Eiliset agilityn viikkotreenit. Menin kun fyssarilta asiaa kysellessäni sain vastauksen että kevyesti kyllä. Treeni koostui viidestä hypystä ja kahdesta putkesta. Noihin seitsemään esteeseen saatiin sisällytettyä päällejuoksu, jaakotus, sylkkäri-valssi, vastakäännös-japanilainen. Tai jotain muuta nimiltään :) Kuviot olivat varsin selvät, oikea terminologia ei. Tehtiin tämä siis kerran ja kun meni heti kerrasta "purkkiin" niin ei jääty enempiä hinkkaamaan.
Radalla oli myös erittäin houkutteleva leijeröintikohta. Puomin alla oli suora putki kohtisuotaan putkea kohti. Noin puomin alusta oli pujottelu noin putken loppuun, eli pujottelu, putki ja puomi muodostivat suorakumlaisen kolmion (suorakulma siis putken ja puomin kohdalla). Rata jatkui niin ettei puomin pujottelun puolelle oikein sopinut mennä, tai ainakin olisi tulllut todella kiire keretä kertomaan koiralle minne mennä. Saatesanoiksi saatiin edelliseltä ryhmältä että vuoden ikäiset bortsutkin suorittivat pujottelun itsenäisesti kaukan ohjaajistaan.
Ei kun kokeilemaan. Mörkö irtosi hyvin, ja suoritti itsevarmasti pujottelua loppua kohti. Pujottelusta nätisti kurvaus putkelle. Mun ikioma pieni "bortsuni" <3 Onhan tuon pujotelun kanssa tahkottukin, joten ihanaa huomata että pohjatyöt kantaa myös haastavissa tilanteissa. Otettiin sama vielä toiseen kertaan niin että pujottelun päässä namikippo, sillä en halua mitenkään aiheuttaa Mörkön itsetunnon heilahtamista. Vahvistettiin siis varmuuden vuoksi mielikuvaa, että pujotella voi ja pitääkin ihan loppuun saakka vaikka ohjaaja olisi etäälläkin (ja esteiden takana).
Loppuverryttelynä tehtiin 40min rento kävelylenkki. Ihmeteltiin kevään edistymistä. Osa puista on niin hiirenkorvilla ja linnut rääkyy kevätlaulujaan. Yhtään leskenlehtä en ole vielä nähnyt, en tälläkään lenkillä vaikka ojanpiennarta oli otollisesti. Ihmettelin yhtä lintua mikä istui linnunpöntön katolla. Oli melkein jalkapallon kokoinen, selkeästi harakkaa tai varista suurempi. Melkein pystyn vannomaan että sillä oli kirkkaan keltainen vatsa. Laskeva aurinko harmittavasti väritti maisemaa sen verran etten varmaksi voi sanoa. Olisipa ollut kamera, niin voisi selvittää mikä lintu oli laatujaan. Nyt lähinnä tuli mieleen papukaija, mutta ei sillä sentään koukkunokkaa ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti