torstai 25. toukokuuta 2017

Mörkö 2 x BAT

Anne Saviojan radat ovat minulle jokin henkinen lukko. En ymmärrä miksi en koskaan pääse ihanneaikoihin. Tokikaan Mörkö ei ole nopea koira mutta miten monta kertaa ollaan oltu niin lähellä... parikin kertaan ollaan saatu tulokseksi +0.07. Ärsyttävää. Jälleen kerran päätin kokeilla josko nykyään olisimme tasoltamme tarpeeksi hyviä.

Päivä alkoi hyppyradalla. Jostain syystä itse olin aivan ylivirittynyt, ajatuksena vain oma nopea eteneminen. Juuri ennen omaa vuoroani kuuluttaja kysyi miten Mörkön rotu lausutaan... ja ihan lyhyen hetken koin totaallisen blackoutin miten rata menee. Koira lähtöön, itse kävin radan mielessäni ja eikun menoksi. Jostain syystä (toivottavasti video kertoo jahka saan sen ladattua) Mörkö jätti pujottelematta viimeiset välit ja uusin pujottelun. Tässä kohtaa päätin painaa kaasun todella pohjaan, mutta siitä seurasi ylivireen kanssa vain hätiköintiä ja hutilointia. Yhden esteen onnistuin ohjaamaan väärältä puolelta ja yhdestä juostiin kokonaan ohitse. Mukavaa sentään että Mörkö liikkui kivasti.

Agilityrataa ennen työstin omaa virettäni paremmaksi. Nöyrä. Ripeä. Tarkka. Jostain syystä jaloissa tuntui todella raskaalta (syyksi paljastui myöhemmin kisan jälkeen alkanu vatsatauti). Tehtiin tunnollisesti töitä radalla. Joskin tajusin vasta rataan tutustumisen jälkeen mikä olisi ollut järkevämpi ja nopeampi tapa ohjata pujotteluun. Päätin olla vaihtamatta suunnitelmaa. Radalla oli kolme kertaa putki-puomi-erottelu ja koska Mörkö on enemmän puomivetoinen ohjasin aivan putken suille saakka. Puomi oli super hieno, jopa niin hieno että hetkeksi unohdin jopa ohjata. Maalissa +0.25 tuloksella.



Ei vieläkään siis nollaa. Mutta tyytyväinen olen silti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti