Tikrulle tiesin opettavani juoksupuomin. En vain tiennyt miten. Boksilla en ainakaan. Toimi hyvin Mörkölle, mutta en usko että kenellekään muulle on toimiva metodi. Kosketusalusta kuullostaa epäilyttävältä jo alkuunsa. Naksuttelemalla? Ehkä. Sitten kuulin elektronisesta kosketusalustasta ja päätin kokeilla.
Tämä puolen kontaktin alusta on ihan vinkeä peli. Hoitaa naksun puolestasi. Todella näppärää (ei ylimääräistä naksua omassa kädessä), oikea aikaista (omat reaktioajat ovat mitä ovat) ja tarkkaa (vain kosketuksesta naksu). Eniten itseäni alkoi parin kuukauden treenaamisen jälkeen tökkimään - yllätys, yllätys - tarkkuus. Jos koira osuukin aivan alustan viereen olisin itse halunnut palkita koiran. Parempi se on kuin että osuu vaikka 20cm päähän eli aivan kontaktin viereen. Eihän alustalla tällaista tietoa kuitenkaan ollut ja palkatta jäi... Tämä ehkä oli suurin syy siihen ettei Tikru lopulta edennyt alkua kovinkaan paljoa pidemmälle.
Itseäni ei naksu kädessä haittaa. Olinhan lähes kasvanut yhteen naksun kanssa jo Mörkön kanssa juoksupuomia opetellessa. Ajoituseni on näemmä myös harjaantunut hyväksi Mörkön kanssa. Ihan piruuttani naksuttelin välillä alustan ollessa käytössä ja alustan naks ja oma naks olivat kyllä hämmästyttävän saman aikaisia. Joten... yllä olevista syistä JA siitä syystä että alustan virittelyyn meni hillittömän suuri osa treeniajasta päätin heittää alustan nurkkaan ja kokeilla pelkällä naksulla.
Niinpä tällä viikolla maanantaina ja perjantaina aamusta kävin juoksuttamassa Tikrua eri kohdilta alas puomin laskevaa osaa ja naksuttelin puoleen väliin ja sen alapuolelle tulevista osumista. Osumis% huikea 100! Toki Tikrun vire ja sitä myöten vauhti on aivan liian matala vielä, Tikru kun ravaa alastulon. Perjantaina pääsin ensimmäsitä kertaa hetsaamaan koiraa ja näinpä muutaman laukka-askeleenkin. Joten kyllä vauhti sieltä tulee, nyt kun Tikru saa palkkaa tarpeeksi hyvällä vahvistetiheydellä.
Toistaiseksi vaikuttaa että olen oikealla polulla. Toki en voi naksun hyväksi lukea nopeaa edistymistä, varmasti alustalla tekeminen on tuonut paljon osaamispohjaa. Esimerkiksi Tikru osaa kääntyä sujuvsti puomilla. Tikrua ei jännitä täyskorkean puomin korkeus. Tikru tietää miten namimaatti toimii. Ja entuudestaan Tikrulle on tarjoaminen tuttua. Uskon että tällä reseptillä hyvää tulee, ja jos nyt ei pelkällä naksulla lopulliseen suoritukseen päästäkään niin nyt ollaan päästy siitä yli mihin alustan kanssa jäätiin jumittamaan (vauhti ja itsevarmuus).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti