Ozzyn kanssa Raumalla, tuloksena ROP-vet

Viime sunnuntaina lähdimme sekalaisella joukkiolla liikenteeseen Raumalle. Myönnän, maantietoni ei ehkä ole kaikkein parasta, sillä koin pienimuotoisen järkytyksenä kun edellisenä iltana selvisi että raumalla on hiukan vajaan 300km matka... Noh, onhan sitä ennenkin hulluuksia tehty. Joten aamulla kuudelta auringon jo paistaessa pilvettömältä taivaalta pakkasin itseni ja Ozzyn autoon ja suunnattiin Vihtiin hakemaan mukaan ihanainen partis ja apsonen.

Rauman näyttely oli todella hyvin järjestetty ja meininki leppoisa. Vaikka aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta melkein koko päivän niin olo ei ollut liian tukala kohtuullisen reippaan tuulen takia. Ozzyakaan ei lämpö painanut, vaan jätkä paineli menemään Ozzymaiseen tapaan sekä rotukehässä että ryhmissä.

Rauman tuomari ei vain nähnyt tämän päivän koirissa muuta kuin keskinkertaisuutta. Tuomari sanoi suullisesti että Ozzylla on uroksista paras pää, ilme, liikkeet ja rakenne mutta niin vain jäi SA saamatta. Sama meininki jatkui myös nartuissa, joten lopputuloksena rodusta ei löytynyt rotunsa parasta ollenkaan. Nykyisillä säännöillä ROP - ja VSP-vet sentään saatiin ja molemmat rodussa leivottiin.

Mörköläinen... voi jo huomattavasti paremmin. Lauantaina Mörkö oli kovin vaisu ja tapojensa vastaisesti kärttyinen. Sunnuntaina Mörkö oli jo aktiiviesmpi, mutta edelleen Mörköä ei uskallettu jättää itsekseen. Joten minun ollessa Raumalla Mörkö oli katsomassa formuloita. Maanantaina tehtiin jo pieni lenkki ja eilen normaalia ulkoilua. Tänään Mörkö oli jo kovasti sitä mieltä että voitaisiin jo tehdäkin jotain. Joten taidettiin selvitä tästä kohtauksesta säikähdyksellä.

Ei päästy tutustumaan mejään...

... mutta eläinlääkärin palvelluihin kylläkin. Nyt onneksi kotona, Mörkö seurannassa ja katsotaan pitääkö vielä lähteä yöllä päivystykseen.

Tänään oli tarkoitus päästä kokeilemaan verijälkeä ensimmäistä kertaan. Kurssilla oltiin päästy teoriasta käytäntöön ja koirat olivat kiinni polun varressa kun yksi kerrallaan tehtiin lyhyttä harjoitusjälkeä. Mörkö oli superinnoissaan jo kotoa lähtiessämme ja vieläkin enemmän innoissaan metsässä. Aluksi Mörkö jäikin ulvomaan, asia hymyilytti minua. Tämän jälkeen Mörkö hiljeni ja hetki tästä itselleni tuli epämiellyttävä olo, joten päätin hakea Mörkön seuraavaksi odottelemaan.

Mutta mitä näinkään? Mörkö oli aivan havunneulasissa ja maassa oli selkeästi pakoyrityksen jälkiä. Mörkö makaili apaattisena, lähti kyllä mukaan kävelemään kun pyysin. Hetken käveltyäni koitin ottaa Mörköön kontaktia - ei mitään. Hetken päästä Mörkö valahti velttona maahan. Pienoisessa paniikissa katsoin suuhun limakalvoihin - täysin valkoiset. Enempää en miettinyt kun nappasin koiran syliin, juoksin autoon ja lähdin ajamaan Espoon takametsistä eläinsairaalaan.

Eläinlääkärissä Mörköllä todettiin shokki, mitä hoidettiin nesteytyksellä, lisähapella ja lämmöllä. Röngten-kuvista ei löytynyt mitään syytä, kuten ei verikokeistakaan tai muista eläinlääkärin tekemistä tutkimuksista. Epäilys käärmeen tai ampiaisen pistosta oli myös väärä, kun koirasta ei löytynyt mitään reikiä, nirhaumia tai edes turvotusta. Hieman Mörkö oireilee vasemman puolen kylkiluista (siitä mistä valjaat menee), painautuu maahan koskettaessa muttei kuitenkaan muuten aristele.

Jossain mielen sopukoissa pyörii pelko epilepsiasta, mutta eläinlääkäri ohitti tämän mahdollisuuden totaalisesti kun ei ollut kouristelujakaan. Mutta mitä jos kohtaus onkin ollut silloin kun kukaan ei koiraa nähnyt? Jotain on kuitenkin tapahtunyt viimeisen minuutin aikana. Minuuttia aikaisemmin Mörkö oli kuulemma odotellut omaa vuoroaan niin kuin kuuluukin, kertoi omaa koiraansa aikaisemmin hakenut.

Oli mitä oli niin nyt seurataan tilannetta. Mörkö nukkuu rauhassa ja saa tarvittaessa vahvaa kipulääkettä. Kanyyli jätettiin varmuuden vuoksi jalkaan, jos vaikka tuleekin tarve lähteä päivystykseen. Toivottavasti näin ei tarvitse tehdä. Nyt siis lepäillään ja parannellaan hetki jos toinenkin.

Kisakorkkaus: erinaomaisia hetkiä!

Tänään MinunSuuriPäivä - Mörkön kanssa agility-kisat, missä päästään testaamaan tositilanteessa missä pujottelun kanssa mennään. Olin tietoisesti valinnut omat kisat, koska silloin esteet ja tila ovat tutut. Aikaisemmin ollaan käyty Mörkön kanssa tutustumassa kisafiilikseen kuulutuksineen ja tiesin ettei Mörkö välitä tuosta tilanteesta ollenkaan.

Mietin päivällä pujottelua, miten suoritan pujottelun ja mikä on mun varasuunnitelma jos tuleekin ongelmia pujottelun kanssa. Päätin että riippumatta ohjauksen järkevyydestä ohjaan pujottelun kaikissa tapauksissa  oikealta puolelta. Tämä sen takia, että jostain syystä oikealta puolelta pujottelun ohjaaminen tuntuu minulle luontevimmalta tällä hetkellä. Halusin saada onnistumisia kisoissa. Vasemmalta puolelta ohjausta treenataan vielä treeneissä ja viedään suoritus kisa-areenille vasta sitten kun se minusta tuntuu hyvältä. Itseasiassa en missään vaiheessa tehnyt varasuunnitelmaa, koska halusin varmistaa että saan onnistuneen suorituksen.

Lämmittelyssä kävin tekemässä puomin kahteen kertaan ja kertaalleen pujottelun vasemmalta ohjaten, namikuppi pujottelun lopussa. Pujottelu onnistui :)

Agility-rata: Kaiken kaikkiaan oiva suoritus. Mörkö liikkui tavallistakin reippaammin ja oli hyvin kuulolla koko radan. Keinu meni laukalla ja puomikin kohtuu reippaasti. Pujotteluun oli suora lähestyminen hypyltä, ja joko en itse luottanut tarpeeksi ja vain käskyttänyt Mörköä pujotteluun... olisihan se sinne saattanut mennä. Tai sitten ei, sillä jarrutus ja ohjausyrityksistäni huolimatta Mörkö meni pujottelun ohitse. Uusinta lähetyksellä onnistuminen ja Mörkö pujotteli sulavasti loppuun. Radalta siis 5 ja alta ihanneajan. Työstettävien asioiden listalle suoraan esteeltä pujottelulle lähetys (olen tainnut aina treenata pujotteluun menoa eri kulmista...).

Hyppy-rata: Ensimmäistä rataa vieläkin parempi suoritus! Päästäkseni pujottelun oikealle puolelle jouduin tekemään takaaleikkauksen, mutta tiesin ettei tämä haittaa Mörköä. Pujottelu itsessään meni hyvin määrätietoisesti, rennosti ja vauhdikkaasti! :) Pujottelun jälkeinen hypyllä tapahtunut takaaleikkaus hieman jännitti minua, mutta   toteutus oli täydellinen. Pieni vauhti-tapaturma, aiheutti putken suun ohittamisen. Täytyy keskittyä jatkossa paremmin radan rytmitykseen, jälkiviisaana on helppo sanoa että ennen pujottelua olisi minun pitänyt hivenen jarruttaa menoani. Radalta 5 ja reippaasti (~8s) alta ihanneajan. Suora linkki videoon: http://youtu.be/Lv7IXboPsMQ.

Nämä tulokset oikeuttivat kummatkin kolmanteen sijaan!

Olen niin onnellinen :) Olen pystynyt työstämään omaa päätäni pujottelun suhteen ja tämä työstäminen on tuottanut tulosta. Viimeinkin olen päässyt jonkun ihmeen jännityksen ylitse ja pujottelut alkaa onnistumaan.

Pujottelulaskuri on nyt 123/149 (=82,6%).

Kenraaliharjoitus "ihan ok"

Viimeinen ohjattu treeni ennen kisoja. Teemana puomi, pujottelu ja valssaukset.

Aloitin itsekseni puomin kontaktin vahvistamisella. Useita toistoja molemmin puolin niin että palkka sekä puomin päässä maassa ja muutaman metrin päässä. Tätä tehdessä nousi uusi ongelma: Mörkö ei mene kontaktille edessäni, mutta vieressäni tahi takanani tekee kontaktin hyvin. Täytyy siis alkaa ihan ensimmäisenä työstämään energistä ja innokasta kontaktille menemistä - myös edessäni. Seuraavista treeneistä eteen päin teemana pelkästään alastulokontakti kahdella namilla. Tavoitteena yrittää rakentaa Mörkölle mielikuva, että alastulokontaktille kannattaa mennä mahdollisimman nopeasti. Riippumatta siitä missä minä satun olemaan. Jännä homma, kun alkaa kaivelemaan ongelmaa syvemmältä niin ongelmaksi saattaakin muodostua jokin aivan muu kuin alkujaan oletti.

Ohjattuna treeninä tehtiin rataa, missä paljon valsseja ja pujottelu kahteen kertaan, lähestyminen kummaltakin puolelta 90 asteen kulmasta. Valssaukset sujuivat hyvin ja ajallaan yhtä valssia lukuunottamatta, olin auttomattamasti myöhässä mikä aiheutti todellisen superkaarteen Mörkölle. Mörkö oli muutenkin todella vauhdikkaalla tuulella, hyvä niin :) Pujottelun jälkeen oli tarkoitus tehdä kummallakin kerralla valssi, mutta koska halusin apuohjaajan palkkaavan pujotteluista teinkin takaa leikkukset. Ohjauskuvio onnistui hyvin ja pujottelukin oli loistava.

Loppuun kävin vielä tekemässä itsekseni toisella pujottelulla pujottelua. Putki - pituus - pujottelu, olin itse vasemmalla puolella ja tein palkkauksen itse. Mörkö lähti pujotteluun hyvin ja pujottelikin hyvin, mutta ulostulossa oli havaittavissa epävarmuutta. Hetken asiaa mietittyäni halusin ottaa saman vielä uudestaan niin että pujottlun päässä on namikuppi. Sama homma toistui, pujottelu meni hyvin mutta jostain syystä ulostulovälissä jälleen epäröintiä. Pujottelut siis onnistui, mutta itselleni jäi "paha fiilis". Tavoittelin onnistumista ja itselleni hyvää ja rentoa fiilistä, mutta sain "vain" onnistumisen. Erinomaisen hyvä juttu siis että pujottelut onnistuivat, vaikka täydellisessä suorituksessa olisi itsellänikin ollut onnistunut olo. Jännä kun vasemmalla puolella oleminen tuntuu niin paljon erilaiselta fiilistasollakin.

Pujottelulaskuri 120/146 (=82,7%).

Oikeasti treenit menivät oikein hyvin ja oli treeneissä paljon hyvääkin. Sitä vaan innostuu olemaan liiankin kriittinen näin SuurenTavoitteen lähestyessä.

Kisaan valmistava itsenäinen treeni

Koska ilmoitin Mörkön agility-kisoihin, niin pitihän sitä käydä näyttämässä esteitä myös ulkosalla. Pääsääntöiesti kun treenaillaan hallissa. Lämpötila +19, kivan pilvinen sää, Mörkönkään mielestä ei liian kuuma (lyhyissä treeneissä).

Aloitettiin pujottelulla. Ensimmäinen pujottelu hypyn kautta, itse olin oikealla puolella. Apuohjaaja seisoi pujottelun takana ja hoiti palkkauksen. Seuraava pujottelu jälleen hypyn takaa, itse olin vasemmalla puolella. Pujottelun jälkeen namikippo, mutta apuohjaaja selkeästi sivulla. Kummassakin onnistuminen :) Kolmas pujottelu samalla tavoin, mutta palkkasin itse - onnistuminen! Neljänteen pujotteluun renkaan kautta, itse jälleen vasemmalla puolella, namikippo odottamassa mutta apuohjaaja selkeästi sivussa.

Mörkö oli pujotteli hyvällä asenteella joka kerta. Otin tietoisesti enemmän toistojan vasemmalta puolelta, itse kun olen epävarmempi tällä puolella. Pujottelulaskuri on nyt 116/142 (=81,7%).

Sitten puomin kimppuun. Aluksi muutama toisto ihan pelkkää alastulon kontaktin suoritustapaa, ja oikeasta suorituksesta palkka. Tämän jälkeen pari puomia kokonaisena, jälkimmäinen jälleen parempi. Sitten keksin kokeilla apuohjaajan kanssa, että josko hän palkkaisi muutaman metrin päässä puomista. Hyvä idea, toteutuksena Mörköltä läpi juoksu. Tämä vahvistaa vain sitä epäilyäni ettei Mörkö oikeasti ymmärrä mitä siltä haluan puomilla -> näkyy puomin suorittamisen hitautena. Loppuun kaksi toistoa niin että palkkasin Mörkön kontaktille, mutta vapautin heti apuohjaan luokse kupille. Apuohjaaja toi kupin saataville vasta vapautuskäskystä, koska kuten aikaisemmasta toistosta huomasin maassa oleva kuppi on liian vaikea pala vielä Mörkölle.

Hyvä homma, tiedänpähän miten jatkan puomin työstöä paremman vauhdin toivossa. Tuleviin kisoihin ei puomin tilaa voi enää muuttaa, mutta tavoite onkin tulevaisuudessa.

Illalla vielä lyhyt hetki likkeestä seisomaan pysäytyksiä. Tavoitteena saada kasvatettua pysähtymisen ja taakse heitetyn makupalan välistä aikaa.

Pientä treenailua (toko-mielessäin)

Kun alkaa oma selkä taas olla parempi niin heräsin todellisuuteen että pitäisi sitä tokoakin treenata jos aikoo siinä edistyäkin. Pieniä elämän realiteetteja :) Niinpä tuumasta toimeen.

Aamupäivälälä sisällä treenasin liikkeestä seisomista. Erittäin hyvin Mörkö on sisäistänyt pysähtymisessä taakse päin ajatuksen. Koska Mörkö on äärimmäisen nopea tarjoamaan pysähdyksen jälkeen maahan menoa tai istumista niin treenailin myös ihan paikallaan seisomista käskyllä "top". Jos tällä tavoin saisi hieman kestoa liikkeestä seisomiseen, ettei Mörkö tarjoaisi niin nopeaan muita tietämiään liikkeitä.

Iltapäivällä lähdin lähiparkkipaikalle treenaamaan seuraamista ja varsinkin seuraamisen käännöksiä. Olin saanut vinkiksi tehdä imuttamalla kaarevia uria, kiemuroita ja pieneneviä ympyröitä sillä näissä koiran täytyy miettiä omaa paikkaansa mutta tehtävä ei ole kuitenkaan liian vaikea. Niinpä hauskuutin naapureita kulkemalla erinäisiä kiemuroita syvässä kumarassa parkkipaikalla. Sujui erinomaisen hyvin, ja lopulta tein yhden "virallisen" käännöksen oikeaan ja vasempaan imuttamalla. Mörkö piti paikkansa huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin käännöksiä kokeillessani! Voi olla myös että aikaisemmin tekemäni sivulle tulo -jumppa on auttanut käännösten oikean paikan pitämisessä. Samapa tuo, kun seuraaminen edistyy :) Jatkan kummankin harjoituksen tekemistä.

Parkkipailla treenailin hieman myös seuraamisen liikkeestä seis, eli liikkeestä perusasentoon pysähtymistä. Yllättävän vaikeaa - minulle. Olen vuosien aikana kehittänyt äärimmäisen huonon tavan, että pysähtyessäni otan viimeisen askeleen hieman vasemmalle. Ison koiran kanssa liike ei näy pahemmin ja Ozzy ei tuosta sivuttaisliikkeestä välittänyt. Mutta Mörköpä välittää, hyppäämällä metrin verran sivuun. Tämän käytöksen myötä en pahemmin ole edes treenaillut liikkeestä persuasentoa sillä en ole halunut vahvistaa koiran hyppyä. Kun nyt ymmärsin mistä koko homma kiikastaa (kiitos videoinnin!) niin uskaltaa alkaa tätäkin opettamaan. Niinpä imuttamalla tehtiin muutaman toiston verran tätä, itseällä mielikuvana astua oikealla jalalla viimeisen askeleen jopa hieman oikealle (jolloin koira joutuu hakeutumaan tiiviimpää perusasentoon).

Ihan loppuun yksi perusasento, Mörkö tuli siististi istumaan oikeaan paikkaan tekemättä hyppyä minua päin. Mahtavuutta! Samoin kerran pysäytin Mörkön minua kohti juostessa seisomaan, palkan heitin heti koiran taakse. Samoin kerran "top" -käskyllä seisomisesta palkkaamista, että tassut pysyy paikallaan sekuntti  sekunnilta pidempään.

Sisälle tullessa mietiskelin myös tolpan kiertoa, miten olisi kätevää opettaa luoksetulen stoppeja kun voisi kierrättää koiraa tolpan ympäri. Aikaisemmille koirille en ole asiaa jaksanut opettaa, joten josko Mörkön kanssa tekisi ryhtiliikkeen tälläkin. Käskysanankin keksin, olkoot se "rundi" niin ei vahingossakaan sekoita muihin käskyihin "kierrä", "takaa" tai "merkki". Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, saas nähdä päteekö tässäkin ;)

Onnistuminen kisanomaisessa treenissä!

Tänään suunnattiin viimeiseen nASTa-cupin osakilpailuun. Olin jo parin viikon ajan valmistellut itseäni suorittamaan pujottelun kisamaisesti. Sen verran sallin itselleni apuja, että apuohjaaja seisoi kentän aitojen sisäpuolella ollen tarvittaessa apuna. Mutta apuja ei tarvittu :) Erävoitto omasta päästä!

Vaikka oli kohtuullisen lämmintä (varjossa +21 astetta) niin Mörköläinen jaksoi tehdä kivast töitä. Ohjauskuviot menivät just eikä melkein alkuradalla kohdilleen. Puomi oli jälleen hidasta ja epävarmaa, mutta keinu taas sujui erinomaisesti. Pujottelu oli neljänneksi viimeinen este, ja sen jälkeen oli vain loppusuora. Lähetin Mörkön pujotteluun ja maltoin itse pitää pääni kylmänä -> Mörkö teki kisamaisissa olosuhteissa onnsituneen pujottelun :) JIHAA! Valitettavasti rata itsessään päätyi hylkyyn, sillä pujottelun jälkeinen hyppy jäi suorittamatta. En kuitenkaan jäänyt asiaa radalla murehtimaan vaan juostiin loppusuora vauhdilla maaliin missä odotti superherkku pätevää pujottelijaa.

Toisella kierroksella lähdin lähdöstä suorinta reittiä keinulle, mistä palkka. Tämän jälkeen hypyn kautta pujotteluun, mistä jälleen palkka apuohjaajan antamana. Loppusuora maaliin ja palkka. Tällainen hyvän mielen rata kisamaisessa ympäristössä.

Ratahenkilöiden valmistellessa rataa medeille kävin vielä nopeasti tekemässä puomin kahteen kertaan. Ensimmäisellä toistolla huomattavasti parempi vauhti. Toisella toistolla parempi vauhti mutta hiippailua alastulokontaktilla. Tietää siis mistä epävarmuus johtuu, pitää päästä vahvistamaan puomin kontaktia eri puomeilla.

Pujottelulaskuri raksuttaa 112/138 (=81,2%). Vihdoinkin pitkään laskussa ollut kokonaisprosentti kääntyi nousuun. Täytyy malttaa nyt oma mieli ja tehdä mahdollisimman hyvin suunniteltuja pujotteluita viikon aikana, jotta Mörköllä ja minulla olisi itseluottamus pujottelun kanssa kohdillaan. Olen päättänyt ilmoittaa Mörkön virallisiin kisoihin, kaksi starttia ensi viikon torstaina.

Auringosta nauttimassa

Tänään oltiin treenivapaalla ja nautittiin auringosta ja vapaana juoksemisesta. Tico jäi kotiin nukkumaan, mutta laumassa muutaman päivän oleva Möttönen täydensi hyvin kolmikkoa. Vauhdin hurmaa ja aurinkoa parin tunnin ajan :)

Ozzy halusi kovin uimaan, mutta tyytyi viilentelemään rantavedessä.
Möttönen purkaa nuoren koiran energiaa.

Takaa-ajoa a la Mörkö & Möttönen

Illalla koko lauma nukkui tyytyväisenä päivän hiekkoja jaloistaan karistellen :)

Suunnitelmia ja niiden toteutuksia

Eilisestä oppineena tein tänään ensin suunnitelman ja vasta sitten hallille toteuttamaan niitä. Tällä kertaa myös pysyin suunnitelmissa.

Aloitettiin pujottelulla. Tarkoituksena tehdä neljä toistoa, kaksi molemmin puolin. Pujottelun jälkeen hyppy (ei kohtisuorassa pujotteluun nähden), minkä takana namikuppi. Apuohjaaja seisoi kaksi ensimmäistä toistoa kohtisuorassa pujotteluun nähden, en halunnut vahingossakaan Mörkön jättävän pujottelun kesken sen takia että palkka ja apuohjaaja olivat enemmän oikealla puolella. Kaksi seuraavaa toistoa apuohjaajakin oli selkeästi sivussa, silti Mörkö malttoi pujotella hienosti loppuun saakka. Neljä onnistunutta suoritusta :) Tuntui että vaikeustasoltaan oli nyt oikein onnistunut harjoitus. Mörkö ja minä pysyttiin kumpikin rauhallisena ja luottavaisina ja samalla saatiin hieman vaikeutettua harjoitusta apuohjaajan sijaintia muuttamalla ja palkkaamalla hypyn taakse. Oikein hyvä.

Pujottelulaskuri on nyt 110/136 (=80,9%). Pitkästä aikaan myös sellainen treenikerta että kaikki toistot onnnistuivat. Tätä kertaa edeltäneillä viidellä kerralla on 1-3 toistoa mennyt harakoille, joten oli äärimmäisen tärkeää saada onnistunut kokonaisuus. Pitää laittaa harkintaan että käynkö tekemässä huomenna samanlaisen setin, vai pidetäänkö välipäivä ennen perjantain epiksiä.

Seuraavaksi puomia, tällä kertaa metallipuomi työn alle. Kolme toistoa, joissa kaikissa erinomaiset alastulokontaktit. Vauhti parani joka toisto, joskaan ei vielä olla lähelläkään minun toivomaa vauhtia. Kellotettiin viimeisen suorituksen ajaksi 3,4s.

Aivan loppuun muutaman toiston verran pussia, kun tuli mieleen ettei olla tehty pussia aikoihin. Ensimmäisestä toistosta Mörkö päätti tulla takaisin, mutta kaksi seuraavaa olikin jo oikein mallikkaita suorituksia. Mörkö on näemmä viimein jättänyt pussin jälkeisen ravistuksen pois, mikä on ihan hyvä juttu kun siihen palaa aivan turhaan ylimääräistä aikaa.

Illan Riitta Korrin toko-treenit jäävät valitettavasti sivuun. Selkäni kanssa pystyisin vielä luultavasti selviämään tunnin treenistä, mutta en tällä lääkityksellä uskalla mennä auton rattiin. En ole myöskään kyennyt treenaamaan ollenkaan viikon aikana (seuraamista ja liikkeestä seisomista), joten eipä olla viime viikosta edistytty mihinkään.

Sääntö #1: pysy suunnitelmissa!

Koska Mörköllä on ollut viikon tauko agilitystä oman selkäkipuna takia (mikä siis edelleen jatkuu...) oli suunnitelmissa käydä tekemässä pikainen treeni ja hakea mukavaa fiilistä pujottelusta - apuohjaajan kanssa. Paljon onnistuineita toistoja tavoitteena.

Tämän päivän treeneissä oli teemana takaa leikkaus. Rata oli niin mukava, että pakkohan sitä oli tehdä näin selkäkipuisenakin. Pujotteluunkin mentiin takaa leikkauksella. Ensimmäiset kaksi toistoa apuohajaan palkkaamana. Sitten iski itselle suuruuden hulluus... halusin kokeilla pujottelua palkkaamalla itse. Kolmas toisto ja Mörkö jätti pujottelun kesken. Seuraavalla sama juttu. Tässä vaiheessaa pyysin jo apuohjaajaa takaisin mutta päätin kokeilla vielä kerran, ja sainkin onnistuneen pujottelun lopun ohjaamalla käsin. Tämän jälkeen vielä kaksi onnistunutta pujottelua apuohjaajan palkkaamana.

Hyi minua! Tämän päivän treenin piti nimenomaan olla hyvänmielentreeniä minulle ja Mörkölle. Ja sitten pitää alkaa sooloilemaan... Pujottelulaskuri on nyt 106/132 (=80,3%). Seuraava treeni on pakko ottaa helppona jotta saadaan kaikki toistot onnistuneeksi. Tarkoittaa samalla sitä, että pitää koittaa käydä viikolla kerran hallilla tekemässä pujottelua, sillä perjantaina on nASTa-cupin viimeinen osakilpailu missä olen haaveillut suorittavani radan kisamaisesti.

Puomin tein radalla kaksi kertaa. Mörkö on selkeästi ymmärtänyt kontaktin loppuasennon ja näyttää hyvin itsevarmalta kontaktilla ollessaan. Edelleen puomin vauhdissa on toivomisen varaa, työstetään sitä seuraavaksi. Toisella toistolla suoritusnopeus oli jo parempi.

Itse harjoituksen teema - takaa leikkaukset - onnistuivat hyvin :) Mörkö irtoaa tosi kivast esteille eikä turhia vilkuile taakseen. Tänään Mörkö irtosi vielä superhyvin. Oli kiva saada palkattua tätä irtoamista nyt kun oli apuohjaaja mukana.

Mörkön 15 minutes of fame

Viime kuukauden uintireissulla oli sattumalta tv-kuvausryhmä myös paikalla. Tämä tuli ulos tänään TV1ltä: http://yle.fi/uutiset/koirien_hemmottelu_ja_tarvikekauppa_kirittavat_alaamiljardiluokkaan/6572178

Vappu Alatalon 2. motivaatiopäivä

Tämän päiväinen motivaatiopäivä mittasi myös omistajan motivaation tasoa. Minulla on ollut selkä enemmän ja vähemmän kipeänä tiistaista saakka ja heti aamusta jouduin käymään lääkärillä hakemassa tujumpia aineita. Tästäkin huolimatta menin Mörkön vuorolla motivaatiopäivään, joskin esitin toiveen että tehdään vain puolet ajasta (10min) minun selän sekä päivän kuumuuden takia.

Ja mitä me tehtiinkään?

Ihan aluksi näytettiin meidän leikkimistä yleensä, miten homma sujuu kuukauden treeanaamisen jälkeen. Hyvin sujui :)

Seuraavaksi Vapun kanssa työstettiin sitä että välillä pystyisin palkkaamaan namilla ja taas jatkamaan lelupalkalla. Ensin Mörkö kiinni leluun, tämän jälkeen vein ensin vain käsiä taskuun. Seuraavaksi rapistelin namipussi. Lopulta otin namin käteen. Kun Mörkö repi oikein antaumuksella pyysin sitä päästämään lelusta irti ja käskytin istumaan mistä nami palkka. Tämän jälkeen Vappu piti Mörköstä kiinni kun itse juoksin lelun kanssa karkuun. Vapautuksen jälkeen Mörkö juoksi luokse ja tarttui hanakasti leluun. Se yksinkertaisesti vain unohti saaneensa namia välillä. Tämän jälkeen taas vein Mörkön leikkiessä käden taskuun, rapistelin pussia ja lopetettiin leikki.

Tauon jälkeen virittelin Mörkön jälleen leluun, otin putken ja palkkasin lelulla. Tästä jälleen putkeen ja palkkaus lelulla.

Oli tarkoitus myös käydä läpi sitä miten rakentaa kuolleesta lelusta mielenkiintoista, mutta tämä jäi oman selän takia seuraavaan kertaan.

Yleisesti saatiin kiitosta kumpainenkin että leikitään hyvällä tahdilla ja suurella tunteella. Kotiläksynä jatkaa samalla kaavalla eteen päin ja kasvattaa lelupalkan keston pituutta.

Nyt sitten selkä on täysin yhteistyökyvytön. Saas nähdä näinkö täältä pääsee "könkkölät" ollenkaan Haminaan huomenna...

Helatorstain agility

Kun on kerta ylimääräistä vapaata (kaikki suunnitellut asiat kaikkosivat tältä päivältä) niin hallillehan sitä oli suunnattava. Aamulenkillä tuli Mörkö lämmiteltyä ja siitä suoraan hallille. Hallilla oli onneksi vielä kohtuu viileää, hyvin jaksoi siis treenata.

Aloitettiin puomilla. Hetken aikaa arvoin että teenkö metalli- vai puupuomia, mutta päätin tehdä metallipuomia kun sitä ei ole tullut tehtyä aikoihin. Kaksi ensimmäistä toistoa lelulla palkaten, minkä jälkeen kaksi toistoa namilla palkaten. Hyvin Mörkö hakeutuu 2on2off-loppuasentoon, ja erinomaisen hyvin Mörkö vaputuu "jes" vapautuksesta. Vauhtia toki saisi olla lisää, nyt Mörkö meni laukaten nousevan osan ja osan tasaisesta pätkästä. Mitattiin sekkarilla suoritusaikoja ja 3,5-4s väliin jokainen toisto meni.

Seuraavaksi pujottelua. Suunnitelmissa tehdä helppoja toistoja apuohjaajan palkkaamana ja viimeiseksi tehdä oma superpalkkaus. Suunnitelma onnistui, melkein. Ensimmäiselle pujotteluun menossa olin itse huolimaton ja Mörkö meni väärästä välistä sisään. Muutoin kyllä erittäin mainio pujottelu. Selkeästi pitää ottaa piakkoin sisäänmeno treeniä oikealta eri kulmista... mutta ei vielä. Tämän jälkeen sama kuvio uusiksi, tällä kertaa erinomainen sisäänmeno ja oikein hyvä pujottelu. Kaksi seuraavaa toistoa pujotteluun vasemmalta. Oikein näppäriä suorituksia, ja varsinkin viimeisessä suorituksessa pujottelu oikein imi Mörköä. Tämän jälkeen apuohjaaja meni selkeästi kauemmaksi pujottelusta, ja otin vielä kerran vasemmalta pujottelun ja palkkasin itse superherkulla.

Pujotetlulaskuri näyttää 102/125 (=81,6%).

Hallilta kävelin kotiin loppuverryttelynä, Ozzy pääsi myös mukaan. Kävellessä kerkeää miettimään kaikenlaista, ja koska pujottelu alkaa minusta tuntua hyvältä niin... se on päätetös tehty!. Ostan tänään tämän vuoden agilitylisenssin ja ilmoitan Mörkön virallisiin kisoihin :)

Korrin "pika"toko

Tämän illan Riitta Korrin vetämä toko-koulutus meinasi mennä kohdaltani mönkään ennen kuin kokonaisuus alkoi olla jo niin koominen että lopulta jopa nauratti. Lähdin treeneihin ajamaan 15 minuuttia aikaisemmin kuin mitä matkaan olisi mennyt tyhjällä tiellä. Ensin maleksittiin kehä1:llä ja Lahden moottoritiellä vasta maleksittiinkin! Juorusin kummitädin kanssa lähes 1,5h puhelimessa - hänkin jumissa Turun moottoritiellä. Lopulta kun tie alkoi vetämään siltatyömaan jälkeen, niin sainkin kilometrin kaasuttelun jälkeen jo nousta pois moottoritieltä. Treenipaikalla olin iloisesti 40min myöhässä. Autossa istuessa oli tosin harmistus muuttunut jo nauruksi ja olin tehnyt suunnitelman treenien suhteen.

Kun tulin kentälle niin Riitta huikkasi että kohta on Mörkön vuoro. Niinpä virittelin koiraa ja aloitimme vuoron liikkeestä seisomisella. Näytin ensin Riitalle minun peruuttaessa Mörkön stopin, palkkasin taakse. Kerran onnistuin heittämään niin tarkasti namin, että se päätyi Mörkön pampulaan :) Riittakin oli samaa mieltä että Mörkö on mieltänyt stopin hyvin taakse päin suuntautuvaksi. Tästä seuraava askel on käskyn ja makupalan heiton välin kasvattaminen. Tässä täytyykin olla tarkkana, sillä Mörkö tarjoaa äärimmäisen hienoja ja nopeita maahanmenoja jos liiaksi jään odottelemaan. Asennossa pysymisen kestoa voin kanssa harjoitella pysäyttämällä Mörkön namilla seisomaan ja sitten palkkaamalla paikallaan seisomisesta.

Päätavoitteeni oli saavutettu, mutta aikaa oli edelleen. Päätin näyttää Mörkön tämän hetken noutamisen, lähinnä jotta kuulisin Riitan mielipiteen mitä tehdä seuraavaksi. Hetsasin Mörkön kapulaan, otin pannasta kiinni, heitin kapulan ja vapautin vielä kapulan liikkuessa. Mörkö laukkasi kapulalle, otti kapulan suuhun mutta oli selkeästi huolestuneen näköinen ravatessa luokseni. Tämä oli Mörkön 8. nouto. Riitta sanoi että vielä ehdottomasti lisää vauhtinoutoja, niin että Mörköllä on itsevarmuus kohdillaan ja palauttaa kapulan apinan raivolla. Tätä voisin vahvistaa palkkaamalla jollakin supernamilla taakseni, heittämällä esimerkiksi kannellisen kipon taakseni. Halusin ottaa noudon samalla tapaa vielä uudestaan ja tällä kertaa Mörkö oli huomattavasi itsevarmemman oloinen ja teki palautuksen laukalla.

Koska edelleen oli minuutti aikaa, niin pyysin Riittaa katsomaan Mörkön seuraamisen paikkaa suoraan seuratessa (koska en ole kääntymisiä vielä opettanut). Mörkön paikka on kuulemma sivulta katsottuna hyvä, edestä katsottuna hieman seilaa. Tein siis kaksi noin 10m seuruuta perusasennosta. Seilaamiseen pystyn vaikuttamaan tekemällä paljon seuraamisesta perusasentoa. Täytyy nyt ensin opettaa koko asia ;) Minulle pohdittavaksi tuli oma kävelyvauhtini - mikä on kuulemma varsin reipas. Mörkö pysy vauhdissa hyvin suorilla mukana, mutta käännöksissä tulee olemaan ongelmia. Näin varmasti onkin kun itsekin aloin asiaa miettimään. Vaihtoehtona opetella hidastamaan käännöksiin tai hidastamalla yleisesti omaa kävelyvauhtia. Taidan hidastaa omaa vauhtia, sillä muuten olen juoksupätkissä pulassa kun Mörkö nostaa aivan varmasti laukalle jos itse nykyisestä vielä nostan tahtia.

Koska tänään oli kevään toinen lämmin päivä (auton mittari näytti +19), niin arvasin tämän olevan tarpeeksi. Lyhyet, mutta sitäkin tehokkaammat treenit :)  Olisin voinut itsenäisillä pisteillä tehdä omia juttuja (esimerkiksi ruutua), mutta lämpö alkoi näkyä liikaa Mörkössä joten paras lopettaa ajoissa. Takaisin kotiin ajaessa ei sitten ollutkaan mitään ruuhkaa...

Agilityssä kuuma!

Viikkotreenit kauniissa aurinkoisessa säässä, mittari näytti +18 ja treenit... olivat sisällä hallissa. Ja hallissa oli mukavasti koko päivän lämmennyt ilma seisomassa paikoillaan. Kuuma tuli niin ohjaajalle kuin koirallekin. Ohjaaja hikoili ja koirasta meinasi loppua energia. Sitä se yllättäen paljon muita päiviä lämpimämpi päivä tekee.

Mörkö aloitti urakan leikkimällä. Ensin leikittiin lelulla hetken aikaa keskenämme ja kun homma tuntui sujuvan niin siirryttiin puomille. Puomilla kolme toistoa, kaikissa nätit pysähdykset kontaktille ja vapautus lelulle. Jatkan nyt lelun kanssa puomin työstämistä, ainakin muutama kerta on näyttänyt tuovan kontaktien pysähdyksiin kaivattua terävyyttä. Vielä kun saisi muuten puomin suoritusvauhdin takaisin... Noh, kaikkea ei saa kerralla. Joten nyt vahvistan kontaktin pysähdystä ja toivon että kasvaneen varmuuden myötä tulee vauhtia muuhun suoritukseen.

Tekniikkatreeninä tehtiin takaa kierto - niisto - persjättöä. Kuulemma Mörkö pelastaa paljon sillä en tee varsinaisesti niistoa ollenkaan. Pitää joku kerta videoita omia niistoja niin ymmärtää helpommin missä kohtaa en toimi oikein.

Ratatreeni koostui hypyistä ja putkista. Radalla oli hyvä juosta ja harjoitella irtoamista. Ensimmäisellä radalla Mörkö oli jotenkin vaisu joten toiselle radalle lähdettiin apinan raivolla - ja rata oli paljon energisempi. Itseni täytyy vain muistaa, että vaikka itse etenisin apinan raivolla niin ohjauksesta ei saa tulla kuitenkaan hätiköityä. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ihan loppuun pujottelua, kun pettymyksekseni sitä ei ollut radalla. Ensimmäisen toiston suunnittelin kolmen hypyn kautta pujotteluun, onnistuneesta suorituksesta minun tekemä palkkaus. Tällä kertaa ei edes ollut apuohjaajaa lähettyvillä henkisenä tukena. Oman pääni hallinta etenee :) Mutta... heti jos en ole suunnitellut tekemisiäni huolella hätäilyä, hermostumista ja sitä myöten sitten epäonnistumisia. Lennosta suunnittelin, että otan pujottelun uudestaa ja teen perään vielä kolme hyppyä mistä minun tekemä palkkaus. Mörkö pujotteli hyvin, mutta minulla nousi paineet... ja niinhän ihan viimeisessä välistä jouduin törkkäämään Mörkön pujottelun mistä rallateltiin hyppysuora ja palkkaus.

Tähän kohtaa ajatustauko. Kunnon suunnitelma, mikä oli seuraava: hypyn kautta pujotteluun, ennen pujottelua takaa leikkaus, palkkaan itse, ei apuohjaajaa. Täydellinen suoritus. Loppuun vielä samanlainen apuohjaajan palkkaamana.

Minun siis pitää AINA suunnitella pujottelun suhteen tekemiseni. Kun suunnittelen, tulee onnistumisia. Kun alan soveltamaan, oikein kuulen kuinka veri alkaa pauhaa korvissa ja omat paineet nousee. Itseni takia siis suunnittele ja pysy suunnitelmissa. Vielä. Tulevaisuudessa sitten toivottavasti toisin.

Pujottelulaskurissa 98/120 (=81,6%). Kaikesta huolimatta kohtuu hyvissä kokonaisprosenteisas mennään.

Pujottelu... Pujottelu? Pujottelu!

Siinäpä se tiivistettynä, mitä omassa päässä liikkui ja mitä tuntemuksia itsellä oli tämän illan nASTa-cupin toisessa osakilpailussa. Olin etukäteen henkisesti varautunut siihen, että teen ensimmäisen radan kisamaisesta sillä helpotuksella että apuohjaaja hengailee pujottelun lähettyvillä ja on tarvittaessa käytettävissä. Toisen radan olin suunnitellut ottavani pujotteluun saakka mistä apuohjaajan palkkaus.

Mutta tuomaripa ei halunnut tämän olevan niin helppoa! Rataan tutustumisessa koin kauhun hetkiä kun tajusin että radalla pujottelu suoritetaan kahdesta (3. ja 15. este). Kummallakin kerralla oli vielä kohtuullisen vaikea sisäänmeno kulma, ensin 90 astetta oikealta ja toisella kertaa 90 astetta vasemmalta. Rataan tutustumisen jälkeen olin pienoisen kauhun vallassa, mutta päätin siitäkin huolimatta pysyä lähes alkuperäisessä suunnitelmassa. Sovin apuohjaajan kanssa, että koitan ensin suoriutua ensimmäisestä pujottelusta ja tarpeen mukaan tehdään palkkaus toisella kerralla.

Radalle lähtiessä olin kohtuullisen rauhallinen, lähinnä jo koomainen. Hyppy - hyppy - pujottelu ja selkeästi kuuli kun veri kohisi päässä ja paineistuin. Mitä enemmän tiedostin että minun pitää olla paineistumatta, sitä selkeämmin paineistuin. Tästäkin huolimatta Mörkö pujotteli kuuliaisesti, joskin hitaasti, aina viimeiseen väliin saakka missä autoin kädellä ohjaten pujottelusta pois. Mörkön ollessa putkessa hihkaisin apuohjaajalle että valmistautuu palkkaamaan seuraavasta pujottelusta. Seuraavat esteet menivät sumussa kun painekattila vinkui höyryjä ulos. Jälleen lähestyminen putken ja hypyn kautta pujotteluun, mikä menikin oikein mainiosti. Helpottaa varmasti Mörkön suoritusta kun itse osasin olla paineistumatta.

Toisella radalla päätin ottaa vain alkuradan, sillä halusin itse superpalkata Mörkön pujottelusta. En myöskään halunnut viedä Mörköä uudestaan keinulle kun ensimmäisellä radalla suoritus oli keinulla oikein mainio. Niinpä taas hyppy - hyppy - pujottelu... ja hieman ennen pujottelun puolta väliä tajusin ettei minulla ole apuohjajaa henkisenä tukena. Mitä jos pujottelu ei onnistukaan, kerkesin ajattelemaan. Tähän saakka minulla on ollut aina apuohjaaja lähettyvillä, vaikka olisin itse tehnyt palkkauksen, sillä haluan varmistaa että jos jotain meneekin pieleen niin voidaan tehdä korjaava toisto nopeasti. Jälleen veri alkoi kohisemaan päässä ja ahdistus kasvoi kasvamistaan... ja Mörkön pujottelu hidastui vastaavasti samaan tahtiin. Pystyimme kuitenkin yhdessä juuri ja juuri suorittamaan pujottelun oikein, mistä Mörkö sai alkumaistiaiset superpalkastaan. Kahden hypyn kautta maaliin, missä loput herkuista. Kyllä vaan olen niin tyytyväinen, että saatiin onnsistunut suoritus alle :) Vaikka yritinkin torpeeroida onnistumisen tekemällä tilanteesta itselleni tarpeettoman vaikean.

Pujottelulaskuriin naksahti kolme yritystä lisää, joista lasken kaksi viimeistä onnistuneiksi (ensimmäisessä kun jouduin viimeisen välin ohjaamaan itse mitä en halua tehdä). Laskuri näyttää nyt 95/116 (=81,9%).

Tässä on kaksi viikkoa tehdä suunnitelmia ja hioa toteutusta ennen viimeistä nASTa-cupin osakilpailua. Tuolla toivon voivani tekemään kisamaisen suorituksen, vaikka niin että apuohjaaja on lähettyvillä mutta ei palkkaa (ellei homma hajoa ihan käsiin). Toki toivon, ettei tuolloin ole noin poikkeuksellista rataa missä pujottelu mennään kahdesti. Voihan tuollaisia ratoja tulla kisoissakin toki vastaan, mutta ei nuo kauhen yleisiä taida olla. Itse en ole ainakaan aikaisemmin vastaavaan törmännyt.

Vappupäivän toko

Aurinkoisena vappupäivänä alkoi Riitta Jantunen-Korrin vetämä jatkotokokurssi. Mörköläinen on selkeästi taidollisesti heikoin porukassa, tosin eipä tämä ole itselleni edes yllätys. Vaikeahan on osata jos ei koiraa opeteta :) Jotain olen kuitenkin saanut opetettua, keskittymistä ja häiriökestävyyttä. Mörkö ei turhia haikaillut muiden koirien perään, eikä häiriintynyt ollenkaan taustalla menossa olleesta frisbee-golfista. Helpottaa kummasti jatkossa.

Treenit aloitettiin kehääntulo harjoituksella. Ensin viriteltiin koira omilla tavoillamme, tämän jälkeen Riitta toimi liikkeenohjaajana ja käskytti hihnassa seuraamisen alkuun. Lyhyt seuraaminen ja palkka. Hyvin Mörkö oli hötkyilemättä, "töihin" vihjesana ei vielä aiheuta koirassa mitään mutta ei oikein voikaan sillä en ole pahemmin tuota vielä käyttänyt.

Seuraavaksi kontaktitreeniä. Oltiin ynpyrässä nenät keskelle päin. Opeteltiin "katso" sanaa ja Riitta häiriköi  meitä kävelemällä ympärillä ja heittelemällä palloa. Kerran Mörkö vilkaisia palloa ja pari kertaa Mörkön teki kovasti mieli vilkuilla palloa mutta malttoi kuitenkin keskittyä tehtävään. Pätevä otus.

Tämän jälkeen otettiin 1min 30s paikallaoloa, edelleen koirat oli ringissä nenät keskelle. Kävin palkkailemassa Mörkö pariin kertaan, sillä häiriö oli suurta ihmisten kävellessä vierestä ja takana. Hetken harkitsin piilossa käymistä, mutta päätin jättää myöhemmäksi.

Koin kauhun hetkiä, kun ilmoitettiin että seuraavaksi kaukoja. En ole ikinä tehnyt kaukoja Mörkön kanssa, sillä en ole vielä saanut ihannesuorituksesta vankkaa mielikuvaa itselleni. Käytin namikuppia takana, minne vapautin Mörköä asennonmuutoksista. Katsottiin yhdessä, että Mörkölle tuntuisi olevan luontevampaa pitää takajalat paikallaan. Pitää miettiä vielä että tulisiko ettää erillinen käsky "taakse" seiso-istu vaihtoon ja mahdollisesti "down" seiso-maahan vaihtoon. Vai toimisiko istu ja maahan myös näissä vaihdoissa.

Ruutuun! Tätä en olekaan Mörkön kanssa tehnyt ikinä, joten aloitettiin asettamalla namialusta ruudun takarajalle. Hyvin Mörkö laukkasi ruutuun, oli kovasti kiva treeni Mörkön mielestä.

Seuraamisesta Riitta halusi katsoa täyskäännökset kaikilta. Kuulemma kokeissa näkyy enemmän ja enemmän huonoja täyskäännöksiä. Noh... koska en ole opettanut Mörkölle muuta kuin suoraan seuraamista niin helpotin tehtävää auttamalla namilla. Riitta käski tehdä saman uusiksi pienemmillä avuilla ja käyttämällä ylimääräistä seuraa-käskyä. Hyvin Mörkö teki täyskäännöksen näinkin. Tosin asiaa pitää vielä tietenkin harjoitella paljon.

Aivan loppuun tehtiin vielä liikkeestä seisomista. Toinen nooooh... jälleen asia mitä en ole edes alkanut opettamaan Mörkölle, sillä en oikein tiedä miten asiaa opettaa. Kennelpiirin kurssilta en oikein saanut hyviä ideoita seisomisen opettamiseen, sillä en jaksa uskoa että jalalla maahan tömistäminen pysähdyttäessä aiheutta muuta kuin Mörkön hyppäämisen sivulle. Riitta kehoitti kokeilemaan peruttaamista niin että heti käskyn perään heitän namin Mörkön pään yli koiran taakse. Mörkö ei oikein löytänyt nakkeja treeneissä, mutta kotona kun koitin uudestaan suuremmilla herkuilla niin johan tuli napakoita pysähdyksiä :)