maanantai 17. elokuuta 2015

Tikru

Tarkelleen kuukauden ajan olen toiminut ihmis-vinkuleluna uudelle tulokkaalle. Hain tämän reippaan, ulkonäöllisesti sekä luonteensa puolesta lupaavan hammaseläimen mukaani ja lähdettiin heti viettämään aikaa viikoksi mökille. Voi sitä ihanuutta, kun pentu voi olla koko ajan vapaana ja opetella elämään! Tietenkään pientä koiran alkua ei voinut valvomatta ulos jättää (jo kanahaukkojen takia...) mutta mikäs siinä ulkona ollessa ja katsellessa pienen elämään totuttautumista.

Täältä tulee Tikru!

Leijonien painia

Peppu <3 ja patukkareidet :)

Itselle on melkein koittanut ahdistus muita pennunomistajien kuunnellessa. Saman ikäiset pennut ovat treenanneet kontaktia, luopumista, sivulle tuloa... En kyllä käsitä millä ajalla, meilllä menee kaikki aika opetellessa maailmaa! Tärkeinpänä tietenkin oman nimen tunnistaminen, luoksetulo, sisäsiisteys ja leikkiminen. Tämän lisäksi pentu kiipeilee paljon oma-aloitteisesti kivillä, leikkii muurahaisilla, haistelee ja maistelee maailmaa. Aluksi pentu esitti hyvinkin äänekkäästi mielipiteensä jos ohikulkijoilta ei tullutkaan huomiota. Pentu on saanut ihmetellä pyöriä, lasten rattaita, rollaattoreita sekä roska-autoja ja hälytysajoneuvoja.


Tarkkaavaisena.

Fläpättimet. Korvat aina nurin päin, kuten Mörkölläkin. 

Noin minäkin sitten isona...

Ozzyn kuppi? Miten niin Ozzyn kuppi???

Viikonloppuna pakattiin jälleen auto ja suunattiin mökille. On kyllä luksusta kun on hyvin matkustavat koirat! Mökillä pentu pääsi jälleen opettelemaan epätasaisella alustalla liikkumista, rauhoittumista ja kävipä otus järvessä uimassakin.


Etsi koira :)

Luonteensa puolesta Tikru on aika eri maata kuin Mörkö. Paljon itsenäisempi, rohkeampi ja sitkeämpi olematta kuitenkaan jääräpää. Pehmeyttä tästäkin koirasta löytyy, toivottavasti kuitenkin vähemmän kuin Mörköstä. Toivon että koirasta kehkeytyy kaveria niin näyttelyyn, agilityyn kuin tokoonkin (vaikka meninkin joskus sanomaan etten enää opeta pientä koiraa seuraamaan...).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti