perjantai 24. toukokuuta 2013

Ei päästy tutustumaan mejään...

... mutta eläinlääkärin palvelluihin kylläkin. Nyt onneksi kotona, Mörkö seurannassa ja katsotaan pitääkö vielä lähteä yöllä päivystykseen.

Tänään oli tarkoitus päästä kokeilemaan verijälkeä ensimmäistä kertaan. Kurssilla oltiin päästy teoriasta käytäntöön ja koirat olivat kiinni polun varressa kun yksi kerrallaan tehtiin lyhyttä harjoitusjälkeä. Mörkö oli superinnoissaan jo kotoa lähtiessämme ja vieläkin enemmän innoissaan metsässä. Aluksi Mörkö jäikin ulvomaan, asia hymyilytti minua. Tämän jälkeen Mörkö hiljeni ja hetki tästä itselleni tuli epämiellyttävä olo, joten päätin hakea Mörkön seuraavaksi odottelemaan.

Mutta mitä näinkään? Mörkö oli aivan havunneulasissa ja maassa oli selkeästi pakoyrityksen jälkiä. Mörkö makaili apaattisena, lähti kyllä mukaan kävelemään kun pyysin. Hetken käveltyäni koitin ottaa Mörköön kontaktia - ei mitään. Hetken päästä Mörkö valahti velttona maahan. Pienoisessa paniikissa katsoin suuhun limakalvoihin - täysin valkoiset. Enempää en miettinyt kun nappasin koiran syliin, juoksin autoon ja lähdin ajamaan Espoon takametsistä eläinsairaalaan.

Eläinlääkärissä Mörköllä todettiin shokki, mitä hoidettiin nesteytyksellä, lisähapella ja lämmöllä. Röngten-kuvista ei löytynyt mitään syytä, kuten ei verikokeistakaan tai muista eläinlääkärin tekemistä tutkimuksista. Epäilys käärmeen tai ampiaisen pistosta oli myös väärä, kun koirasta ei löytynyt mitään reikiä, nirhaumia tai edes turvotusta. Hieman Mörkö oireilee vasemman puolen kylkiluista (siitä mistä valjaat menee), painautuu maahan koskettaessa muttei kuitenkaan muuten aristele.

Jossain mielen sopukoissa pyörii pelko epilepsiasta, mutta eläinlääkäri ohitti tämän mahdollisuuden totaalisesti kun ei ollut kouristelujakaan. Mutta mitä jos kohtaus onkin ollut silloin kun kukaan ei koiraa nähnyt? Jotain on kuitenkin tapahtunyt viimeisen minuutin aikana. Minuuttia aikaisemmin Mörkö oli kuulemma odotellut omaa vuoroaan niin kuin kuuluukin, kertoi omaa koiraansa aikaisemmin hakenut.

Oli mitä oli niin nyt seurataan tilannetta. Mörkö nukkuu rauhassa ja saa tarvittaessa vahvaa kipulääkettä. Kanyyli jätettiin varmuuden vuoksi jalkaan, jos vaikka tuleekin tarve lähteä päivystykseen. Toivottavasti näin ei tarvitse tehdä. Nyt siis lepäillään ja parannellaan hetki jos toinenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti