Pääsin valitettavan myöhässä treeneihin, joten kerkesin kerran kävellä radan läpi toisen treenaajan perässä ja toisen kerran itsekseni. Noh, vallan mainiota hermojen hallinan ja oleelliseen fokusoitumisen treenaamista! Ei kun lämmittelemään koira ja sitten radalle.
Ratahan meni juuri eikä melkein niin kuin olin suunnitellutkin. Yleisenä vaivana on että pidän Mörköä liikaa kädessä kiinni. On kyllä vaikeaa kun Mörkö ei pahemmin irtoa ja sitten kun pyrkii tukemaan niin pitää liikaa kontrollissa. Varsinkin takaa lähetyksiin voin päästää Mörkön paljon itsenäisemmin.
Toinen asia mikä nousi pintaan oli että usko vikkeliin kinttuihin. Aivan turhaan teen valsseja ja päädyn mutkaputken ulkoreunalle kun ihan vain reilusti spurttaamallakin pystyn vaikuttamaan koiran linjaan niin että kaikki on kaikinpuolin helmpompaa.
Puomikin onnistui ensimmäisellä kerralla semiOK ja toisella toistolla oli aivan super!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti