan verrannollinen oman juoksukunnon parantumiseen ;) Kunhan päästään kisoihin, niin sittenhän sen näkee mikä meidän vauhti on suhteessa ihanneaikohin.
Radalla oli kivoja rallattelusuoria sekä itselleni haastava takaakierto (oikealta)+persjättö - takaakierto (vasemmalta) - takaakierto (vasemmalta)+persjättö. Kaksi ensimmäistä takaakiertoa tuntui oikean sujuvalta, mutta viimeisellä meni aivot tuhannen solmuun enkä saanut persjättöä enää ohjauskuvioon mukaan. Toisto on poikaa ja muutaman yrityksen jälkeen tuli viimein onnistuminen! Loppuun vielä kohtuullisen suoraa rallattelua viimeisen putken putkijarrulla. Nyt kun putkijarru kuuluu sanavarastooni, niin voin opettaa Mörköllekin tuon tarkoituksen.
Treenien jälkeen käytiin tekemässä 25min lenkin jonka aikana Mörkön läähätys väheni, oma hikoileminen ei ;)
Sattumalta vastaan tuli fiiliksiin sopiva biisikin :)
Mun askelissa taitaakin olla häikkää
Kun jalat menee etupäässä takaperin
Onneksi olin vasta kolmantena suorittamassa rataa, joten pystyin mielikuvatreenaamaan rataa muiden suoritusten aikana. Niin vain tuska alkoi pikkuhiljaa hälvenemään ja itselle alkoi tulla varmempi fiilis siitä mitä olen menossa tekemään.
Hypyt laskettiin 20cm :iin. Turha Mörköä on väsyttää liian korkeilla hypyillä kun toistoja tulee kuitenkin paljon, ja toisaalta halusin vahvistaa itseluottamusta ja vauthia. Ja vauhdikashan Mörkö olikin! Niinun antoi useampaan kertaan palautetta siitä miten Mörkö on vauhdikas ja innoissaan. Samanlainen palaute tuli myös parilta muulta treenaajalta, eli kait sitä vauhtia on sitten tullut. Itse uskon nopeuden lisääntymisen olevan suoraan verrannollinen oman juoksukunnon parantumiseen ;) Kunhan päästään kisoihin, niin sittenhän sen näkee mikä meidän vauhti on suhteessa ihanneaikohin.
Radalla oli kivoja rallattelusuoria sekä itselleni haastava takaakierto (oikealta)+persjättö - takaakierto (vasemmalta) - takaakierto (vasemmalta)+persjättö. Kaksi ensimmäistä takaakiertoa tuntui oikean sujuvalta, mutta viimeisellä meni aivot tuhannen solmuun enkä saanut persjättöä enää ohjauskuvioon mukaan. Toisto on poikaa ja muutaman yrityksen jälkeen tuli viimein onnistuminen! Loppuun vielä kohtuullisen suoraa rallattelua viimeisen putken putkijarrulla. Nyt kun putkijarru kuuluu sanavarastooni, niin voin opettaa Mörköllekin tuon tarkoituksen.
Treenien jälkeen käytiin tekemässä 25min lenkin jonka aikana Mörkön läähätys väheni, oma hikoileminen ei ;)
sunnuntai 3. toukokuuta 2015
Vierailevana tähtenä match showssa ja tokon treenit
Kerta se on ensimmäinen, kun Mörkö match showsas kävi :) Partacolliet järjesti match shown Järvenpäässä ja kun olin lupautunut treenailemaan ihanaisen Caarian kanssa niin päätin ottaa Mörkönkin mukaan. Mörkö oli hieman kuutamolla että mikä on homman nimi... kun ei ole ikinä ennen näyttelyhihnaa nähnyt :D Avoinna ollut tukka silmillä Mörkö ihmetteli touhua niin pöydälläl kuin maassakin ja hymyillen otin sinisen nauhan vastaan.
 |
| Harvinainen liikekuva Mörköstä! |
 |
| Kaunis ja hauska Caaria |
Jännä juttu oli se miten väsyneeksi Mörkö tuli muutaman tunnin match showssa oleskelusta. Kaipa koira on koittanut raksuttaa aivoillaan että mikä on homman nimi? Kotimatkalla autossa oli syvää unta nukkuva koira, joka jatkoi kauneusuniaan vielä kotona.
Illemmalla oli vielä toko-treenit. Sade hieman latisti tunnelmaa, mutta saatiin tehtyä kuitenkin hyvät häiriötreenit sekä treenattiin ruudun paikkaa (palkka alustalle). Itseäni häiritsee hirveästi se, etten ymmärrä miten tuo alustalle palkkaaminen voi toimia erilailla kuin se että ruudussa on valmiina makupala alustalla. Joka tapauksessa nyt kun joko ruudussa olevalle alustalle tulee namit tai alusta nameineen ilmestyy ruutuun koiran ollessa oikealla paikalle on saanut aikaiseksi itsevarmemman ja nopeammin ruutuun lähtevän koiran. Häiritsevä haistelu on jäänyt täysin pois. Vielä kun itse ymmärtäisin syy-seuraussuhteen niin voisin kouluttajan kehittyä paremmaksi ja hyödyntää vastaa enemmän.
Omalla ajalla tehtiin myös seuraamisen liikkeellelähtöjä, myös niin että seuraaminen alkaa käännöksellä. Hieman kaukokäskyjä jumppamaisesti, sillä Mörkön syvät lihakset eivät ole tällä hetkellä parhaimmillaan. En voi siten vaatia/olettaa koiralta monen montaa onnistunutta asennonvaihtoa.
Kokeilin luoksetulossa palkata Mörkön lelulla. Mörkö selkeästi ilahtui lelusta, mutta todella nopeasti oli sitä mieltä että palkkana pitää saada kuitenkin namia. Saa nähdä mihin tämä leikkimiskuuri lopulta johtaa. Hyvää oli kuitenkin se, että Mörkö rupesi leikkimään välittömästi ja ennen kaikkea leikki rentona vaikka paikka oli uusi ja muita koiria häiriönä.
lauantai 2. toukokuuta 2015
Puomia korkeammalle!
Vappupäivä - paras päivä treenata! Näin siis suunnattiin kontaktikouluun :)
Mörkö oli todella hyvällä tuulella ja suoritti rennosti sekä motivoituneesti puomia mini-pöydällä. 10+ toistoa ja kolme loikkaa. Tiedän, loikkien suhde ei saisi olla noin iso. Toisaalta on kai ihan positiivista että Mörkön kontaktisuorituksissa oli poikkeuksellisen paljon variaatiota. Olisikohan Mörkö ymmärtänyt mitä siltä halutaan ja nyt kokeilee eri tapoja tehdä asia mahdollisimman helposti?
Loikkien jälkeen otettiin pari laskevaa osuutta muistutteluksi, nämä jätin pois videolta.
Hieman hengähdystaukoa... kuumaa hommaa tämä treenaaminen näin ohjaajallekin ;) Ja sen jälkeen säädettiin puomia korkeammaksi. Korkeuden lisääntyminen näkyy hienoisena epävarmuutena, laukka tippuu joissakin kohtiin raviin ja kontaktiin osumiset tehdään todella keskittyneesti.
Täytyy nyt yrittää päästä treenailemaan itsekseenkin puomia! Seuraavalla kerralla on varmasti hyä ottaa hieman taaksepäin ja hakea itsevarmuus takaisin mini-pöytien päällä olevalla puomilla.
Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu puomin suoritusajoille korkeuden nousemisen myötä. Nyt muutos ei vaikuttanut oleellisesti suorituksen nopeuteen, vaan Mörkö nakuttaa puomia mukavaan 3s vauhtiin.
Mörkö oli todella hyvällä tuulella ja suoritti rennosti sekä motivoituneesti puomia mini-pöydällä. 10+ toistoa ja kolme loikkaa. Tiedän, loikkien suhde ei saisi olla noin iso. Toisaalta on kai ihan positiivista että Mörkön kontaktisuorituksissa oli poikkeuksellisen paljon variaatiota. Olisikohan Mörkö ymmärtänyt mitä siltä halutaan ja nyt kokeilee eri tapoja tehdä asia mahdollisimman helposti?
Loikkien jälkeen otettiin pari laskevaa osuutta muistutteluksi, nämä jätin pois videolta.
Hieman hengähdystaukoa... kuumaa hommaa tämä treenaaminen näin ohjaajallekin ;) Ja sen jälkeen säädettiin puomia korkeammaksi. Korkeuden lisääntyminen näkyy hienoisena epävarmuutena, laukka tippuu joissakin kohtiin raviin ja kontaktiin osumiset tehdään todella keskittyneesti.
Täytyy nyt yrittää päästä treenailemaan itsekseenkin puomia! Seuraavalla kerralla on varmasti hyä ottaa hieman taaksepäin ja hakea itsevarmuus takaisin mini-pöytien päällä olevalla puomilla.
Mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu puomin suoritusajoille korkeuden nousemisen myötä. Nyt muutos ei vaikuttanut oleellisesti suorituksen nopeuteen, vaan Mörkö nakuttaa puomia mukavaan 3s vauhtiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)