Edistyy se, vaikkei itse aina uskokaan!

Tiistaina oli mahdollisuus päästä Leenan kontaktikurssille, kun sain ostettua irtovuoron. Sääli, että samana iltana iski lähes migreenin omainen päänsärky itselleni, niin en mitenkään saanut täysiä tehoja itsestäni irti. Halusin ehdottomasti näyttää Leenalle, missä nyt mennään. Hänellä kun on kuitenkin parhain käsitys siitä mihin homma jäi kesäkuussa - ja ollaanko siitä menty johonkin suuntaan, ja jos ollaan niin mihinkä.

Tehtiin alkuun alasmenolta lähetyksiä, niin että Leena päästi Mörkön menemään kun katsoi eteensä. Sen jälkeen tehtiin muutama puomi kokonaisena. Taas alasmenoja, ja putken kautta kokonaisena. Lopuksi tehtiin vielä alasmenoja niin että ohjasinkin Mörkön takaakiertoon. Hyvin luki ohjausta.

Kaiken kaikkiaan ei tullut yhtään loikkaa. Jokunen hieman korkealle osunut kosketus, monta oikein hyvää osumaa. Alkuun oli kehikon alareuna maassa, mutta aika nopeaan otettiin sekin apu pois. Leenan mielestä kehikon häivytys on edennyt huimasti, ja Mörköön on tullut vauhtia.

Onhan se kyllä niin, että kehikosta on oikeastaan päästy eroon. Ehkä aiheutti turhaumaa itselle se, kun kesäkuun jälkeen otin uuden lähestymistavan kehikon häivyttämisesssä. Jostain syystä kehikolla treenaavat häivyttävät viimeiseksi kontaktin yläreunasa olevan avun. Tämä apu on toisaalta koiralle kaikkein visuaalisin apu, eli riskinä on että koira alkaakin suhteuttaa askeliaan yläriman suhteen eikä puomin loppumisen suhteen. Toisaalta samainen apu voi aiheuttaa myös tarpeetonta loikkaa kontaktille. 

Joten, näillä syillä päätin olla opettamatta kosketusalustaa tai muita kikkoja, vaan heinäkuun alun ajan hinkattiin kontaktiin osumista niin että kehikon yläreuna oli poissa. Samalla hävisi tarpeeton kontaktille loikka (ns pumpperin yli hyppy) ja kontaktin osuma parani valtavasti. Koska jouduttiin heinäkuussa palaamaan harjoituksissa aika paljonkin alkuun päin niin ilmeisesti siitä syystä itselle aiheutui turhaa turhaumaa koko puomista. Kehikon häivittäminen on kuitenkin ollut varsin onnistunutta, joten täytyy muuttaa omaa mielikuvaa. Ollaan me edistytty!

Keskiviikkona alkoi viikkotreenit. Monella koiralla koko kesän tauko takana, joten järkevästi tehtiin hyvin kevyet treenit. Alussa hyppy - puomi, mikäs sen parempaa. Ensin tehtiin kaksi alasmeoa muistutukseksi että mikä on homman nimi, sen jälkeen koko rata (palkkauskin vasta lopussa). Omaan silmään puomin kontakti ei näyttänyt kovin hyvältä, osuma jäi korkealle. Koutsi oli kovasti eri mieltä ja hänen mielestään puomi meni hyvin. Tiedä sitten onko meillä kriteeriero, vaiko aiheuttiko seuraavaan ohjauskuvioon keskittyminen sen etten oikein kerennyt katsoa kontaktin suoritusta. Radalla oli myös A-este, siinä erinomainen kontakti. Keinua en halunnut tehdä vielä radalla, haluan treenata sitä vielä erikseen varmemmaksi kun viimeksi keinua tehdessäni Mörkö teki turhan hätäisiä suorituksia.

Keinusta johtuen lykkäsin kisaamisen aloittamista. Ei ole mitään järkeä tuhota kaikkea sitä hyvää mitä ollaan alku vuonna saatu aikaiseksi vain sen takia että minulla on kisahaluja. Jos en uskalla tehdä keinua treeneissä radalla, niin tuskinpa olen yhtään varmempi kisoissakaan. Joten ensin oma ja koiran fiilis kuntoon treenitilanteessa.