Viimeinkin uskallan sanoa että lukko on auennut, ja oikealla tiellä ollaan! Pujottelu edistyy, omalla kohdallani siis.
Muiden juhliessa vappua oli hyvä kädä hallilla. Harvinaista herkkua kun hallilla ei ollut kukaan muu treenaamassa. Mörkö oli älyttömän motivoitunut ja kävi suunnattomilla kierroksilla - mikä onneksi näkyy nopeampana vauhtina.
Suunnitelma harjoitella pujottelun palkkaamattomuutta. Toteutus lähes täydellinen. Ensimmäisellä kerralla tein lyhyttä radan pätkää missä pujottelu keskellä (hyppy - putki - hyppy - pujottelu - hyppy - putki), palkka putken jälkeen. Hyvin meni :) Tämän jälkeen hypyltä pujotteluun mistä superherkku minulta. Seuraavaksi oli tarkoitus tehdä nollaavaa helppoa treeniä apuohjaajan palkkaamana, mutta eipäs se ihan niin mennytkään... Taisi suoritus mennä kilpajuoksuksi Mörkön kanssa, joten Mörkö jätti muutaman viimeisen kepin pujottelematta. Seuraava yritys kovalla tsempillä mutta itse maltoin ja muistin pysytellä Mörkön takana. Onnistunut pujottelu. Viides pujottelu 90 asteen kulmasta oikealta, Mörkö haki äärimmäisen hyvin sisään mutta taisi kovassa vauhdissa jäädä toinen väli väliin kun tuli väärin pujottelusta ulos. Hyvä sisäänmeno kuitenkin :) Oli pakko ottaa vielä kuudes helppo toisto että menee oikein ja saadaan palkattua suoritus.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen koiraan. Itseeni en ole tyytyväinen, sillä tuli innostuksissaan tehtyä aivan liian monta pujottelua. Muistutuksena tuli se, että pitää olla juoksematta Mörkön edelle. Pujottelulaskuri nyt 93/113 (82,3%).
Loppuun vielä kolme keinua. Ensimmäinen suoritus erinomainen, toinen suoritus ihan ok, kolmas jälleen erinomainen.
Tähän oli hyvä lopettaa :)
tiistai 30. huhtikuuta 2013
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
Ozzy Lahdessa ja Mörkö pujottelemassa
Pitkästä aikaan näyttelypäivä. Kehät oli aikataulutettu heti aamuun, mikä alkuun hieman harmitti kun sai kohtuullisen aikaisen lähteä Lahtea kohti ajelemaan. Loppujen lopuksi oli oikein hyvä että kehät olivat heti aamusta, sillä lyhyeksi jäi meidän edustus. Ozzy tuli toiseksi veteraaneissa, jääden vaille SAtakin. ERIn sentään sai :) En sinällään ollut yllättynyt tuloksesta, sillä Ozzylla on selässä selkeästi pientä jumia ja tämä saattoi näkyä myös liikkeissä. Tai sitten ei. Tällaistahan näyttelyissä käyminen on.
Joten niinpä olin takaisn kotona jo puolilta päivin. Kävin herkuttelemassa intialaisessa ja otin monen tunnin päiväunet. Kävin myös juoksemassa 12km lenkin ja katsastin samalla kevään etenemistä. Oikein mukava laatuaikapäivä itselleni siis, joten hyvään hyötykäyttöön meni tämä toivottua lyhyemmäksi jäänyt Lahden keikaus :)
Illalla Mörkön kanssa suunnattiin myös hallia kohden, tarkoituksena tehdä puomia ja pujottelua. Puomi jäi suunnitelmista pois, sillä kisojen jälkeen puomi oli osissa enkä jaksanut alkaa kasaamaan sitä. Joten pelkkää pujottelua siis. Ensimmäinen toisto tehtiin niin että apuohjaaja seisoi pujottelun lopussa minun henkisenä tukena, suoritin itse palkkauksen extra herkulla. Hyvä ja vauhdikas pujottelu :) Toinen toisto palauttava helppo, eli namikippo pujottelun päässä ylläpitämässä mielikuvaa että namikippo siellä on. Tähän pujotteluun sisäänmeno 90 asteen kulmassa vasemmalta. Kolmas toisto myös palauttava, namikippo motivaattorina odottelemassa. Samalla tavoin 90 asteen kulmasta sisäänmeno, Mörkön pujotellessa tein takaaleikkauksen oikealle puolelle.
Pujottelulaskuri 89/107 (=83,2%).
Joten niinpä olin takaisn kotona jo puolilta päivin. Kävin herkuttelemassa intialaisessa ja otin monen tunnin päiväunet. Kävin myös juoksemassa 12km lenkin ja katsastin samalla kevään etenemistä. Oikein mukava laatuaikapäivä itselleni siis, joten hyvään hyötykäyttöön meni tämä toivottua lyhyemmäksi jäänyt Lahden keikaus :)
Illalla Mörkön kanssa suunnattiin myös hallia kohden, tarkoituksena tehdä puomia ja pujottelua. Puomi jäi suunnitelmista pois, sillä kisojen jälkeen puomi oli osissa enkä jaksanut alkaa kasaamaan sitä. Joten pelkkää pujottelua siis. Ensimmäinen toisto tehtiin niin että apuohjaaja seisoi pujottelun lopussa minun henkisenä tukena, suoritin itse palkkauksen extra herkulla. Hyvä ja vauhdikas pujottelu :) Toinen toisto palauttava helppo, eli namikippo pujottelun päässä ylläpitämässä mielikuvaa että namikippo siellä on. Tähän pujotteluun sisäänmeno 90 asteen kulmassa vasemmalta. Kolmas toisto myös palauttava, namikippo motivaattorina odottelemassa. Samalla tavoin 90 asteen kulmasta sisäänmeno, Mörkön pujotellessa tein takaaleikkauksen oikealle puolelle.
Pujottelulaskuri 89/107 (=83,2%).
perjantai 26. huhtikuuta 2013
Kolmas kerta toden sanoo!
Tänään ja muutaman viikon odotettu nASTa-cupin ensimmäinen osakilpailu. Odotettu sen takia, että pääsen treenailemaan pujottelua kilpailutilanteessa. Odotuksia nosti vielä kaksi edellistä onnistunutta pujottelukertaa. Suunnitelmana mennä hyväksy havaitulla kaavalla myös kisoissa, eli ensimmäisestä pujottelusta apuohjaajan tekemä palkkaus namikiposta ja toisella kerralla minä teen palkkauksen superherkulla.
Ja kuinkas sitten kävikään?
Rata oli mukava, varmaankin ykkös- tai kakkos-luokan rata. Ei varsinaisesti pahoja kompia, tosin ei silti voinut jäädä putken ja puomin ohjauksissa nukkumaankaan. Pujottelu oli toiseksi viimeinen este, joten apuohjaan palkkaus oli helppo tehdä vähäeleisesti ja nopeasti.
Ensimmäisen startin otin kisamaisesti, jättäen Mörkön lähtöön. Hyvin Mörkö odotti lähtölupaa. A:lla Mörkö otti kontaktit oikeaoppisesti. Puomin hieman jännitti, mutta ravasi kuitenkin alusta loppuun. Puomin alla olleeseen putkeen mennessä meinasin ohjata Mörkön puomille, hyvin otus kuitenkin kuunteli ja vaihtoi kurssiaan. Keinu oli superhieno! Sen jälkeen putki ja pujottelu - minkä Mörkö suoritti erinomaisesti :) Ennen pujottelua kerkesin miettiä että olenko hiljaa vai kannustanko, päätin kannustaa (ja koittaa olla mahdollisimman rento) ja päätös oli oikea.
Toisen startin otin lentävänä lähtönä. Rata meni kokonaisuutena ensimmäistä vieläkin vauhdikkaammin. Mun kunto ei vain riitä kahteen rataan... Keinulla Mörköä alkoi jännittämään, ja muutaman kerran Mörkö miettikin keinulta poistumista. Kunnes sitten päättikin olla rohkea poika ja tulikin minun kannustaessa todella vauhdilla keinun. Tästä putken kautta pujotteluun - mikä sujui jälleen esimerkillisen hyvin :) Viimeisen esteen jälkeen palkkasin superherkulla.
Kokemusta kertyi Mörkölle erilaisista (pinnoite) kontakteista ja minulle onnistuneista pujotteluista. Ehdottoman hyvä harjoitus! Viikon päästä seuraava osakilpailu, pitää miettiä josko tekisi tuolloinkin samalla tapaa kuin tänään vai uskaltaisiko kokeila jotain uutta.
Pujottelulaskuri 86/104 (=82,7%).
Ja kuinkas sitten kävikään?
Rata oli mukava, varmaankin ykkös- tai kakkos-luokan rata. Ei varsinaisesti pahoja kompia, tosin ei silti voinut jäädä putken ja puomin ohjauksissa nukkumaankaan. Pujottelu oli toiseksi viimeinen este, joten apuohjaan palkkaus oli helppo tehdä vähäeleisesti ja nopeasti.
Ensimmäisen startin otin kisamaisesti, jättäen Mörkön lähtöön. Hyvin Mörkö odotti lähtölupaa. A:lla Mörkö otti kontaktit oikeaoppisesti. Puomin hieman jännitti, mutta ravasi kuitenkin alusta loppuun. Puomin alla olleeseen putkeen mennessä meinasin ohjata Mörkön puomille, hyvin otus kuitenkin kuunteli ja vaihtoi kurssiaan. Keinu oli superhieno! Sen jälkeen putki ja pujottelu - minkä Mörkö suoritti erinomaisesti :) Ennen pujottelua kerkesin miettiä että olenko hiljaa vai kannustanko, päätin kannustaa (ja koittaa olla mahdollisimman rento) ja päätös oli oikea.
Toisen startin otin lentävänä lähtönä. Rata meni kokonaisuutena ensimmäistä vieläkin vauhdikkaammin. Mun kunto ei vain riitä kahteen rataan... Keinulla Mörköä alkoi jännittämään, ja muutaman kerran Mörkö miettikin keinulta poistumista. Kunnes sitten päättikin olla rohkea poika ja tulikin minun kannustaessa todella vauhdilla keinun. Tästä putken kautta pujotteluun - mikä sujui jälleen esimerkillisen hyvin :) Viimeisen esteen jälkeen palkkasin superherkulla.
Kokemusta kertyi Mörkölle erilaisista (pinnoite) kontakteista ja minulle onnistuneista pujotteluista. Ehdottoman hyvä harjoitus! Viikon päästä seuraava osakilpailu, pitää miettiä josko tekisi tuolloinkin samalla tapaa kuin tänään vai uskaltaisiko kokeila jotain uutta.
Pujottelulaskuri 86/104 (=82,7%).
torstai 25. huhtikuuta 2013
Tico 13v
Rakas ylioppilaslahjani täytti tänään13v :) Reilun kuukauden takaisesta, melkein koiran tappaneesta, taudista ei onneksi enää arjessa näy paljoakaan. Reipas ja iloinen ukkeli, joka herättää minut joka yö käydessään juomassa :)
Sen verran sairastelu kuitenkin säikäytti, että päätin viedä Ozzyn ja Ticon vuositerveystarkastukseen. Ticolta otettiin laaja verenkuva missä kaikki ok. Jopa munuaisarvot, joita olin hieman epäillyt lisääntyneen veden juonnin takia. Muutenkin terve ja pirteä kaveri, jolle soisi hieman lisää läskiä luiden päälle.
Ozzy tutkittiin kanssa joka puolelta. Muutoin terve poika, mutta takapuolesta löytyi pingispallon kokoinen anaalirauhanen! Hölmö elukka kun ei aikaisemmin ole asiasta ilmoitellut... nyt onnistuu istuminenkin huomattavasti helpommin :) Lonkat Ozzy antoi venytellä hyvin, polvista kuuluu lievää rutinaa mikä kielii nivelrikosta. Olin hieman yllättynyt, sillä olisin olettanut lonkkien olevan ennemmin nivelrikkoiset. Totuutta asiasta ei tosin ole tiedossa kun en koiraa kuvauttanut. Kuvaatan jos on tarvetta rauhoittaa joskus myöhemmin.
Eihän se koirille tuo lisää elinpäiviä, mutta rauhoittaa omaa mieltä että tietää perusasioiden olevan kunnossa. Lekurit toivottelivat tervettä jatkoa ja pyysivät tulemaan vuoden päästä uudestaan tarkastukseen :)
Sen verran sairastelu kuitenkin säikäytti, että päätin viedä Ozzyn ja Ticon vuositerveystarkastukseen. Ticolta otettiin laaja verenkuva missä kaikki ok. Jopa munuaisarvot, joita olin hieman epäillyt lisääntyneen veden juonnin takia. Muutenkin terve ja pirteä kaveri, jolle soisi hieman lisää läskiä luiden päälle.
Ozzy tutkittiin kanssa joka puolelta. Muutoin terve poika, mutta takapuolesta löytyi pingispallon kokoinen anaalirauhanen! Hölmö elukka kun ei aikaisemmin ole asiasta ilmoitellut... nyt onnistuu istuminenkin huomattavasti helpommin :) Lonkat Ozzy antoi venytellä hyvin, polvista kuuluu lievää rutinaa mikä kielii nivelrikosta. Olin hieman yllättynyt, sillä olisin olettanut lonkkien olevan ennemmin nivelrikkoiset. Totuutta asiasta ei tosin ole tiedossa kun en koiraa kuvauttanut. Kuvaatan jos on tarvetta rauhoittaa joskus myöhemmin.
Eihän se koirille tuo lisää elinpäiviä, mutta rauhoittaa omaa mieltä että tietää perusasioiden olevan kunnossa. Lekurit toivottelivat tervettä jatkoa ja pyysivät tulemaan vuoden päästä uudestaan tarkastukseen :)
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Ensimmäinen kerta vahinko, toinen jo tapa!
Näin voin todeta tämän viikon agility-treenien jälkeen. Toivottavasti myös jatkossakin :) Treeneissä oli kolme erilaista harjoitusta, joista kaksi ohjattua. Yhdessä pisteessä tehtiin hyppytekniikkaa, toisessa harjoiteltiin (putkeen) irtoamista ja kolmannessa itsenäisessä harjoituksessa oli esteralli, eli putki - pujottelu - putki - keinu ympyrä
Mörkön kanssa aloitettiin irtoamisella. Tämä sen takia, että hyppy - putki - hyppy - putki ympyrässä oli tarkoitus vahvistaa putkiin irtoamista ja tästä taas halusin palkata lelulla. Koska Mörkö unohtaa lelun sen jälkeen kun on saanut namia, niin piti aloittaa lelulla. Tein vastapäivään kaksi kertaa hyppy - putki, ja palkkasin lelulla. Mörkö tarrasi kuin kokenutkin koira leluun! Kolmas toisto oli kokonainen ympyrä, hyvistä irtoamisista (pystyin itse olemaan koko ajan soikean radan keskellä) palkkasin jälleen lelulla. Tämän jälkeen lelu pois ja namit tilalle, ennen kuin Mörkö kyllääntyi liikaa lelupalkkaan. Myötäpäivään tehtiin samalla tavoin, tällä kertaa kouluttaja palkkasi namilla alustalta putken / putkien jälkeen. Hyvin Mörkö kaiken kaikkiaan irtosi, ja suoritti putketkin kivalla raivolla. En tarkoituksella vaikeuttanut kuviota eri ohjaustekniikoilla, sililä halusin nimen omaan palkata irtoamisista ja nopeista putkien suorittamisesta.
Seuraavan paikan vapautumista odotellessa otin puomia (puinen). Ensin kaksi hyvää suoritusta hyvällä kontaktilla. Kolmannella toistolla Mörkö paineli puomin sellaisella raivolla että vuoti kontaktilta. Tämän jälkeen naksuttelin kontaktilla olemisesta riippumatta siitä missä olin, tai mitä tein. Treenailtiin samalla myös vapautussanaa. Neljäs toisto olikin sitten superhyvä! Mörkö suoritti puomin laukalla, hyvällä kontaktilla ja oikeaoppisella vapautuksella.
Tämän jälkeen oli vuorossa hyppytekniikkaa. Aloitettiin perussarjalla. Tästä alettiin pidentämään kaikkia välejä, kaiken kaikkiaan noin 1,5 jalkaa. En nyt ihan päässyt jyvälle miksi näin tehtiin ja mitä sillä haettiin, mutta mukavan näköisesti Mörkö tehtävän suoritti. Kaikkiaan kuusi toistoa, minkä jälkeen ansaitulle tauolle.
Jäähdyttelyn jälkeen tein itsenäisestä harjoituksesta ensin keinua. Putkesta vauhtia ja keinulle. Neljän onnistunutta toistoa. Mörkö laukkasi vauhdilla keinun laskevan pään kontaktin alkuun, siinä niiaus ja laukalla pois. Olisi kiva tietää miksi keinu tänään oli niin hyvä ja Mörkön suoritus itsevarma, kun välilä taas on ollut pahaakin hidastelua. Apuohjaan vapauduttua otin samassa harjoituksessa putki - pujottelua samaan tapaan kuin sunnuntaina, mutta vasemmalta puolelta ohjaten. Ensin siis pujotteluun, lopussa namikippo ja apuohjaaja muutaman metrin päässä sivusuunnassa. Tämän jälkeen sama homma ilman kippoa, apuohjaaja pysyy samassa paikassa. Itselläni oli hyvä fiilis, joten pujotteluun mars. Mörkö pujotteli erinomaisesti, oma vire pysyi tyynenä - onnistunut suoritus! Tällä kertaa taisin olla hieman liian hidas oman palkkaamisen kanssa, koska Mörkö kerkesi hetken aikaa etsiä namikuppia ennen kuin sain omasta taskusta extraherkkua Mörkön nenän eteen. Tämä havaintona itselle, palkkaa Mörkö nopeammin pujottelun jälkeen jos palkka tulee minulta.
Pujottelulaskuri raksuttaa lukemissa 84/102 (=82,4%).
Mörkön kanssa aloitettiin irtoamisella. Tämä sen takia, että hyppy - putki - hyppy - putki ympyrässä oli tarkoitus vahvistaa putkiin irtoamista ja tästä taas halusin palkata lelulla. Koska Mörkö unohtaa lelun sen jälkeen kun on saanut namia, niin piti aloittaa lelulla. Tein vastapäivään kaksi kertaa hyppy - putki, ja palkkasin lelulla. Mörkö tarrasi kuin kokenutkin koira leluun! Kolmas toisto oli kokonainen ympyrä, hyvistä irtoamisista (pystyin itse olemaan koko ajan soikean radan keskellä) palkkasin jälleen lelulla. Tämän jälkeen lelu pois ja namit tilalle, ennen kuin Mörkö kyllääntyi liikaa lelupalkkaan. Myötäpäivään tehtiin samalla tavoin, tällä kertaa kouluttaja palkkasi namilla alustalta putken / putkien jälkeen. Hyvin Mörkö kaiken kaikkiaan irtosi, ja suoritti putketkin kivalla raivolla. En tarkoituksella vaikeuttanut kuviota eri ohjaustekniikoilla, sililä halusin nimen omaan palkata irtoamisista ja nopeista putkien suorittamisesta.
Seuraavan paikan vapautumista odotellessa otin puomia (puinen). Ensin kaksi hyvää suoritusta hyvällä kontaktilla. Kolmannella toistolla Mörkö paineli puomin sellaisella raivolla että vuoti kontaktilta. Tämän jälkeen naksuttelin kontaktilla olemisesta riippumatta siitä missä olin, tai mitä tein. Treenailtiin samalla myös vapautussanaa. Neljäs toisto olikin sitten superhyvä! Mörkö suoritti puomin laukalla, hyvällä kontaktilla ja oikeaoppisella vapautuksella.
Tämän jälkeen oli vuorossa hyppytekniikkaa. Aloitettiin perussarjalla. Tästä alettiin pidentämään kaikkia välejä, kaiken kaikkiaan noin 1,5 jalkaa. En nyt ihan päässyt jyvälle miksi näin tehtiin ja mitä sillä haettiin, mutta mukavan näköisesti Mörkö tehtävän suoritti. Kaikkiaan kuusi toistoa, minkä jälkeen ansaitulle tauolle.
Jäähdyttelyn jälkeen tein itsenäisestä harjoituksesta ensin keinua. Putkesta vauhtia ja keinulle. Neljän onnistunutta toistoa. Mörkö laukkasi vauhdilla keinun laskevan pään kontaktin alkuun, siinä niiaus ja laukalla pois. Olisi kiva tietää miksi keinu tänään oli niin hyvä ja Mörkön suoritus itsevarma, kun välilä taas on ollut pahaakin hidastelua. Apuohjaan vapauduttua otin samassa harjoituksessa putki - pujottelua samaan tapaan kuin sunnuntaina, mutta vasemmalta puolelta ohjaten. Ensin siis pujotteluun, lopussa namikippo ja apuohjaaja muutaman metrin päässä sivusuunnassa. Tämän jälkeen sama homma ilman kippoa, apuohjaaja pysyy samassa paikassa. Itselläni oli hyvä fiilis, joten pujotteluun mars. Mörkö pujotteli erinomaisesti, oma vire pysyi tyynenä - onnistunut suoritus! Tällä kertaa taisin olla hieman liian hidas oman palkkaamisen kanssa, koska Mörkö kerkesi hetken aikaa etsiä namikuppia ennen kuin sain omasta taskusta extraherkkua Mörkön nenän eteen. Tämä havaintona itselle, palkkaa Mörkö nopeammin pujottelun jälkeen jos palkka tulee minulta.
Pujottelulaskuri raksuttaa lukemissa 84/102 (=82,4%).
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Erävoitto omasta päästä!!
Koska perjantain hyppytekniikkatreenit peruuntuivat ohjaajan sairastumiseen, niin otin ilolla vastaan tänään mahdollisuuden treenata tunnin. Oma tavoite oli tehdä pujottelua ja hyppytekniikkaa, ehkä myös hieman seuraamista jos siltä tuntuu. Mukana olevat treenikaverit työstivät omalta osiltaan pujottelua ja tottista - kummatkin osallistuivat myös ensikertalaisina hyppytekniikkaharjoituksiin. Kyllä meillä olikin kivaa :)
Olen viikon aikana huomannut tekeväni ajatuksissa pujottelua - täysimittaisena. Oikealta puolelta ohjaaminen tuntuu oikeastaan jo luontevalta ja mukavaltakin asialta. Vasemmalta puolelta ohjaten meilikuvissa ei synny ahdistusta enää, muttei ole sellainen sulava ja luottavainenkaan suoritus (osaltani). Ajellessa treeneihin mieleeni tuli ajatus josko kokeilisi mielikuvissa toimivaa pujottelua (oikealla ohjaten) käytännössä? Heti perään iski epävarmuus että näinköhän kannattaa... Onneksi oli tarpeeksi kilometrejä miettiä asiaa, ja lopulta kehittelin mielessäni harjoituksen missä muutan mahdollisimman vähän muuttujia, itseni kannalta.
Omalla vuorollamme aloitimme sitten pujottelulla. Ohjeistin apuohjaajan viemään kupin pujottelun päähän kuten normaalistikin, mutta pyysin häntä astumaan selkeästi sivuun kupista (kuitenkin niin että pääsee syöksymään kupille). Tämä kaikki tapahtui niin ettei Mörkö ollut edes hallissa. Olin ottanut purkillisen extrahyvää herkkua (kissanruokaa ;) ja piilotin tämän purkin omaan taskuuni. Näiden valmistelujen jälkeen hain Mörkön halliin, virittelin sitä ja sitten mentiin! Ensimmäinen toisto oli kuin oppikirjasuoritus, ei mitään ongelmaa. Toiselle toistolle käskin apuohjaajaa ottamaan kupin pois pujottelun päästä, mutta pyysin häntä seisomaan samassa paikassa kuin ensimmäisellä toistolla. Ja sitten mentiin... Mörkö pujotteli loppuun saakka virheettä ja minusta tuntui oikeastaan rennolta koko homma! Palkkasin Mörkön taskusta extraherkulla, vietimme pitkän aikaa nuollen viimeisiäkin hajuja pois kupista.
MINÄ SIIS TEIN SEN! Pystyin hallitsemaan oman vireeni, pysyin rentona ja nautin suorituksesta. En muista olinko äänessä Mörkön pujotellessa vaiko hiljaa, mutta vaikka olisinkin ollut äänessä niin pystyin olemaan niin rentona ettei jännitys kuultanut äänestä läpi. Onneksi suoritus on videolla, nyt odotan kuin kuuta nousevaa että saan videon nähtäväkseni, jotta pääsen katsomaan mitä oikeastaan tapahtui :)
Pujottelulaskuri raksutti historialliseen sadan yrityksen rajaan, näyttäen nyt 82/100. Hienointa koko "matkassa" on ollut se, että viimeisin tasalukema oli selkeästi askel uuteen suuntaan. JOS saan samanlaisen luottavaisen fiiliksen aikaiseksi omissa mielikuvissa vasemmalta pujottelun ohjaamisessa, niin taidan kokeilla samaa settiä seuraavissa treeneissä. Tosin vain ja ainoastaan jos itsestäni tuntuu hyvältä.
Tämän jälkeen tehtiin kaikkien kolmen koirien kanssa perussarjaa ja korkeuden arviointia. Mörkö suoritti perussarjan itsevarman oloisesti kolmeen kertaan. Korkeuden arvioinnissa aloitettiin 20cm:stä ja mentiin aina minien maksimikorkeuteen 35cm:iin ja sitten takaisin aloituskorkeuteen. Omaan silmiin hypyt vaikuttivat "ihan hyviltä", tosin vaikeahan hyppyjä on takaa päin arvioida. Treenipaikka oli hyvin hiljainen, joten sen ainakin voin varmuudella sanoa ettei Mörkö tömistellyt tai ähkäissyt korkeimmallakaan hypyllä. Nämäkin suoritukset ovat videolla, sittenpähän näen että miltä hypyt näytti kun saan nuo pätkät itselleni.
Välillä Mörkö kävi huilimassa autossa, mutta kun loppuun jäi aikaa kävin hakemassa Mörkön takaisin. Halusin näyttää toko-"coachilleni" missä mennään seuraamisen kanssa. Edellisellä kerralla muutama viikko sitten pystyin etenemään ainoastaan imuttamalla. Tänään pystyin kävelemään useita askeleita normaalisti. Kuulemma olemme edistyneet huimasti. Kuinkahan paljon olisi edistystä tapahtunut jos olisin treenannut enemmän kuin viitisen kertaa? Jatkoon tuli ohjeena jatkaa samaan malliin ja alkaa tekemään kaarevia uria (käännösten pohjien luomista). Selvä, näillä mennään :)
Kaiken kaikkiaan oikein hyvät treenit mahtavalla porukalla. Näitä ehdottomasti myös tulevaisuudessa lisää!
Olen viikon aikana huomannut tekeväni ajatuksissa pujottelua - täysimittaisena. Oikealta puolelta ohjaaminen tuntuu oikeastaan jo luontevalta ja mukavaltakin asialta. Vasemmalta puolelta ohjaten meilikuvissa ei synny ahdistusta enää, muttei ole sellainen sulava ja luottavainenkaan suoritus (osaltani). Ajellessa treeneihin mieleeni tuli ajatus josko kokeilisi mielikuvissa toimivaa pujottelua (oikealla ohjaten) käytännössä? Heti perään iski epävarmuus että näinköhän kannattaa... Onneksi oli tarpeeksi kilometrejä miettiä asiaa, ja lopulta kehittelin mielessäni harjoituksen missä muutan mahdollisimman vähän muuttujia, itseni kannalta.
Omalla vuorollamme aloitimme sitten pujottelulla. Ohjeistin apuohjaajan viemään kupin pujottelun päähän kuten normaalistikin, mutta pyysin häntä astumaan selkeästi sivuun kupista (kuitenkin niin että pääsee syöksymään kupille). Tämä kaikki tapahtui niin ettei Mörkö ollut edes hallissa. Olin ottanut purkillisen extrahyvää herkkua (kissanruokaa ;) ja piilotin tämän purkin omaan taskuuni. Näiden valmistelujen jälkeen hain Mörkön halliin, virittelin sitä ja sitten mentiin! Ensimmäinen toisto oli kuin oppikirjasuoritus, ei mitään ongelmaa. Toiselle toistolle käskin apuohjaajaa ottamaan kupin pois pujottelun päästä, mutta pyysin häntä seisomaan samassa paikassa kuin ensimmäisellä toistolla. Ja sitten mentiin... Mörkö pujotteli loppuun saakka virheettä ja minusta tuntui oikeastaan rennolta koko homma! Palkkasin Mörkön taskusta extraherkulla, vietimme pitkän aikaa nuollen viimeisiäkin hajuja pois kupista.
MINÄ SIIS TEIN SEN! Pystyin hallitsemaan oman vireeni, pysyin rentona ja nautin suorituksesta. En muista olinko äänessä Mörkön pujotellessa vaiko hiljaa, mutta vaikka olisinkin ollut äänessä niin pystyin olemaan niin rentona ettei jännitys kuultanut äänestä läpi. Onneksi suoritus on videolla, nyt odotan kuin kuuta nousevaa että saan videon nähtäväkseni, jotta pääsen katsomaan mitä oikeastaan tapahtui :)
Pujottelulaskuri raksutti historialliseen sadan yrityksen rajaan, näyttäen nyt 82/100. Hienointa koko "matkassa" on ollut se, että viimeisin tasalukema oli selkeästi askel uuteen suuntaan. JOS saan samanlaisen luottavaisen fiiliksen aikaiseksi omissa mielikuvissa vasemmalta pujottelun ohjaamisessa, niin taidan kokeilla samaa settiä seuraavissa treeneissä. Tosin vain ja ainoastaan jos itsestäni tuntuu hyvältä.
Tämän jälkeen tehtiin kaikkien kolmen koirien kanssa perussarjaa ja korkeuden arviointia. Mörkö suoritti perussarjan itsevarman oloisesti kolmeen kertaan. Korkeuden arvioinnissa aloitettiin 20cm:stä ja mentiin aina minien maksimikorkeuteen 35cm:iin ja sitten takaisin aloituskorkeuteen. Omaan silmiin hypyt vaikuttivat "ihan hyviltä", tosin vaikeahan hyppyjä on takaa päin arvioida. Treenipaikka oli hyvin hiljainen, joten sen ainakin voin varmuudella sanoa ettei Mörkö tömistellyt tai ähkäissyt korkeimmallakaan hypyllä. Nämäkin suoritukset ovat videolla, sittenpähän näen että miltä hypyt näytti kun saan nuo pätkät itselleni.
Välillä Mörkö kävi huilimassa autossa, mutta kun loppuun jäi aikaa kävin hakemassa Mörkön takaisin. Halusin näyttää toko-"coachilleni" missä mennään seuraamisen kanssa. Edellisellä kerralla muutama viikko sitten pystyin etenemään ainoastaan imuttamalla. Tänään pystyin kävelemään useita askeleita normaalisti. Kuulemma olemme edistyneet huimasti. Kuinkahan paljon olisi edistystä tapahtunut jos olisin treenannut enemmän kuin viitisen kertaa? Jatkoon tuli ohjeena jatkaa samaan malliin ja alkaa tekemään kaarevia uria (käännösten pohjien luomista). Selvä, näillä mennään :)
Kaiken kaikkiaan oikein hyvät treenit mahtavalla porukalla. Näitä ehdottomasti myös tulevaisuudessa lisää!
lauantai 20. huhtikuuta 2013
Ozzy 11v
Ja synttäreiden kunniaksi käytiin korkkaamassa VOI-luokka rally-tokossa. Jännitin ensimmäistä VOI-luokan kisaa lähinnä käytösruudun takia, kun en ole oikein tietoinen siihen liittyvien käytäntöjen kanssa. Jännitin näemmä turhaan, käytösruudun kanssa ei ollut ongelmia. Rata oli muutenkin varsin kiva, uusista liikkeistä mukana oli puolen vaihto takaa, käännös oikeaan oikealla seuraten, puolen vaihto jalkojen välistä ja peruuttaminen seuratessa. Kaikista suoriuduttiin kunnialla.
Mutta se virittely.... se ei onnistunut millään. Lähdin rataan tutustumisesta reilu viisi minuuttia ennen tutustumisen loppumista, tarkoituksena viritellä Ozzyä suoritukseen. Mutta kun ei onnistunut. Ozzy vaan "hömmäili" ja ihmetteli ulkokenttää ja tuulta. Ylipäätänsä koira ei ollut yhtään kuulolla. Johtuiko sitten mun jännittämisestä, vai oliko ulkokisat puoleen vuoteen vain niin outo juttu. Tuloksena 49 pistettä, eli HYL.
Joka tapauksessa suoritus ei ollut lähelläkään tasoamme, eikä missään nimessä sellainen mitä haluan nähdä tulevaisuudessa. Treeneissä Ozzy on ollut hyvinkin halukas yhteistyöhön, joten en nyt yhden kisam suorituksen perusteella rupea tekemään päätöksiä tulevaisuudesta. Mutta toki pitää pitää silmät auki ja katsella onko Ozzyn kisat kisailtu. Nähtänee tulevaisuudessa. Onhan Ozzy kuitenkin jo 11v vanhus, joka voi halutessaan viettää seesteistä arkea kotosalla.
Tuolla se nyt kuorsaa pöydän alla <3 Taidan antaa papan huolata loppuillan ja käydä Mörkön kanssa pitkällä lenkillä ihan kahdestaan. Laatuaikaa Mörköllekin <3
Mutta se virittely.... se ei onnistunut millään. Lähdin rataan tutustumisesta reilu viisi minuuttia ennen tutustumisen loppumista, tarkoituksena viritellä Ozzyä suoritukseen. Mutta kun ei onnistunut. Ozzy vaan "hömmäili" ja ihmetteli ulkokenttää ja tuulta. Ylipäätänsä koira ei ollut yhtään kuulolla. Johtuiko sitten mun jännittämisestä, vai oliko ulkokisat puoleen vuoteen vain niin outo juttu. Tuloksena 49 pistettä, eli HYL.
Joka tapauksessa suoritus ei ollut lähelläkään tasoamme, eikä missään nimessä sellainen mitä haluan nähdä tulevaisuudessa. Treeneissä Ozzy on ollut hyvinkin halukas yhteistyöhön, joten en nyt yhden kisam suorituksen perusteella rupea tekemään päätöksiä tulevaisuudesta. Mutta toki pitää pitää silmät auki ja katsella onko Ozzyn kisat kisailtu. Nähtänee tulevaisuudessa. Onhan Ozzy kuitenkin jo 11v vanhus, joka voi halutessaan viettää seesteistä arkea kotosalla.
Tuolla se nyt kuorsaa pöydän alla <3 Taidan antaa papan huolata loppuillan ja käydä Mörkön kanssa pitkällä lenkillä ihan kahdestaan. Laatuaikaa Mörköllekin <3
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Väsynyt treenaaja
Eilisestä treeneistä - ja etenemisestä - innostuneena tänään pikaisesti hallille töiden jälkeen. Olin suunnittelut treenaavani lelulla palkkaamista tekemällä putkea ja ehkä jopa puolikasta pujottelua. Käytännössä lelulla palkkaaminen hävisi makupaloille, kun Mörkön huomio kiinnittyi täysin apuohjaajaan joka rapisteli namipussia.
Joten, puolikkaan pujottelun kimppuun. Ensimmäinen ja toinen toisto (kummaltakin puolelta) onnistui loistavasti. Kolmannessa toistossa tapahtui jotain ihmeellistä mikä katkaisi Mörkön ajatuksen. Neljännessä ja viidennessä toistossa (jälleen kummaltakin puolelta) onnistuivat hyvin.
Seuraavaksi täysimittaisella pujottelulla treenausta. Namikuppi parin metrin päässä pujottelusta, apuohjaaja selkeästi sivummalla. Kaksi ensimmäistä pujottelua onnistuivat hyvin, joskaan ei niin vauhdikkaasti kuin toivoisin. Kolmannessa pujottelussa Mörkö jätti kesken puolessa välissä, mutta jatkoi itsenäisesti loppuun - tosin päätyi jatkamaan väärästä välistä joten pujottelua ei voi laskea millään muotoa onnistuneeksi. Neljännen toiston aikana kannustin Mörköä poikkeuksellisesti koko pujottelun ja Mörkö suoriutui tehtävästä apinan raivolla. Epäonnistuneesta pujottelusta en ole huolissani, koska Mörkö kuitenkin itse jatkoi töitä. Ehkä kyseessä oli myös kokeilu mitä saa tehdä? Niin tai näin, oli mukava nähdä miten erinomaisesti Mörkö paikkasi viimeisessä suorituksessa. Pujottelulaskuri tikittää hiljalleen kohti sataa, ollen nyt 80/98 (=81,6%).
Loppuun otin vielä hieman puomia. Koska Mörkö vaikutti väsähtäneeltä, en jäänyt pahemmin puomia hinkkaamaan. Ehkä eiliset treenit painavat tassuissa, treenit saattoivat olla rankemmat Mörkölle kuin oletinkaan. Tai sitten otuksella on huono kunto... Joka tapauksessa huominen on Mörkölle lepopäivä ja perjantaina viimeiselle hyppytekniikkatunnille.
Joten, puolikkaan pujottelun kimppuun. Ensimmäinen ja toinen toisto (kummaltakin puolelta) onnistui loistavasti. Kolmannessa toistossa tapahtui jotain ihmeellistä mikä katkaisi Mörkön ajatuksen. Neljännessä ja viidennessä toistossa (jälleen kummaltakin puolelta) onnistuivat hyvin.
Seuraavaksi täysimittaisella pujottelulla treenausta. Namikuppi parin metrin päässä pujottelusta, apuohjaaja selkeästi sivummalla. Kaksi ensimmäistä pujottelua onnistuivat hyvin, joskaan ei niin vauhdikkaasti kuin toivoisin. Kolmannessa pujottelussa Mörkö jätti kesken puolessa välissä, mutta jatkoi itsenäisesti loppuun - tosin päätyi jatkamaan väärästä välistä joten pujottelua ei voi laskea millään muotoa onnistuneeksi. Neljännen toiston aikana kannustin Mörköä poikkeuksellisesti koko pujottelun ja Mörkö suoriutui tehtävästä apinan raivolla. Epäonnistuneesta pujottelusta en ole huolissani, koska Mörkö kuitenkin itse jatkoi töitä. Ehkä kyseessä oli myös kokeilu mitä saa tehdä? Niin tai näin, oli mukava nähdä miten erinomaisesti Mörkö paikkasi viimeisessä suorituksessa. Pujottelulaskuri tikittää hiljalleen kohti sataa, ollen nyt 80/98 (=81,6%).
Loppuun otin vielä hieman puomia. Koska Mörkö vaikutti väsähtäneeltä, en jäänyt pahemmin puomia hinkkaamaan. Ehkä eiliset treenit painavat tassuissa, treenit saattoivat olla rankemmat Mörkölle kuin oletinkaan. Tai sitten otuksella on huono kunto... Joka tapauksessa huominen on Mörkölle lepopäivä ja perjantaina viimeiselle hyppytekniikkatunnille.
tiistai 16. huhtikuuta 2013
Suunnitelma se on huonokin suunnitelma...
... varsinkin jos suunnitelma osoittautuu hyväksi, kuten tapahtui tänään Mörkön agilityn viikkotreeneissä :) Olin pyöritellyt parin päivän ajan ajatusta, josko kokeilisin tehdä pujottelua lyhyemmissä pätkissä (kuten neljä keppiä). Silläkin riskillä että tämä kokeilu rikkoo nykyisen pujottelun, vaikken tähän vaihtoehtoon oikeastaan uskokaan.
Tänään kohtuullisen tylsässä työkoulutuksessa oli oivallisia hetkiä tehdä mielikuvaharjoituksia, missä Mörkö pujotteli onnistuneesti neljällä ja kuudella kepillä. Mielikuvaharjoitusten onnistumisesta kertoi jo se, että kuuden kepin pujotteluissa aamupäivästä kokemani "ahdistus" poistui päivän aikana ja pystyin tekemään mielikuvaharjoitukset oikein rennosti iltapäivästä. Koska en enää keksi muutakaan mitä tehdä pujottelun kanssa, niin pitää turvautua jo epätoivoisinkiin oljenkorsiin jotta saan oman pään ja tunteen kuntoon.
Ensin aloitettiin treeni kisamaisella radalla muutaman vuoden takaa SM-kisoista. Mörkö suoriutui radasta muuten oikein mallikkaasti, mutta lopussa olleessa pujottelussa Mörkö jätti leikin kesken (vaikka lopussa olikin namikippo minkä olemassa olosta Mörkö ei tosin ollut tietoinen). Otin kunnolla etäisyyttä pujotteluun, uusi lähestyminen ja onnistunut suoritus!
Tähän väliin kävin tekemässä itsenäisesti pujottelutreeniä puolikkaalla pujottelulla. Ensin neljällä kepillä kolme toistoa kummallakin puolella. Mörkö meni oikein ja itsekin pystyin olemaan rentona. Lyhyt tauko ja sama homma kuudella kepillä. Ensimmäisellä yrityksellä Mörkö jäi odottamaan palkkaa kädestä neljännen kepin jälkeen, muttei annettu tämän häiritä vaan otettiin toinen yritys samoilla vauhdeilla. Toisella kertaa kuusi keppiä sujui mallikkaasti ja rennosti molemmin puolin, meiltä molemmilta :) Tämä on jo puoli voittoa, sillä aiemmin puolikaskin pujottelu aiheutti Mörköltä keskeyttämisiä ja minulle ahdistusta (mikä taas vähensi Mörkön motivaatiota jne). Aion tehdä lähitulevaisuudessa mielikuvaharjoitteluja päivittäin (ainakin puolikkaalla pujottelulla ellei jopa kokonaisella) ja jatkan Mörkön kanssa pujottelusta nautiskelemisesta puolikkaalla pujottelulla. Katsotaan saataisinko tällaisella harjoituksella mun päätä parempaan vireeseen.
Toisella ratakierroksella kaikki meni oikein mallikkaasti ja pujottelukin onnistui heti ensi yrittämällä. Kouluttajat sanoivat että Mörkön pujotteluvauhti nopeutui puolivälissä kun koira oikein painautui matalaksi. Tämä luultavasti siitä syystä että Mörkö huomasi namikipon. Toivoa tämä kuitenkin antoi että ehkä samanlaiseen päästään joku päivä ilman näkyvissä olevaa namikuppia.
Viimeiseksi tehtiin sama rata toiseen suuntaan. Mörkön vire laski selvästi odottelusta, tätä täytyy välttää jatkossa huolellisemmin. Yleensähän haen Mörkön autosta vuorollaan ja treeneissä touhutaan mitä touhutaan ja sitten lähetäänkin suoraan pois. Tämän päiväinen vahvisti että tämä on oikea malli toimia. Pienen vireen nostatuksen jälkeen saatiin tehtyä Mörkön kanssa oikein mallikas rata.
Summa summarum: kolme oikein onnistunutta puomia, monta hyvää ohjauskuviota (twist, saksalainen, persjättö), onnistuneita pujotteluita ja rentoja suorituksia puolikkaalla pujottelulla. Pujottelulaskuri on 77/94 (=81,9%). Hieman väärä suunta prosenttien suhteen, muttei vielä kuitenkaan syytä paniikkiin.
Tänään kohtuullisen tylsässä työkoulutuksessa oli oivallisia hetkiä tehdä mielikuvaharjoituksia, missä Mörkö pujotteli onnistuneesti neljällä ja kuudella kepillä. Mielikuvaharjoitusten onnistumisesta kertoi jo se, että kuuden kepin pujotteluissa aamupäivästä kokemani "ahdistus" poistui päivän aikana ja pystyin tekemään mielikuvaharjoitukset oikein rennosti iltapäivästä. Koska en enää keksi muutakaan mitä tehdä pujottelun kanssa, niin pitää turvautua jo epätoivoisinkiin oljenkorsiin jotta saan oman pään ja tunteen kuntoon.
Ensin aloitettiin treeni kisamaisella radalla muutaman vuoden takaa SM-kisoista. Mörkö suoriutui radasta muuten oikein mallikkaasti, mutta lopussa olleessa pujottelussa Mörkö jätti leikin kesken (vaikka lopussa olikin namikippo minkä olemassa olosta Mörkö ei tosin ollut tietoinen). Otin kunnolla etäisyyttä pujotteluun, uusi lähestyminen ja onnistunut suoritus!
Tähän väliin kävin tekemässä itsenäisesti pujottelutreeniä puolikkaalla pujottelulla. Ensin neljällä kepillä kolme toistoa kummallakin puolella. Mörkö meni oikein ja itsekin pystyin olemaan rentona. Lyhyt tauko ja sama homma kuudella kepillä. Ensimmäisellä yrityksellä Mörkö jäi odottamaan palkkaa kädestä neljännen kepin jälkeen, muttei annettu tämän häiritä vaan otettiin toinen yritys samoilla vauhdeilla. Toisella kertaa kuusi keppiä sujui mallikkaasti ja rennosti molemmin puolin, meiltä molemmilta :) Tämä on jo puoli voittoa, sillä aiemmin puolikaskin pujottelu aiheutti Mörköltä keskeyttämisiä ja minulle ahdistusta (mikä taas vähensi Mörkön motivaatiota jne). Aion tehdä lähitulevaisuudessa mielikuvaharjoitteluja päivittäin (ainakin puolikkaalla pujottelulla ellei jopa kokonaisella) ja jatkan Mörkön kanssa pujottelusta nautiskelemisesta puolikkaalla pujottelulla. Katsotaan saataisinko tällaisella harjoituksella mun päätä parempaan vireeseen.
Toisella ratakierroksella kaikki meni oikein mallikkaasti ja pujottelukin onnistui heti ensi yrittämällä. Kouluttajat sanoivat että Mörkön pujotteluvauhti nopeutui puolivälissä kun koira oikein painautui matalaksi. Tämä luultavasti siitä syystä että Mörkö huomasi namikipon. Toivoa tämä kuitenkin antoi että ehkä samanlaiseen päästään joku päivä ilman näkyvissä olevaa namikuppia.
Viimeiseksi tehtiin sama rata toiseen suuntaan. Mörkön vire laski selvästi odottelusta, tätä täytyy välttää jatkossa huolellisemmin. Yleensähän haen Mörkön autosta vuorollaan ja treeneissä touhutaan mitä touhutaan ja sitten lähetäänkin suoraan pois. Tämän päiväinen vahvisti että tämä on oikea malli toimia. Pienen vireen nostatuksen jälkeen saatiin tehtyä Mörkön kanssa oikein mallikas rata.
Summa summarum: kolme oikein onnistunutta puomia, monta hyvää ohjauskuviota (twist, saksalainen, persjättö), onnistuneita pujotteluita ja rentoja suorituksia puolikkaalla pujottelulla. Pujottelulaskuri on 77/94 (=81,9%). Hieman väärä suunta prosenttien suhteen, muttei vielä kuitenkaan syytä paniikkiin.
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Pientä kikkailua sisällä
Olipas mukavaa käydä tänään mustavalkoisen duon kanssa valoisalla lenkillä! Samoiten oli mukava huomata että viiden kilometrin lenkki alkaa olla juoksukunnossa. Jospa sitä pääsisi juoksulenkeille nyt kun sukset laitettiin viime viikolla varastoon. Keväästä muistutti myös pienoinen vesisade, ei mitenkään kivaa mutta ainakin sai aikaiseksi sen ettei ollut turhaa pölyä ilmassa.
Lenkillä pohdin useita asioita. Ozzyn tulevat rally-tokokisat jännittää, varsinkin kun on ensimmäinen kisa voittajassa. Lähinnä se että miten siellä tulee toimia käytösruudun kanssa. Ollaan Ozzyn kanssa vielä ensimmäisinä luokassa, ettei voi edes vakoilla muilta toimintamallia. Toisaalta mietin paljon Mörkön pujottelua, että miten saisin itseni sinuiksi ja luottavaiseksi pujottelun suhteen. Olen alkanut pyörittelemään mielessäni kuudella kepillä pujottelua. Jos ei muuta niin ainakin pujottelu olisi helpompi ollessaan lyhyempi ja fyysisesti nopeampi suorittaa. Jos vaan kokeilisi "hinkkaamista" kunnes onnistuu. Ei mitenkään hieno suunnitelma, mutta jos sitä kautta löytyisi itselle rento suoritustapa - Mörköhän osaa kerta todistetusti pujotella. Uskon (tai ainakin uskottelen itselle) että mahdollinen hitaus korjaantuu kyllä ajan kanssa itsevarmuuden myötä takaisin tututtuun suoritukseen. Tiedän häntä... huono suunnitelma, myönnän. Kolmanneksi funtsin mitä kivaa voisi kotosalla tehdä sisätiloissa kun ulkona kerta sataa. Joten...
... ensin Mörkön vuoro päästä "suljettujen ovien taakse". Mörkön kanssa otin peilin edessä sivulle tuloa. Heti jos alan yhtään lepsuilemaan sivuille tulon tekniikassa niin Mörkö tarjoaa käteen hyppyä. Toisaalta sivulla olon paikka oli tänään superhyvä ja täysin suora :) Sisällä kun ei mahdu tekemään pitkiä seuraamisia niin teinkin askelsiirtymiä eri suuntiin ja vahvistin oikeaa sivulla olon paikkaa. Loppuun seuraamisen alkuja, lennosta seuraamisen palkkaamista sekä liikkeestä pysähdyksiä. Ihan pätevästi pieni koiruus työskenteli, joskin olisi suotavaa jos hyppisi käteen hieman vähemmän.
... pienen tauon jälkeen Ozzyn vuoro. Aloitettiin "jumppa" tekemällä pitkiä peruutuksia. Jostain syystä Ozzy tarjosi kahden mitan peruuttamisen jälkeen istumista, ilmeisesti jäi muistijälkeen viime viikon treeneistä kun pääsi siellä muutaman kerran istumaan tullessaan epävarmaksi. Korjausliikkeen pari lyhyemmästä peruuttamisesta palkkaamista ja pieni huomautus kun pidemmässä peruutuksessa meinasi peppu mennä maahan.
Onnistuneen peruutuksen jälkeen vaihdettiin teemaa. Otin kummallakin sivulla istu-seiso sarjoja, kolme toistoa kumminkin puolin. Nyt sujui asennon vaihdot pelkästä suullisesta käskystä, mikä onkin oma tavoitetila. Viime viikon harjoituksissa jouduin käyttämään myös käsiapua, ja tästä seuraa vinoutta seisomisessa mistä en tykkää. Muutenkin on tyylikkäämpää että asennonvaihdot sujuu suullisella käskyllä :)
Seuraavaksi vahvistin muutaman toiston verran sivulla peruuttamista, otin tämänkin molemmin puolin. En tiedä vaikuttiko käytävällä tehty harjoitus, mutta Ozzy peruutti tänään superhienosti vierellä. Suoraan ja vauhdikkaasti. Ennen kuin alan suuremmin tuulettelemaan niin pitää kokeilla miten sivulla peruuttaminen onnistuu suuremmassa tilassa. En olisi yhtään yllättynyt jos peruuttamisessa näkyy vinoutta.
Loppuun vielä muutama pitkä peruutus - Ozzyn uusi lempiliike :)
Lenkillä pohdin useita asioita. Ozzyn tulevat rally-tokokisat jännittää, varsinkin kun on ensimmäinen kisa voittajassa. Lähinnä se että miten siellä tulee toimia käytösruudun kanssa. Ollaan Ozzyn kanssa vielä ensimmäisinä luokassa, ettei voi edes vakoilla muilta toimintamallia. Toisaalta mietin paljon Mörkön pujottelua, että miten saisin itseni sinuiksi ja luottavaiseksi pujottelun suhteen. Olen alkanut pyörittelemään mielessäni kuudella kepillä pujottelua. Jos ei muuta niin ainakin pujottelu olisi helpompi ollessaan lyhyempi ja fyysisesti nopeampi suorittaa. Jos vaan kokeilisi "hinkkaamista" kunnes onnistuu. Ei mitenkään hieno suunnitelma, mutta jos sitä kautta löytyisi itselle rento suoritustapa - Mörköhän osaa kerta todistetusti pujotella. Uskon (tai ainakin uskottelen itselle) että mahdollinen hitaus korjaantuu kyllä ajan kanssa itsevarmuuden myötä takaisin tututtuun suoritukseen. Tiedän häntä... huono suunnitelma, myönnän. Kolmanneksi funtsin mitä kivaa voisi kotosalla tehdä sisätiloissa kun ulkona kerta sataa. Joten...
... ensin Mörkön vuoro päästä "suljettujen ovien taakse". Mörkön kanssa otin peilin edessä sivulle tuloa. Heti jos alan yhtään lepsuilemaan sivuille tulon tekniikassa niin Mörkö tarjoaa käteen hyppyä. Toisaalta sivulla olon paikka oli tänään superhyvä ja täysin suora :) Sisällä kun ei mahdu tekemään pitkiä seuraamisia niin teinkin askelsiirtymiä eri suuntiin ja vahvistin oikeaa sivulla olon paikkaa. Loppuun seuraamisen alkuja, lennosta seuraamisen palkkaamista sekä liikkeestä pysähdyksiä. Ihan pätevästi pieni koiruus työskenteli, joskin olisi suotavaa jos hyppisi käteen hieman vähemmän.
... pienen tauon jälkeen Ozzyn vuoro. Aloitettiin "jumppa" tekemällä pitkiä peruutuksia. Jostain syystä Ozzy tarjosi kahden mitan peruuttamisen jälkeen istumista, ilmeisesti jäi muistijälkeen viime viikon treeneistä kun pääsi siellä muutaman kerran istumaan tullessaan epävarmaksi. Korjausliikkeen pari lyhyemmästä peruuttamisesta palkkaamista ja pieni huomautus kun pidemmässä peruutuksessa meinasi peppu mennä maahan.
Onnistuneen peruutuksen jälkeen vaihdettiin teemaa. Otin kummallakin sivulla istu-seiso sarjoja, kolme toistoa kumminkin puolin. Nyt sujui asennon vaihdot pelkästä suullisesta käskystä, mikä onkin oma tavoitetila. Viime viikon harjoituksissa jouduin käyttämään myös käsiapua, ja tästä seuraa vinoutta seisomisessa mistä en tykkää. Muutenkin on tyylikkäämpää että asennonvaihdot sujuu suullisella käskyllä :)
Seuraavaksi vahvistin muutaman toiston verran sivulla peruuttamista, otin tämänkin molemmin puolin. En tiedä vaikuttiko käytävällä tehty harjoitus, mutta Ozzy peruutti tänään superhienosti vierellä. Suoraan ja vauhdikkaasti. Ennen kuin alan suuremmin tuulettelemaan niin pitää kokeilla miten sivulla peruuttaminen onnistuu suuremmassa tilassa. En olisi yhtään yllättynyt jos peruuttamisessa näkyy vinoutta.
Loppuun vielä muutama pitkä peruutus - Ozzyn uusi lempiliike :)
sunnuntai 14. huhtikuuta 2013
Vappu Alatalon motivaatiopäivä
Tänään oli kauan odotettu Vappu Alatalon motivaatiopäivä. Olen odottanut tätä kuin kuuta nousevaa, sillä mielestäni en oikein osaa leikkiä koiran kanssa. Enkä ainakaan osaa hyödyntää leikkimistä/lelua koulutuksessa. Toivoin saavani tältä päivältä oppia leikkimiseen ja ajatuksia miten hyödyntään leikkiä.
Mörkön vuorolla kerroin ensin että Mörkö leikkii, mutta itse olen hieman leikki-vammainen. Sanoin haluavani oppia leikkimään ja mahdollisesti hyödyntää leikkimistä ja vireen nostoa agilityn ajallisesti pitkäkestoisissa esteissä (puomi, putki, pujottelu). Ensin leikittiin, ja Mörköhän lähti repimään näätää. Revitiin, juoksin karkuun, äristiin ja lopulta Mörkö tappoi näädän moneen kertaan. Vapun mukaan Mörkö osaa leikkiä ja se on helppo saada leikkiin mukaan. Minulle tuli palautteena olla rohkeampi ja luottaa omaan vaistoon leikkimisessä. Hyvää kokemattomuudessani oli se, etten myöskään ole oppinut tiettyä kaavaa leikkimiseen. Enkä toivottavasti opikaan.
Tämän jälkeen katsoimme ensin putkea. Suora lyhyt putki ja minä lelun kanssa putken toisessa päässä. Mörkö ampui täysillä putken läpi ja joka kerta kiinni leluun. Tätä pitää ehdottomasti hyödyntää itsekseen treenatessa. Lelulla palkatessa Mörkö on ilmeisesti sen verran korkeammassa vireessä että ei-maailman-paras-putki unohtuu kun on kiire lelulle.
Seuraavaksi katsastettiin puomia, ja heti alkuunsa kävi selväksi ettei Mörkö osaa mennä suorittamaan kontaktia ja jäädä odottamaan poistumislupaa (lelulle), en ole tätä kyllä vaatinutkaan. Nyt myös puomin kontakti tehotreeniin, toivoisin lelulla palkkaamisen tuovan puomin suorittamiseen intohimoa nykyisen ravailun sijaan. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi, lelu-treenikerrat kun täytyy pitää ainakin aluksi irrallaan namitreenikerroista.
Aivan loppuun Vappu halusi vielä katsoa pujottelua. Oikein inhottaa itseäni miten pelkästään jo pujottelun suorittamisen ajatteleminen (ilman namipalkkaa) sain itseni paineistumaan ja sitä kautta paineistui tietty Mörkökin. Eihän siitä pujottelusta tullut mitään minun takiani, ja kun viimein Mörkö meni kuuden kepin pujottelun niin Mörkö oli niin paineistunut ettei leikkiminen enää onnistunut. Varmasti pujottelussakin voidaan leikkimistä hyödyntää motivaatiokeinona, mutta ei ennen kuin itse olen saanut oman pääni kuntoon pujottelun suhteen. Kun nyt vain tietäisin että miten...
Itse meinasin turhautua myös siihen että Mörkö ei enää leikkinyt pujottelun jälkeen. Tässä kohtaa Vappu kannusti olla luovuttamasta ja muistutti että ihminen päättää milloin leikki loppuu. Niinpä tehtiin pari kertaa niin että vappu piti Mörköstä kiinni ja juoksin lelun kanssa karkuun. Ensimmäisellä kerralla Mörkö vain juoksi minut ensin kiinni ja sitten juoksi rinnalla, toisella kerralla Mörkö oli saanut sen verran painetta purettua että pystyi tarttumaan leluun. Pieni hetki leikkiä ja lelu meni pois. Hyvä muistutus itselleni heti alkuun, ettei pidä liian helposta luovuttaa.
Hyvin Mörkö jaksoi olla kiinnostunut lelusta koko 20 minuuttisen vuoron, vaikka toki loppua kohden alkoikin leikkiminen hieman kyllästyttämään. Kotiläksyksi tuli harjoitella leikkimistä mieluiten joka päivä parin intensiivisen minuutin ajan. Olen kyllä tyytyväinen! Mörkön saa varmasti vieläkin lelulla palkattavaksi, kunhan jaksan itse tsempata ja saan itsevarmuutta omaan leikkimiseen.
Pujottelu taasen... itse tein tänään niin monta virhettä. Ensinnäkin oma tunnereaktioni virheestä on niin voimakas etten millään pysty peittelemään tai edes vaimentamaan tunteen ulostulemista. Toisekseen olin itse hyvin epälooginen ohjaamisessa (kiitos tästä havainnosta Vapulle!). Kolmanneksi paineistun ihan hirveästi jos pitää yhtään ottaa riskiä pujottelun kanssa. Tiedän kyllä etteivät virheet tapa, mutta... eihän niitä toivoisi tapahtuvan. Toisaalta kehittymistä ja etenemistä ei tapahdu ellei välillä ota hieman riskiäkin. Varsinainen lukkotilanne minkä avaamiseksi pitää ehkä mietiskellä jotain, kunhan vain keksisi mitä.
"Mikään ei voi olla ilmaista koiralle"Tässä kiteytettyä motivaation perusta. Kaikelle koiran haluamille asioille tulisi olla hintalappu. Periaatteena: tee jotain mitä minä haluan, niin saat jotain mitä sinä haluat. Jotta tämä simppeli ajatus toteutuu ohjaajan on tiedettävät koiransa intohimot ja inhokit. Tästä sainkin paljon ajateltavaa, että mitkä asiat ovat Mörkön rankingissa korkealla. Eikä vain syömisen suhteen, vaan myös leluissa ja toiminnoissa. Tunsin aikasta suuren pistoksen sydämessäni, sillä en ole pahemminkaan harrastanut "kokeilevaa keittiötä" ja koittanut etsiä siitä kaiken ylitse olevaa makupalaa kun nakkikin on toiminut ihan kivasti. Syömisen ja lelujenkin suhteen selviää suosikit aika helposti kokeilemalla, toimintojen kanssa pitää olla nyt tarkkaavainen ja avoimin silmin.
"Leikkiminen ja motivoitumine ovat opittuja toimintoja, joita voi kehittää harjoittelemalla."Tämä oli oikeastaan aika huojentavaa kuulla. Vaikken olekaan osannut olla paras leikkimisen kehittäjä, niin Mörkön suhteen on vielä varmasti tehdä paljon harjoittelemalla. Leikkiminen on vuorovaikutteista, ja leikin aikana pitää tulla ohjaajalle kuume. Vappu korosti sitä moneen kertaan, että leikkiminen ei saa olla liian monotonista vaan pitää olla takaa-ajamista, repimistä, myötäämistä ja karkuun juoksemista - nyt ainakin. Näinhän koiratkin leikkivät keskenään, ja tästä sainkin alkuvuodesta hyvin näkemystä kun Möttönen ja Mörkö leikkivät keskenään. Muuten siis leikitään eläinmaailman säännöin, mutta ihminen päättää milloin leikki alkaa ja loppuu.
Mörkön vuorolla kerroin ensin että Mörkö leikkii, mutta itse olen hieman leikki-vammainen. Sanoin haluavani oppia leikkimään ja mahdollisesti hyödyntää leikkimistä ja vireen nostoa agilityn ajallisesti pitkäkestoisissa esteissä (puomi, putki, pujottelu). Ensin leikittiin, ja Mörköhän lähti repimään näätää. Revitiin, juoksin karkuun, äristiin ja lopulta Mörkö tappoi näädän moneen kertaan. Vapun mukaan Mörkö osaa leikkiä ja se on helppo saada leikkiin mukaan. Minulle tuli palautteena olla rohkeampi ja luottaa omaan vaistoon leikkimisessä. Hyvää kokemattomuudessani oli se, etten myöskään ole oppinut tiettyä kaavaa leikkimiseen. Enkä toivottavasti opikaan.
Tämän jälkeen katsoimme ensin putkea. Suora lyhyt putki ja minä lelun kanssa putken toisessa päässä. Mörkö ampui täysillä putken läpi ja joka kerta kiinni leluun. Tätä pitää ehdottomasti hyödyntää itsekseen treenatessa. Lelulla palkatessa Mörkö on ilmeisesti sen verran korkeammassa vireessä että ei-maailman-paras-putki unohtuu kun on kiire lelulle.
Seuraavaksi katsastettiin puomia, ja heti alkuunsa kävi selväksi ettei Mörkö osaa mennä suorittamaan kontaktia ja jäädä odottamaan poistumislupaa (lelulle), en ole tätä kyllä vaatinutkaan. Nyt myös puomin kontakti tehotreeniin, toivoisin lelulla palkkaamisen tuovan puomin suorittamiseen intohimoa nykyisen ravailun sijaan. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi, lelu-treenikerrat kun täytyy pitää ainakin aluksi irrallaan namitreenikerroista.
Aivan loppuun Vappu halusi vielä katsoa pujottelua. Oikein inhottaa itseäni miten pelkästään jo pujottelun suorittamisen ajatteleminen (ilman namipalkkaa) sain itseni paineistumaan ja sitä kautta paineistui tietty Mörkökin. Eihän siitä pujottelusta tullut mitään minun takiani, ja kun viimein Mörkö meni kuuden kepin pujottelun niin Mörkö oli niin paineistunut ettei leikkiminen enää onnistunut. Varmasti pujottelussakin voidaan leikkimistä hyödyntää motivaatiokeinona, mutta ei ennen kuin itse olen saanut oman pääni kuntoon pujottelun suhteen. Kun nyt vain tietäisin että miten...
Itse meinasin turhautua myös siihen että Mörkö ei enää leikkinyt pujottelun jälkeen. Tässä kohtaa Vappu kannusti olla luovuttamasta ja muistutti että ihminen päättää milloin leikki loppuu. Niinpä tehtiin pari kertaa niin että vappu piti Mörköstä kiinni ja juoksin lelun kanssa karkuun. Ensimmäisellä kerralla Mörkö vain juoksi minut ensin kiinni ja sitten juoksi rinnalla, toisella kerralla Mörkö oli saanut sen verran painetta purettua että pystyi tarttumaan leluun. Pieni hetki leikkiä ja lelu meni pois. Hyvä muistutus itselleni heti alkuun, ettei pidä liian helposta luovuttaa.
Hyvin Mörkö jaksoi olla kiinnostunut lelusta koko 20 minuuttisen vuoron, vaikka toki loppua kohden alkoikin leikkiminen hieman kyllästyttämään. Kotiläksyksi tuli harjoitella leikkimistä mieluiten joka päivä parin intensiivisen minuutin ajan. Olen kyllä tyytyväinen! Mörkön saa varmasti vieläkin lelulla palkattavaksi, kunhan jaksan itse tsempata ja saan itsevarmuutta omaan leikkimiseen.
Pujottelu taasen... itse tein tänään niin monta virhettä. Ensinnäkin oma tunnereaktioni virheestä on niin voimakas etten millään pysty peittelemään tai edes vaimentamaan tunteen ulostulemista. Toisekseen olin itse hyvin epälooginen ohjaamisessa (kiitos tästä havainnosta Vapulle!). Kolmanneksi paineistun ihan hirveästi jos pitää yhtään ottaa riskiä pujottelun kanssa. Tiedän kyllä etteivät virheet tapa, mutta... eihän niitä toivoisi tapahtuvan. Toisaalta kehittymistä ja etenemistä ei tapahdu ellei välillä ota hieman riskiäkin. Varsinainen lukkotilanne minkä avaamiseksi pitää ehkä mietiskellä jotain, kunhan vain keksisi mitä.
lauantai 13. huhtikuuta 2013
Pujottelu jälleen päänvaivana
Tänään hallille, jee indikoi Mörkö. Aloitettiin jo tutuksi tulleella pujottelulla, helppo pujottelu ja lopussa palkka. Mutta Mörköpä narutti niin minut kuin apuohjaajankin jättämällä viimeisen kepit pujottelemalla. Tämä tapahtui niin äkkiä ja yllättäen että minä onneton kerkesin naksauttaa väärästä toiminnosta ja koira pääsi vielä palkkaamaan itsensä. Great... ohjaajalle ja apuohjaajalle herätys!
Seuraavaks tehtiin sama uusintana, tällä kertaa kaikki kolme olivat hereillä ja tuli onnistunut suoritus (ja palkkaus). Kolmantena toistona olin suunnitellut ottavani pujottelu-hyppy-palkka, ja pujottelu menikin aina viimeiseen väliin saakka hyvin missä Mörkö seisahtui hölmistyneenä ja ohjasin vikasta välistä hypylle ja palkalle. Tässä kohtaa itselle kävi ajatushärö, ja päätin ottaa saman vielä uudestaan. Ja niinhän siinä kävi, että kun ahnehtii liikaa niin plörinäksihän se menee. Mörkö jätti pujottelun loppupuolella suorituksen kesken. Viidentenä toistona jälleen perushelppo pujottelu mistä palkka.
Seuraavaksi otin kolme toistoa puomia, puomin päässä palkka. Mielikuvan rakentaminen laukalla suoritettavasta puomista siis jatkuu. Tällä kertaa oli puomin alla myös mutka-putki, mikä jostain syystä on aikaisemmin häirinnyt Mörkön puomin suorittamista paljon. Tänään ei putki haitannut, eikä Mörkö kiinnittänyt siihen ollenkaan huommiota. Jokaisella toistolla suoritus parani ja kolmannella kerralla Mörkö suoritti puomin alusta loppuun laukalla.
Jäi niin harmittamaan pujottelu, että aivan loppuun otettiin kaksi "nollaus"pujottelua, eli pelkkä pujottelu mutta palkka tällä kertaa niin että apuohjaaja laskee kupin maahan vasta kun Mörkö on tullut pujottelusta pois. Ensinnäkin tällä tavoin ei Mörkö pääse itseään omatoimisesti palkkaamaan. Toisekseen sen takia, että kun kuppi ei ollutkaan maassa odottamassa niin viimeisessä välissä oli havaittavissa erittäin lyhytaikaista empimistä kummallakin kerralla.
Kävellessäni 45 minuutin matkaa kotiin Ozzyn ja Mörkön kanssa mietin pujottelun tilaa monelta kantilta. Onko taas käymässä niin, että kun alan elättelemään toivoita kisoihin menosta niin pujottelu hajoaa? Miten vaikeuttaa harjoitusta niin ettei pujottelun oikein suorittaminen kuitenaan vaarannu? Ensimmäisenä ajatuksena on nyt vahvistaa Mörkölle sitä että pujottelu tehdään oikein vauhdikkaasti riippumatta siitä onko kuppi maassa vaiko ei. Toinen ajatus oli se, että ehkä voisin alkaa itse palkkaamaan Mörköä nyt kun sillä on hyvä ymmärrys siitä että kepeillä pitää ajatuksen olla eteen päin (vai onko sittenkään kun viimeinen väli aiheuttaa harmia?).
Niin tai näin, otan tämän päiväisen "tilastoharhana" ja hälytyskellona pysähtyä miettimään tilannetta. Kolmen viikon aikana on kuitenkin tulllut oikeastaan ainoastaan onnistumisia, myös vaikeimmissa ympäristöissä, joten oli jo melkein odotettavissa että virheellinen suoritus jossain vaiheessa tulee. Hälytyskellot on sammutettu, mutta asiaa ei missään nimessä ole unohdettu. En vain vielä ole saanut kuningasajatusta että mitä seuraavaksi.
Pujottelulaskuri on nyt 75/91 (=82,4%). Olin hieman elätellyt toiveita, että sadan yrityksen aikana olisimme Mörkön kanssa päässet osaamiseltamme siihen tilaan että pujottelu onnistuu ja toimii niin harjoituksissa kuin mahdollisesti kisoissakin. Hieman yllättäenkin voin todeta että näin ei käynyt. Sadan toiston aikana ollaan saatu kyllä useita onnistumisia aikaiseksi, mutta pujottelu ei missään nimessä ole vielä itsenäinen ja valmis este. Kävelessä kotiin mietin myöskin että miten jatkaa laskurin kanssa. Ehkä jatkan siihen saakka mittaamista kunnes pujottelu mielestäni onnistuu treeneissä rennosti. Tai sitten alan laskemaan onnistumisprosentti viimeisimmältä 50 toistolta. Tai sitten unohdan matematiikan agilitystä.
Kotona koko lauma sai aamuruoan sijaan possunkorvat ja niiden työstämisen jälkeen talosta löytyy kolme kappaletta nukkuvia koiria :)
Seuraavaks tehtiin sama uusintana, tällä kertaa kaikki kolme olivat hereillä ja tuli onnistunut suoritus (ja palkkaus). Kolmantena toistona olin suunnitellut ottavani pujottelu-hyppy-palkka, ja pujottelu menikin aina viimeiseen väliin saakka hyvin missä Mörkö seisahtui hölmistyneenä ja ohjasin vikasta välistä hypylle ja palkalle. Tässä kohtaa itselle kävi ajatushärö, ja päätin ottaa saman vielä uudestaan. Ja niinhän siinä kävi, että kun ahnehtii liikaa niin plörinäksihän se menee. Mörkö jätti pujottelun loppupuolella suorituksen kesken. Viidentenä toistona jälleen perushelppo pujottelu mistä palkka.
Seuraavaksi otin kolme toistoa puomia, puomin päässä palkka. Mielikuvan rakentaminen laukalla suoritettavasta puomista siis jatkuu. Tällä kertaa oli puomin alla myös mutka-putki, mikä jostain syystä on aikaisemmin häirinnyt Mörkön puomin suorittamista paljon. Tänään ei putki haitannut, eikä Mörkö kiinnittänyt siihen ollenkaan huommiota. Jokaisella toistolla suoritus parani ja kolmannella kerralla Mörkö suoritti puomin alusta loppuun laukalla.
Jäi niin harmittamaan pujottelu, että aivan loppuun otettiin kaksi "nollaus"pujottelua, eli pelkkä pujottelu mutta palkka tällä kertaa niin että apuohjaaja laskee kupin maahan vasta kun Mörkö on tullut pujottelusta pois. Ensinnäkin tällä tavoin ei Mörkö pääse itseään omatoimisesti palkkaamaan. Toisekseen sen takia, että kun kuppi ei ollutkaan maassa odottamassa niin viimeisessä välissä oli havaittavissa erittäin lyhytaikaista empimistä kummallakin kerralla.
Kävellessäni 45 minuutin matkaa kotiin Ozzyn ja Mörkön kanssa mietin pujottelun tilaa monelta kantilta. Onko taas käymässä niin, että kun alan elättelemään toivoita kisoihin menosta niin pujottelu hajoaa? Miten vaikeuttaa harjoitusta niin ettei pujottelun oikein suorittaminen kuitenaan vaarannu? Ensimmäisenä ajatuksena on nyt vahvistaa Mörkölle sitä että pujottelu tehdään oikein vauhdikkaasti riippumatta siitä onko kuppi maassa vaiko ei. Toinen ajatus oli se, että ehkä voisin alkaa itse palkkaamaan Mörköä nyt kun sillä on hyvä ymmärrys siitä että kepeillä pitää ajatuksen olla eteen päin (vai onko sittenkään kun viimeinen väli aiheuttaa harmia?).
Niin tai näin, otan tämän päiväisen "tilastoharhana" ja hälytyskellona pysähtyä miettimään tilannetta. Kolmen viikon aikana on kuitenkin tulllut oikeastaan ainoastaan onnistumisia, myös vaikeimmissa ympäristöissä, joten oli jo melkein odotettavissa että virheellinen suoritus jossain vaiheessa tulee. Hälytyskellot on sammutettu, mutta asiaa ei missään nimessä ole unohdettu. En vain vielä ole saanut kuningasajatusta että mitä seuraavaksi.
Pujottelulaskuri on nyt 75/91 (=82,4%). Olin hieman elätellyt toiveita, että sadan yrityksen aikana olisimme Mörkön kanssa päässet osaamiseltamme siihen tilaan että pujottelu onnistuu ja toimii niin harjoituksissa kuin mahdollisesti kisoissakin. Hieman yllättäenkin voin todeta että näin ei käynyt. Sadan toiston aikana ollaan saatu kyllä useita onnistumisia aikaiseksi, mutta pujottelu ei missään nimessä ole vielä itsenäinen ja valmis este. Kävelessä kotiin mietin myöskin että miten jatkaa laskurin kanssa. Ehkä jatkan siihen saakka mittaamista kunnes pujottelu mielestäni onnistuu treeneissä rennosti. Tai sitten alan laskemaan onnistumisprosentti viimeisimmältä 50 toistolta. Tai sitten unohdan matematiikan agilitystä.
Kotona koko lauma sai aamuruoan sijaan possunkorvat ja niiden työstämisen jälkeen talosta löytyy kolme kappaletta nukkuvia koiria :)
torstai 11. huhtikuuta 2013
Kaksin on kivempaa
Tänään jälleen Ozzyn rally-tokotreenit. Päätin poikkeuksellisesti ottaa molemmat mustavalkoiset mukaan. Tämä kahdesta syystä. Ensinnäkin tunnin treenit ovat liian pitkät Ozzylle, ja toisekseen Mörkön seuraamista on työstettävä eteen päin. Niinpä innokas parivaljakko Ozzy&Mörkö pakattiin autoon ja treeneihin.
Ozzyn kanssa aloitin ensimmäiseksi peruuttamalla kolme omaa mittaansa. Tänään meni paljon paremmin kuin viikko sitten, tosin selkeästi näkee että peruuttamista pitää vielä harjoitella erilaisissa ympäristöissä. Seuraavaksi tein rataa sekä vasemmalla että oikealla puolella seurauttaen. Varsinkin oikealla puolella seuraamiseen olin tänään tyytyväinen! Samoin istumiset toimivat tänään hyvin, kotijumppa näkyy heti positiivisina tuloksina. Otin kerran onnistuneen peruutuksen myös radalla keskellä muita koiria, hyvin onnistui :)
Treenilistalle kolmen omaa mittaansa peruttamisen lisäksi päätyy myös seuratessa peruuttaminen ja istu - seiso kummallakin puolella. Seuratessa peruuttamisen Ozzy on osannut, mutta kun ei olla vuosiin asiaa tehty niin aivonystyrät ovat hieman ruosteessa. Samoin istu - seiso liikerataa kummallakin puolella sivuilla pitää vahvistaa. Vahvasta käsimerkistä Ozzy kyllä nousee seisomaan, mutta täytyy saada liike kisamaisemmaksi niin että seisomaan nousu onnistuisi myös pelkällä käskyllä.
Onnistuneen treenin jälkeen Ozzy autoon ja Mörkö halliin. Mörkö meni nelivedolla halliin, mutta heti kun otin valjaat pois Mörkö unohti muut koirat. On se vaan niin hauska kun on noin tosissaan :) Otin 10 minuutin ajan seuraamista imuuttamisella Mörkön kanssa. Oikein hyviä suoria pätkiä tuli, ja muutaman kerran pystyin ottamaan pari askelta itse kävellen normaalisti/suorassa.
Otus kyllä oppii, kunhan itse vain muistaisin treenailla useammin... kerta viikkoon ei vielä tuota hirmuisia tuloksia. Pakko tsempata seuraamisen treenaamisen kanssa, sillä haluaisin saada liikkeen jonkinmoiseen tilaan ennen ensi kuun Riitta Korrin koulutuksia. Tavoitteena nyt ainakin saada muutamien metrien suorat seuraamiset siihen vaiheeseen ettei mun tarvitse kävellä syvässä kumarassa.
Ozzyn kanssa aloitin ensimmäiseksi peruuttamalla kolme omaa mittaansa. Tänään meni paljon paremmin kuin viikko sitten, tosin selkeästi näkee että peruuttamista pitää vielä harjoitella erilaisissa ympäristöissä. Seuraavaksi tein rataa sekä vasemmalla että oikealla puolella seurauttaen. Varsinkin oikealla puolella seuraamiseen olin tänään tyytyväinen! Samoin istumiset toimivat tänään hyvin, kotijumppa näkyy heti positiivisina tuloksina. Otin kerran onnistuneen peruutuksen myös radalla keskellä muita koiria, hyvin onnistui :)
Treenilistalle kolmen omaa mittaansa peruttamisen lisäksi päätyy myös seuratessa peruuttaminen ja istu - seiso kummallakin puolella. Seuratessa peruuttamisen Ozzy on osannut, mutta kun ei olla vuosiin asiaa tehty niin aivonystyrät ovat hieman ruosteessa. Samoin istu - seiso liikerataa kummallakin puolella sivuilla pitää vahvistaa. Vahvasta käsimerkistä Ozzy kyllä nousee seisomaan, mutta täytyy saada liike kisamaisemmaksi niin että seisomaan nousu onnistuisi myös pelkällä käskyllä.
Onnistuneen treenin jälkeen Ozzy autoon ja Mörkö halliin. Mörkö meni nelivedolla halliin, mutta heti kun otin valjaat pois Mörkö unohti muut koirat. On se vaan niin hauska kun on noin tosissaan :) Otin 10 minuutin ajan seuraamista imuuttamisella Mörkön kanssa. Oikein hyviä suoria pätkiä tuli, ja muutaman kerran pystyin ottamaan pari askelta itse kävellen normaalisti/suorassa.
Otus kyllä oppii, kunhan itse vain muistaisin treenailla useammin... kerta viikkoon ei vielä tuota hirmuisia tuloksia. Pakko tsempata seuraamisen treenaamisen kanssa, sillä haluaisin saada liikkeen jonkinmoiseen tilaan ennen ensi kuun Riitta Korrin koulutuksia. Tavoitteena nyt ainakin saada muutamien metrien suorat seuraamiset siihen vaiheeseen ettei mun tarvitse kävellä syvässä kumarassa.
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Uimakoululainen twistaa
Eilen Mörköläinen tutustui aivan uuteen juttuun - uimiseen. Onhan Mörkö mökillä ollessaan rantavedessä lätrännyt, muttei ole koskaan itse lähtenyt uimaan. Mielenkiinnosta ilmoitin Mörkön Hyvinkäälle koirauimalaan aikuisten koirien uimakouluun jotta saisin enemmän tietoa miten Mörkö ui teknisesti ja olisiko tästä mahdollisesti meille säännöllisempää liikuntamuotoa.
Uimakouluun osallistui Mörkön lisäksi jo aiemmin uimiseen tutustunut koira. Tämä oli oikeastaan tosi hyvä juttu, koska uittaja pystyi suurimman osan ajasta keskittymään Mörköön. Ei kun liivit selkään ja menoksi, ja hyvinhän Mörköläinen teknisesti ui. Kuono on vedenpinnan suuntainen ja jalat kävivät rytmikkäästi. Ihan ei päästy sille tasolle tällä kertaa että Mörkö olisi itse lähtenyt uimaan, muttei kauaksikaan lähtenyt. Mörkö meni itsekseen kyllä niin syvälle kun tassut vielä ylsivät pohjaan, mutta tarvitsi pientä tuuppausta uintiin lähtemiseen. Muutama kerta lisää kokemusta ja luultavasti taloudesta löytyy innokas uimari :) Kaiken kaikkiaan Mörkö ui ~200m. Hauskinta oli se, että talousuutisista oli kuvausryhmä paikalla, joten Mörköläisen uiminen tullaan näyttämään telkkarista joku päivä.
Tänään agilityn viikkotreeneissä alkoi kesäkausi uusien ohjaajien kanssa. Ohjaajat olivat kehittäneet hyvän radan missä oli mahdollista harjoitella twistiä, mikä oli ohjauskuviona minulle aivan uusi. Twistaten käypi askeleet, ja tiedänpähän nyt että käyttämälleni ohjauskuviolle on nimikin :) Mentiin Mörkön kanssa rata kaiken kaikkiaan kolme kertaa, eli pujottelulaskuriin voidaan lisätä kolme pykälää lisää ollen nyt 70/84 (=83,3%). Samoin puomilla saatiin oikein mukavia suorituksia useita, täytyy nyt vain jatkaa useiden viikkojen ajan puomin päässä maahan palkkaamista.
Välistävedot, poispäin työnnöt ja serpenttiinit näyttävät tuottavan tuskaa - ohjaajalle. Tätä ongelmaa työstettiin neljän silmäparin verran ja selvisi että olin itse omassa ajoituksessa hieman turhan hätäinen. Serpentiinit sujuu jos vain maltan keskittyä oman käden sijainnin ylläpitoon. Poispäin työnnöissä omaa ajoitusta pitää viivästyttää askeleen verran jotta saan koiran esteelle (tai esteiden välistä, kumpaa onkaan tarkoitus osua). Välistävedot sujuivat tänään oikein hyvin.
Mörkön lisäksi sain kunnian olla Plus-corgin kartturina. Hyvin lähti Plus mukaan vaikka oma mamma seisoikin kentän laidalla. Pienen hienosäädön jälkeen kepitkin sujuivat kuin vettä vaan ja toisella kierroksella tehtiin oikein näppärä rata. Hauska epeli tuo Plus! Mörkö katseli menoa ihmeissään ja kun viimein pääsi minun kanssa radalle viimeiselle kierrokselle, niin vauhtia oli pari vaihdetta lisää! Hauska kaveri :)
Uimakouluun osallistui Mörkön lisäksi jo aiemmin uimiseen tutustunut koira. Tämä oli oikeastaan tosi hyvä juttu, koska uittaja pystyi suurimman osan ajasta keskittymään Mörköön. Ei kun liivit selkään ja menoksi, ja hyvinhän Mörköläinen teknisesti ui. Kuono on vedenpinnan suuntainen ja jalat kävivät rytmikkäästi. Ihan ei päästy sille tasolle tällä kertaa että Mörkö olisi itse lähtenyt uimaan, muttei kauaksikaan lähtenyt. Mörkö meni itsekseen kyllä niin syvälle kun tassut vielä ylsivät pohjaan, mutta tarvitsi pientä tuuppausta uintiin lähtemiseen. Muutama kerta lisää kokemusta ja luultavasti taloudesta löytyy innokas uimari :) Kaiken kaikkiaan Mörkö ui ~200m. Hauskinta oli se, että talousuutisista oli kuvausryhmä paikalla, joten Mörköläisen uiminen tullaan näyttämään telkkarista joku päivä.
Tänään agilityn viikkotreeneissä alkoi kesäkausi uusien ohjaajien kanssa. Ohjaajat olivat kehittäneet hyvän radan missä oli mahdollista harjoitella twistiä, mikä oli ohjauskuviona minulle aivan uusi. Twistaten käypi askeleet, ja tiedänpähän nyt että käyttämälleni ohjauskuviolle on nimikin :) Mentiin Mörkön kanssa rata kaiken kaikkiaan kolme kertaa, eli pujottelulaskuriin voidaan lisätä kolme pykälää lisää ollen nyt 70/84 (=83,3%). Samoin puomilla saatiin oikein mukavia suorituksia useita, täytyy nyt vain jatkaa useiden viikkojen ajan puomin päässä maahan palkkaamista.
Välistävedot, poispäin työnnöt ja serpenttiinit näyttävät tuottavan tuskaa - ohjaajalle. Tätä ongelmaa työstettiin neljän silmäparin verran ja selvisi että olin itse omassa ajoituksessa hieman turhan hätäinen. Serpentiinit sujuu jos vain maltan keskittyä oman käden sijainnin ylläpitoon. Poispäin työnnöissä omaa ajoitusta pitää viivästyttää askeleen verran jotta saan koiran esteelle (tai esteiden välistä, kumpaa onkaan tarkoitus osua). Välistävedot sujuivat tänään oikein hyvin.
Mörkön lisäksi sain kunnian olla Plus-corgin kartturina. Hyvin lähti Plus mukaan vaikka oma mamma seisoikin kentän laidalla. Pienen hienosäädön jälkeen kepitkin sujuivat kuin vettä vaan ja toisella kierroksella tehtiin oikein näppärä rata. Hauska epeli tuo Plus! Mörkö katseli menoa ihmeissään ja kun viimein pääsi minun kanssa radalle viimeiselle kierrokselle, niin vauhtia oli pari vaihdetta lisää! Hauska kaveri :)
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
Pujottelukoulussa haasteita ja onnistumisia
Mörkön pujottelun eteen päin viemiseksi olin ilmoittautunut yhden kerran pujottelukouluun. Omana ajatuksena oli saada onnistumisia vieraassa ympäristössä, tämä saatiin ja vielä paljon enemmän!
Ensimmäisellä kierroksella tehtiin kolme kertaa perushelppoa pujottelua, eli putkesta kepeille ja kepeiltä palkka apuohjaajalta. Mörkö meni itsevarmasti ja ripeästi, ohjaaja sai noottia omasta rytmistyksestä ja käskytyksen ajoituksesta. Jostain syystä itselläni on kiire jatkaa putkelta, vaikka aivan hyvin voisin hieman jarrutella ja käskyttää koiran ollessa vielä putkessa kepeille. Itseäni hieman jännitti vieressä puoleensa vetänyt puomi... mutta niin vaan Mörkö meni kepeille kun en itse kiirehtinyt ja käskytys oli ajallaan.
Hengähdystauon jälkeen kokeiltiin vinokeppejä, että mitä Mörkö niistä tuumaa. Palkka keppien päähän ja hyvin Mörkö pujotteli, joskin viimeisissä väleissä rytmi katosi. Tämän jälkeen aloitettiin "putkiralli" eli putki - kepit - putki - vinokepit - putki... ympyrää. Apuohjaaja huolehti satunnaisesta palkkaamisesta, minun tehtävänä oli vain jauhaa ympyrää eteen päin. Aloitettiin putki - kepit *palkka*. Siitä suoraan putki - vinokepit *palkka*. Tästä putki - kepit - putki - vinokepit *palkka*. Aivan huisin hienoa, Mörkö suoritti pujottelun oikein ja vauhdikkaasti vaikkei lopussa ollutkaan palkkaa! Tai minä suoritin ;)
Pieni tauko ja tämän jälkeen vielä putki - kepit - putki *palkka*. Mörkö meni pujottelun oikein, mutta laski raville viimeisissä väleissä. Epävarmuus alkoi näkymään. Tiedä sitten johtuiko siitä että itse epäilin hieman harjoituksen järkevyyttä (olisin itse tehnyt mieluusti perushelpon pujottelun loppuun), vai alkoiko Mörkö väsymään. Joka tapauksessa onnistunut pujottelu, uusien haasteiden ratkaisujen jälkeen ja ehkä jo hieman väsyneenäkin. Olen tyytyväinen :)
Pujottelulaskuriin lisään kuusi onnistunutta suoritusta, laskurissa nyt 67/81 (=82,7%). Jätän merkitsemättä kolme onnistunutta suoritusta vinokepeillä. Vaikka kepit ne vinokepitkin ovat, niin ei ne kuitenkaan suoria (virallisia) keppejä vastaan. Pujottelutekniikkaa hieman helpommalla harjoitteella.
Pujottelukoulu teki hyvää varsinkin itselleni. Minun ei tarvinnut miettiä harjoitusta ja palkkaamista, riittä että tein sen mitä käskettiin. Tämä mahdollisti sen, että pystyiin keskittymään vain tekemiseen ja samalla pystyin luottamaan meihin täysillä. Loppukommenteissa sain palautteeksi sen minkä jo tiesinkin: Mörkö osaa, mun pitää luottaa siihen enemmän. Itse aiheutan pujottelun lopussa olevat ongelmat luottamuspulalla. Saadakseni luottamuksen itseeni/tekemiseen/Mörköön tällaisia harjoituksia pitää tehdä lisää. Siispä tutkimaan tulevaa kurssitarjontaa, josko sieltä löytyisi vastaava treeni omien treenien tueksi.
Ensimmäisellä kierroksella tehtiin kolme kertaa perushelppoa pujottelua, eli putkesta kepeille ja kepeiltä palkka apuohjaajalta. Mörkö meni itsevarmasti ja ripeästi, ohjaaja sai noottia omasta rytmistyksestä ja käskytyksen ajoituksesta. Jostain syystä itselläni on kiire jatkaa putkelta, vaikka aivan hyvin voisin hieman jarrutella ja käskyttää koiran ollessa vielä putkessa kepeille. Itseäni hieman jännitti vieressä puoleensa vetänyt puomi... mutta niin vaan Mörkö meni kepeille kun en itse kiirehtinyt ja käskytys oli ajallaan.
Hengähdystauon jälkeen kokeiltiin vinokeppejä, että mitä Mörkö niistä tuumaa. Palkka keppien päähän ja hyvin Mörkö pujotteli, joskin viimeisissä väleissä rytmi katosi. Tämän jälkeen aloitettiin "putkiralli" eli putki - kepit - putki - vinokepit - putki... ympyrää. Apuohjaaja huolehti satunnaisesta palkkaamisesta, minun tehtävänä oli vain jauhaa ympyrää eteen päin. Aloitettiin putki - kepit *palkka*. Siitä suoraan putki - vinokepit *palkka*. Tästä putki - kepit - putki - vinokepit *palkka*. Aivan huisin hienoa, Mörkö suoritti pujottelun oikein ja vauhdikkaasti vaikkei lopussa ollutkaan palkkaa! Tai minä suoritin ;)
Pieni tauko ja tämän jälkeen vielä putki - kepit - putki *palkka*. Mörkö meni pujottelun oikein, mutta laski raville viimeisissä väleissä. Epävarmuus alkoi näkymään. Tiedä sitten johtuiko siitä että itse epäilin hieman harjoituksen järkevyyttä (olisin itse tehnyt mieluusti perushelpon pujottelun loppuun), vai alkoiko Mörkö väsymään. Joka tapauksessa onnistunut pujottelu, uusien haasteiden ratkaisujen jälkeen ja ehkä jo hieman väsyneenäkin. Olen tyytyväinen :)
Pujottelulaskuriin lisään kuusi onnistunutta suoritusta, laskurissa nyt 67/81 (=82,7%). Jätän merkitsemättä kolme onnistunutta suoritusta vinokepeillä. Vaikka kepit ne vinokepitkin ovat, niin ei ne kuitenkaan suoria (virallisia) keppejä vastaan. Pujottelutekniikkaa hieman helpommalla harjoitteella.
Pujottelukoulu teki hyvää varsinkin itselleni. Minun ei tarvinnut miettiä harjoitusta ja palkkaamista, riittä että tein sen mitä käskettiin. Tämä mahdollisti sen, että pystyiin keskittymään vain tekemiseen ja samalla pystyin luottamaan meihin täysillä. Loppukommenteissa sain palautteeksi sen minkä jo tiesinkin: Mörkö osaa, mun pitää luottaa siihen enemmän. Itse aiheutan pujottelun lopussa olevat ongelmat luottamuspulalla. Saadakseni luottamuksen itseeni/tekemiseen/Mörköön tällaisia harjoituksia pitää tehdä lisää. Siispä tutkimaan tulevaa kurssitarjontaa, josko sieltä löytyisi vastaava treeni omien treenien tueksi.
lauantai 6. huhtikuuta 2013
Pujottelussa lisää haastetta asteittain
Koko viikko ollut taukoa pujottelusta ja agilitystä yleensäkin kun hallilla oli talkooviikko. Tänään oli pakko päästä käymään hallilla, jotta saadaan tehtyä palauttavat pujottelut kisafiilistelyn jälkeen ennen huomista pujottelukoulua. En kuitenkaan tyytynyt pelkkiin helppoihin palautteluihin, vaan pohdin päivän mittaan miten saisin lisättyä haastetta pujotteluun hieman mutten missään nimessä liikaa.
Saunanlauteilla on syntynyt moni hyvä idea, ja niin myös tämän illan treeni-idea. Päätin ensin tehdä pelkän pujottelun, apuohjaaja suorittaa palkkaamisen. Toisena toistona päätin ottaa pujottelun ja sieltä mutkaputkeen, apuohjaaja on pujottelun ajan putken takana mutta palkkaa heti koiran tultua putkesta. Kolmantena toistona taas perus pujottelu. Kuinkas sitten kävikään...
... ensimmäinen pujottelu meni oikein sujuvasti. Toinen pujottelu meni oikein, mutta Mörkö oli selvästi hämillään ja pujotteluvauhti muuttui hitaammaksi pujottelun loppua kohden. Mutta onnistunut pujottelu kuitenkin! Viimeinen toisto meni taas varmasti ja vauhdikkaasti. Pujottelulaskuri tällä hetkellä 61/75 (=81,3%)
Loppuun otin hyppy-puomi yhdistelmää. Nyt pitää alkaa puomiakin työstämään tavoitteellisesti. Tänään Mörkö laukkasi ainoastaan ylösmenon myös puupuomilla, millä perinteisesti Mörkö on painellut laukalla koko matkan. En juuri nyt tiedä miten alan vauhtia työstämään, mutta jotain tuollekin on tehtävä. Turhia sekunteja aivan turhaan puomin suorituksessa. Liikaa etua kilpakumppaneille kisoissa.
Lopuksi käveltiin 40 minuutin matka kotiin Ozzyn ja Mörkön kanssa. On kyllä tosi näppärää kun saa apuohjaajan hallille ja apuohjaaja ajaa vielä auton kotiin jotta voidaan tehdä kunnon loppuverryttely Mörkön ja Ozzyn kanssa.
Saunanlauteilla on syntynyt moni hyvä idea, ja niin myös tämän illan treeni-idea. Päätin ensin tehdä pelkän pujottelun, apuohjaaja suorittaa palkkaamisen. Toisena toistona päätin ottaa pujottelun ja sieltä mutkaputkeen, apuohjaaja on pujottelun ajan putken takana mutta palkkaa heti koiran tultua putkesta. Kolmantena toistona taas perus pujottelu. Kuinkas sitten kävikään...
... ensimmäinen pujottelu meni oikein sujuvasti. Toinen pujottelu meni oikein, mutta Mörkö oli selvästi hämillään ja pujotteluvauhti muuttui hitaammaksi pujottelun loppua kohden. Mutta onnistunut pujottelu kuitenkin! Viimeinen toisto meni taas varmasti ja vauhdikkaasti. Pujottelulaskuri tällä hetkellä 61/75 (=81,3%)
Loppuun otin hyppy-puomi yhdistelmää. Nyt pitää alkaa puomiakin työstämään tavoitteellisesti. Tänään Mörkö laukkasi ainoastaan ylösmenon myös puupuomilla, millä perinteisesti Mörkö on painellut laukalla koko matkan. En juuri nyt tiedä miten alan vauhtia työstämään, mutta jotain tuollekin on tehtävä. Turhia sekunteja aivan turhaan puomin suorituksessa. Liikaa etua kilpakumppaneille kisoissa.
Lopuksi käveltiin 40 minuutin matka kotiin Ozzyn ja Mörkön kanssa. On kyllä tosi näppärää kun saa apuohjaajan hallille ja apuohjaaja ajaa vielä auton kotiin jotta voidaan tehdä kunnon loppuverryttely Mörkön ja Ozzyn kanssa.
perjantai 5. huhtikuuta 2013
Hyp-hyp-hyppytekniikkaa
Kuukauden tauon jälkeen hyppytekniikkaa - jee, meikäläinen tykkää!
Ensin tehtiin taipumista viidellä hypyllä, jotka olivat puolikaaressa. Aikaisemmin Mörkö on mennyt laukalla kolme hyppyä ja viimeiset kaksi ravilla. Tällä kertaa Mörkö suoritti koko harjoituksen laukalla. Myötäpäivään sujui tahmeammin kuin vastapäivään. Näitä pitäisi jaksaa treenailla omalla ajallakin. Erinomaisen hyvä harjoitus takapään lihasten, myös syvien lihasten, treenaamiseen. Hyppyjen välit olivat 3,5 jalkaa.
Seuraavaksi tehtiin taipumista hevosenkä-harjoituksella. Tässä harjoituksessa on kuusi hyppyä hevosenkengän muodossa. Hyppyjen 1-3 ja 4-6 välit olivat neljä jalkaa ja keskimmäisten hyppyjen kuusi jalkaa. Ohjaaja kulki kuvion sisällä ikään kuin radalla ohjaten (kädet alhaalla tosin). Tämä oli Mörkölle selkeästi aivonystyröitä raksuttava harjoitus. Jokainen toisto tehtiin huolella ja kohtuullisen hitaasti.
Viimeiseksi tehtiin perussarjaa oksereilla, tämäkin uusi variaatiota tutusta harjoituksesta. Tehtiin jokainen toisto niin että itse juoksin mukana. Hyppyjen välit olivat neljä jalkaa + puoli jalkaa leveä okseri. Mörkö meni hyvin, joskin kommenttina tuli että samaa voin tehdä itsenäisestikin niin että takarimasta takarimaan tulee neljä jalkaa (eli 3,5 jalkaa plus puolen jalan levyinen okseri).
Täytyy ryhdistäytyä ja tehdä kesän aikana hyppytekniikkaa itsenäisestikin. Taipumista, perussarjaa ja set point harjoitusta voin kuulemma tehdä huoletta kunhan pidän toistojen määrän maltillisena. Unohtamatta korkeuden tai etäisyyden arvioimista. Tällä täyskädellä saan helposti ylläpidettyä hyppytekniikkaa, ellen jopa vietyä sitä eteen päin. Kunhan nyt vain saisin itsestäni sen verran niskasta kiinni että tekisin noita harjoitteita.
Ensin tehtiin taipumista viidellä hypyllä, jotka olivat puolikaaressa. Aikaisemmin Mörkö on mennyt laukalla kolme hyppyä ja viimeiset kaksi ravilla. Tällä kertaa Mörkö suoritti koko harjoituksen laukalla. Myötäpäivään sujui tahmeammin kuin vastapäivään. Näitä pitäisi jaksaa treenailla omalla ajallakin. Erinomaisen hyvä harjoitus takapään lihasten, myös syvien lihasten, treenaamiseen. Hyppyjen välit olivat 3,5 jalkaa.
Seuraavaksi tehtiin taipumista hevosenkä-harjoituksella. Tässä harjoituksessa on kuusi hyppyä hevosenkengän muodossa. Hyppyjen 1-3 ja 4-6 välit olivat neljä jalkaa ja keskimmäisten hyppyjen kuusi jalkaa. Ohjaaja kulki kuvion sisällä ikään kuin radalla ohjaten (kädet alhaalla tosin). Tämä oli Mörkölle selkeästi aivonystyröitä raksuttava harjoitus. Jokainen toisto tehtiin huolella ja kohtuullisen hitaasti.
Viimeiseksi tehtiin perussarjaa oksereilla, tämäkin uusi variaatiota tutusta harjoituksesta. Tehtiin jokainen toisto niin että itse juoksin mukana. Hyppyjen välit olivat neljä jalkaa + puoli jalkaa leveä okseri. Mörkö meni hyvin, joskin kommenttina tuli että samaa voin tehdä itsenäisestikin niin että takarimasta takarimaan tulee neljä jalkaa (eli 3,5 jalkaa plus puolen jalan levyinen okseri).
Täytyy ryhdistäytyä ja tehdä kesän aikana hyppytekniikkaa itsenäisestikin. Taipumista, perussarjaa ja set point harjoitusta voin kuulemma tehdä huoletta kunhan pidän toistojen määrän maltillisena. Unohtamatta korkeuden tai etäisyyden arvioimista. Tällä täyskädellä saan helposti ylläpidettyä hyppytekniikkaa, ellen jopa vietyä sitä eteen päin. Kunhan nyt vain saisin itsestäni sen verran niskasta kiinni että tekisin noita harjoitteita.
torstai 4. huhtikuuta 2013
Toisen ilo... on toisen pettymys
Tänään pitkästä, pitkästä aikaa pääsin Ozzyn kanssa treeneihin. Takana oli kolmen kerran tauko omien sairasteluiden takia ja pääsiäinen veroitti viime viikon treenejä. Mörkö juoksi kiljuen ympäri kämppää kun leikkasin nakkeja, ja Ozzykin tapojen vastaisesti hötkyili haukahdellen. Niin vain sain ulko-ovesta vain yhden koiran ulos, ja vieläpä oikean - vaikka Mörkökin olisi ollut kovin mielissään tulossa mukaan.
Päätin jo etukäteen että teen rataa molemmin puolin seurauttaen palkaten 3-4 kyltin välein. Spiraalit tein (kylttien vastaisesti) juosten, hyvin luonnistui tässäkin seuraaminen molemmin puolin. Ratatreenit menivät oikein sulavasti.
Omalla ajalla tsekkasin missä mennään puolen vaihtamisten kanssa. Hyvin onnistui edessä, takana ja jalkojen välistä puolten vaihdot. Peruuttaminen seuratessa on jäänyt tyystin treenaamatta ja vaatii jatkossa muistuttelua, oikealla puolella seuratessa Ozzy ei voi edes osata sivulla peruuttamista kun asiaa ei ole ollenkaan opetettu. Edessä kolme omaa mittaansa peruuttaminen tuotti alussa pahastikin päänvaivaa, ja Ozzy oli välillä hyvinkin epävarma. Niinpä aloin naksuttelemaan jokaisesta peruutusaskeleesta ja muutaman minuutin jälkeen Ozzy peruutteli kolme omaa mittaansa samaan tapaan kuin kotonakin. Toki peruuttamista täytyy treenailla paljon eri ympäristöissä.
Ihan uutena asiana aloin työstämään merkkiä. Itse haluaisin Ozzyn olevan aina kohtisuoraan merkin vastakkaisella puolella minuun nähden, mutta kun otetaan huomioon Ozzyn ikä ja tavoitteet niin päätin laskea kriteeriä. Niinpä naksuttelin Ozzylle paikkaa merkin takana. Riitti että etujalat on merkin takana, se mihin loppukroppa osoitti ei ollut alennetuilla kriteereillä oleellista. Kivasti Ozzy irtosikin merkille, sain muutaman oikein hyvän lähetyksen noin kolmesta metristä. Merkille lähetys pitää ottaa säännöllisesti mukaan harjoiteltavien asioiden joukkoon, jotta tästäkin osiosta tulee kisoihin kelpaava.
Päätin jo etukäteen että teen rataa molemmin puolin seurauttaen palkaten 3-4 kyltin välein. Spiraalit tein (kylttien vastaisesti) juosten, hyvin luonnistui tässäkin seuraaminen molemmin puolin. Ratatreenit menivät oikein sulavasti.
Omalla ajalla tsekkasin missä mennään puolen vaihtamisten kanssa. Hyvin onnistui edessä, takana ja jalkojen välistä puolten vaihdot. Peruuttaminen seuratessa on jäänyt tyystin treenaamatta ja vaatii jatkossa muistuttelua, oikealla puolella seuratessa Ozzy ei voi edes osata sivulla peruuttamista kun asiaa ei ole ollenkaan opetettu. Edessä kolme omaa mittaansa peruuttaminen tuotti alussa pahastikin päänvaivaa, ja Ozzy oli välillä hyvinkin epävarma. Niinpä aloin naksuttelemaan jokaisesta peruutusaskeleesta ja muutaman minuutin jälkeen Ozzy peruutteli kolme omaa mittaansa samaan tapaan kuin kotonakin. Toki peruuttamista täytyy treenailla paljon eri ympäristöissä.
Ihan uutena asiana aloin työstämään merkkiä. Itse haluaisin Ozzyn olevan aina kohtisuoraan merkin vastakkaisella puolella minuun nähden, mutta kun otetaan huomioon Ozzyn ikä ja tavoitteet niin päätin laskea kriteeriä. Niinpä naksuttelin Ozzylle paikkaa merkin takana. Riitti että etujalat on merkin takana, se mihin loppukroppa osoitti ei ollut alennetuilla kriteereillä oleellista. Kivasti Ozzy irtosikin merkille, sain muutaman oikein hyvän lähetyksen noin kolmesta metristä. Merkille lähetys pitää ottaa säännöllisesti mukaan harjoiteltavien asioiden joukkoon, jotta tästäkin osiosta tulee kisoihin kelpaava.
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Seuraava proggis: seuraaminen
Eilen aloitettiin Mörkön kanssa seuraava vaihe tokossa - seuraamisen tehotyöstäminen. Tähän mennessä ollaan alkuvuoden aikana treenattu oikeastaan sivulle tulon paikkaa ja tekniikkaa, sekä tutustuttu maahan menoon. Sivulle tulon tekniikka on aiheuttanut kummastuttavan paljon päänvaivaa, mutta nyt vaikuttaa siltä että olen keksinyt tavan saada jalkaa vasten hyppääminen pois. Suurin osa sivulle tuloista on tällä hetkellä nättejä (kouluarvosanalla 9-), tarvitsee alkaa tekemään liikettä eri paikoissa ja tilanteissa varmuuden kasvattamiseksi.
Perusasento kun alkaa olla siedettävällä tasolla, ja kun treenipaikkana käyttämäni lähiparkkipaikka on lähes sulanut lumesta, niin on aika siirtyä eteen päin (ettei mene pelkästään sisällä junnaamiseksi). Niinpä eilen lähdin ulos Mörkön ja nakkien kanssa, seuraamisen perusteita rakentamaan. Koska imuttamalla opettaminen on itselleni uutta, niin olen päättänyt sisäistää asian Mörkön kanssa. Toki helmpompaa imuttaminen olisi isommalla koiralla, mutta onnistuu myös pienemmänkin kanssa. Niinpä eilen kuljin ristiin rastiin parkkipaikkaa syvässä etukumarassa - on mahtanut olla taas naapureilla hauskaa...
Eilisen suuria anteja oli oma oivallus ja Mörkön asenne. Oivalsin itse mitä imuttamisella haetaan. Ei niinkään seuraamista seuraamisena, vaan seuraamisen tekniikkaa, paikkaa ja asennetta. Kuullostaa itsestään selvältä, mutta itselleni ei sitä kuitenkaan ollut. Nyt on huomattavasti helmpompaa miettiä seuraavia pieniä askelia millä päästä lähemmäksi tavoitetta eli oikeaa seuraamista. Aikaisemmin kun en ole oikein tiennyt miten työstää kumarraskulkemista seuraamiseksi. Mörkön asenne sai myös hymyn aikaiseksi, Mörkö käytti etuosaansa hyvin aktiivisesti ja ylipäätänsä sivulla käveleminen oli oikein energistä.
Seuraavaksi samanlainen lyhyt treeni tänään, tavoitteena se että saan itselleni oikein kirkkaan mielikuvan Mörkön oikeasta seuraamispaikasta sivusuunnassa. En halua edes pyrkiä siihen että Mörkö olisi jalassa kiinni, mutten halua myöskään väljää seuraamista. Optimipaikka on jossain näiden ääripäiden välillä ja pitää selvittää itselle kokeilemalla missä se on, jotta oma kriteeri paikan suhteen on ja pysyy samana tästä eteen päin.
Perusasento kun alkaa olla siedettävällä tasolla, ja kun treenipaikkana käyttämäni lähiparkkipaikka on lähes sulanut lumesta, niin on aika siirtyä eteen päin (ettei mene pelkästään sisällä junnaamiseksi). Niinpä eilen lähdin ulos Mörkön ja nakkien kanssa, seuraamisen perusteita rakentamaan. Koska imuttamalla opettaminen on itselleni uutta, niin olen päättänyt sisäistää asian Mörkön kanssa. Toki helmpompaa imuttaminen olisi isommalla koiralla, mutta onnistuu myös pienemmänkin kanssa. Niinpä eilen kuljin ristiin rastiin parkkipaikkaa syvässä etukumarassa - on mahtanut olla taas naapureilla hauskaa...
Eilisen suuria anteja oli oma oivallus ja Mörkön asenne. Oivalsin itse mitä imuttamisella haetaan. Ei niinkään seuraamista seuraamisena, vaan seuraamisen tekniikkaa, paikkaa ja asennetta. Kuullostaa itsestään selvältä, mutta itselleni ei sitä kuitenkaan ollut. Nyt on huomattavasti helmpompaa miettiä seuraavia pieniä askelia millä päästä lähemmäksi tavoitetta eli oikeaa seuraamista. Aikaisemmin kun en ole oikein tiennyt miten työstää kumarraskulkemista seuraamiseksi. Mörkön asenne sai myös hymyn aikaiseksi, Mörkö käytti etuosaansa hyvin aktiivisesti ja ylipäätänsä sivulla käveleminen oli oikein energistä.
Seuraavaksi samanlainen lyhyt treeni tänään, tavoitteena se että saan itselleni oikein kirkkaan mielikuvan Mörkön oikeasta seuraamispaikasta sivusuunnassa. En halua edes pyrkiä siihen että Mörkö olisi jalassa kiinni, mutten halua myöskään väljää seuraamista. Optimipaikka on jossain näiden ääripäiden välillä ja pitää selvittää itselle kokeilemalla missä se on, jotta oma kriteeri paikan suhteen on ja pysyy samana tästä eteen päin.
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Kisafiilikseen tutustumista
Tänään sain hyvän idean - keksin mennä treenaamaan pujottelua agility-kisojen lämmittelyesteille. Oma seura järjesti kisat tänään, ja päätin hyödyntää mahdollisuuden. Mörkö pääsisi tutustumaan kisafiilikseen, kiihkeisiin koiriin, kuulutuksiin ja vihellyksiin. Jottei homma menisi liian vaativaksi päätin mennä kisojen lopussa treenaamaan pujottelua. Tämä jo sen takia ettei viimeisten starttien aikana varsinaiset kisaajat enää käytä lämmittelyesteitä, ja myös sen takia että kisatilanne on Mörkölle mahdollisimman "rauhallinen". Siitäkin huolimatta mietin pariin kertaan onko tämä liian haastava treeni Mörkölle... mutta päätin yrittää ottamalla mahdollisimman varman päälle.
Kisapaikalla Mörkö ei välittänyt kisaavista koirista ollenkaan. Se ei myöskään kiinnittänyt huomiota kuulutuksiin saatika vihellyksiin. Lämmittelypaikalla varmistin että pujottelu on suorassa ja että pujottelukohta on pohjaltaan tasainen. Varmuuden vuoksi käytiin vielä moikkaamassa apuohjaajaa, joka näytti että nakkia olisi tarjolla päteville pojille. Ja sitten hommiin.
Ensimmäiseen pujotteluun Mörköllä oli niin kiire etten meinannut saada valjaita pois sen päältä. Viimein kun päästin koirasta irti niin Mörkö oikein sukelsi pujotteluun (minä jäin vasemmalle puolelle ja alun jälkeen olin hiljaa). Onnistunut pujottelu :) Toiseen toistoon lähetin Mörkön renkaan kautta, ja jälleen Mörkö teki erinomaisen pujottelun (itse olin oikealla puolella). Oikeastaan voi sanoa että nämä pujottelut olivat Mörkön parhaimmat ikinä - itsevarmat ja todella nopeat! Pujottelulaskuri on nyt 58/72 (=80,5%).
Hyvillä mielin kävelin Ozzyn ja Mörkön kanssa 40 minuuttia kotio miettien miten seuraavaksi vaikeuttaa pujottelutreeniä niin ettei vaikeusaste kuitenkaan kasva liikaa. Vielä ei ole selkeää kuvaa asiasta.
Kisapaikalla Mörkö ei välittänyt kisaavista koirista ollenkaan. Se ei myöskään kiinnittänyt huomiota kuulutuksiin saatika vihellyksiin. Lämmittelypaikalla varmistin että pujottelu on suorassa ja että pujottelukohta on pohjaltaan tasainen. Varmuuden vuoksi käytiin vielä moikkaamassa apuohjaajaa, joka näytti että nakkia olisi tarjolla päteville pojille. Ja sitten hommiin.
Ensimmäiseen pujotteluun Mörköllä oli niin kiire etten meinannut saada valjaita pois sen päältä. Viimein kun päästin koirasta irti niin Mörkö oikein sukelsi pujotteluun (minä jäin vasemmalle puolelle ja alun jälkeen olin hiljaa). Onnistunut pujottelu :) Toiseen toistoon lähetin Mörkön renkaan kautta, ja jälleen Mörkö teki erinomaisen pujottelun (itse olin oikealla puolella). Oikeastaan voi sanoa että nämä pujottelut olivat Mörkön parhaimmat ikinä - itsevarmat ja todella nopeat! Pujottelulaskuri on nyt 58/72 (=80,5%).
Hyvillä mielin kävelin Ozzyn ja Mörkön kanssa 40 minuuttia kotio miettien miten seuraavaksi vaikeuttaa pujottelutreeniä niin ettei vaikeusaste kuitenkaan kasva liikaa. Vielä ei ole selkeää kuvaa asiasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)