Se ensimmäinen kontaktivirhe!

Tänään se sitten napsahti, mitä hieman pelkäsin kun aloitin kontaktien "uudelleen säätö" -projektin. Eihän tämä nyt ihan hirveä yllätys ole, varsinkin kun havaitsin viime viikolla olettaneeni Mörkön osaavan sellaista mitä ei ole opetettu. Virheestä huolimatta olen aikasta tyytyväinen, sillä nyt Mörköllä oli vauhtia :) Täytyy vain säätää kontaktit kohdilleen ennen kuin noista loikista tulee tapa.

Tänään siis Riihimäelle kisamaan. Enpä ole siellä käynytkään vuosiin, viimeksi Ozzyn kanssa ainakin viisi vuotta sitten. Tiesin hallin olevan kylmä, joten osasin varaututa tarpeellisella määrällä vaatetta. Pohjana hiekka, mikä tuntuu olevan Mörkön mieleen. Tuomari Arto Laitinen oli suunnitellut varsin mukavat radat, agilityn etenemä 3,5m/s ja hypyn etenemä 3,7m/s. Erityisesti kiittelin mielessäni 30cm hyppyjä.

Mörköhän on yleensä ollut uusissa paikoissa silmät ympyränä ensimmäisen startin, mutta eipä ollut tänään! Hyvä, ehkä viimeinkin itsetunto ja rohkeus alkaa olla halutulla tasolla. Ensimmäisen radan keinun ja A-esteen mattopinnoite oli selkeästi Mörkölle outo juttu, mutta metallipuomi menikin sitten erittäin rivakasti. Suoritusaika noin 3s, eli sitä mitä olen tavoitellutkin. Vielä kun saadaan vauhti pysymään kisasta toiseen ja kontakti kohdilleen niin se on siinä! Pujottelussa minulle tuli joku ihan käsittämätön ahdistus puolen välin kohdilla, mihin Mörkö välittömästi reagoi. Ei kuitenkaan vetänyt hernettä nenään, vaan pystyi jatkamaan rataa.

Hyppyradalle mennessä päätin tehdä pujottelun itselleni helpommalta puolelta, sillä en halunnut pujottelun kanssa mitään ylimääräistä jännitystä. Tämä aiheutti rataan tutustuessa aika paljon päänvaivaa, mutta onneksi jokin suoritettavissa oleva reitti löytyi. Tällä kertaa Mörkö meni itsevarmana pujottelua ihan kuin viestien että luota minuun. Rata meni mallikkaasti, mutta tämän hetken omalla juoksukunnolla ei vaan parempaa irtoa - eli yliaikanolla.

Mörkö oli todella kivalla fiiliksellä koko kisan. Kumpaankin lähtöön mukanani oli iloisen riehakas koira ja radan jälkeen yllätyksekseni Mörkö halusi repiä hanskaa. Taitaa olla pahimmat jumit poissa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mörkökin selkeästi tykkäsi :) Oli todella kiva kisata.

Kunnon päiväunien jälkeen käytiin tunnin metsälenkki Ozzyn ja Mörkön kanssa. Oli ihanaa, kun oli lunta maassa! Heti paljon valoisampaa ja koiratkin pysyivät puhtaina. Aivan parhautta. Kävi myös tuuri kun ei pahemmin tullut vastaan muita ulkoilijoita, niin koirat saivat olla vapaana tavanomaista enemmän. Tykkään, ja niin tykkäsi koiratkin.

Jäi sen verran puomin kontakti mieleen pyörimään, että päätin vielä illalla käydä pikaisesti hallilla. Mukaan lähti myös puomin boxi. Ensin maassa joitakin toistoja, jotta sain Mörkön pyrkimään huomattavasti A-esteen boksia kapeampaan boksiin. Tämän jälkeen tein joitakin toistoja niin että nostin Mörkön puomin laskevalle osalle mistä vapautin namikupille. Mörkö vain ei oikein tykkää tuollaisesta nostamisesta ja alkoi jännittämään namin syönnin jälkeen tulevaa... joten päätin kokeilla yksinkertaisesti niin että houkuttelin Mörkön ensin ylös puomille, pyysin sen kääntymään - ja vapautin namikupille. Näin sain monta hyvää onnistumista, joskin toivoisin ravin sijasta sitä laukkaa... mutta parempi näinkin kuin että koira himmailee koko puomin. Pari kokonaistakin puomia tein, todella hienoilla kontakteilla.

Uskon kyllä vahvasti että boksilla saan alleviivattua Mörkölle positiivisesti halutun suorituksen. Ei tavoitteenani olekaan puomilla ja A-esteellä että suorittaisi esteet minimilaukka-askeleilla. Kunhan nyt suorittaisi muutamassa sekunnissa (eli tavoite noin 3s) kaikki kontaktit. Ei vain ole mitään järkeä kisata kolmosissa ja odotella kun koira hiippailee puomia 7s. Jokaisella kontaktilla suunta on ollut oikea, nyt vain pitää malttaa viedä oma ajatus loppuun ja estesuoritukset valmiiksi. Tämän jälkeen kun vielä muistaa ylläpitää suorituksia, eli puomilla ja A-esteellä käyttä boksi satunnaisesti sekä tehdä keinua mini-pöydän kautta.

JOS kontakteista tulee kuitenkin ongelma, niin sitten pitää ottaa kontakteille pysähtyminen uudestaan pohdintaa. Mörkön tapauksessa uskon kuitenkin että pysäytys on helpompi saada kuin vauhti. Vaikka tiedän kyllä että suurimmaksi osaksi koiria nuo on juuri toisin päin. Ehkä luotan nyt liikaa Mörkön pehmeyteen... toisaalta juurikin sen pehmeyden takia on kontaktiesteiden suoritusvauhdissa ollutkin toivomisen varaa kun liian pieteetillä hinkkasin sille alkujaan kontaktien pysähdykset.