sunnuntai 17. toukokuuta 2026

Minkku tuli taloon!

Kun palaset menevät sujuvasti paikoillee, niin tulee Minkku taloon! Olen jo vuosia katsellut löwcheniä, mutta oikein mikään yhdistelmä tai yksilö ei ole napannut oikealla tavalla. Turhautumisen pahimpina aikoina ajauduin jopa ulkomaille ja olin vakavissani tuomassa pentua Amerikoista Suomeen, mutta valitettavasti pentueesta ei lopulta kehittynyt yhtään tarpeeksi mielenkiintoista ja laadukasta urosta. Joten yhteisymmärryksessä kasvattajan kanssa päädyttiin hautaamaan projekti. Heti seuraavana päivänä sain videon eräästä pennusta ja melko nopeasti menin katsomaan tätä vilperttiä - ihan tuossa vartin päässä kodista.

Pentu vakuutti luonteellaan ja onhan se melko lupaava ulkonäöllisestikin. Se suurin yllätys onkin varmaan väritys 😆Olen kaikki nämä vuodet sanonnut että täysin mustaa ja mitään "läntti-persettä" en kyllä ota. Ja nyt tuossa jaloissa makoilee tuollainen "läntti-perse", tai kuten yksi lapsi nätimmin totesi "sydän-pylly". Mörköä ottaessa tiesin että haluan ehdottomasti mustahopean ja Tikrun kohdalla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin fawn. Tällä kertaa ei ollut varsinaisesti mitään tiettyä väriä hakusessa. Toiveissa toki on kokonaan valkoineen mustalla nenällä (eli parti ilman länttejä) tai tiikerinraidallinen brindle, mutta näitä tuskin koskaan saan kun ovat niin harvinaisia. Joten, tiesin etten missään nimessä halua täysin mustaa, mutta muuten en osannut perustella mistään väristä oikein yhtään mitään. Parti ei ole edelleenkään mun lämpiväri, mutta yksi poikkeus mahtuu aina matkaan. Joten olkaas hyvä, tässä on Minkku 14vk ja 5pv vanhana.




Mörkö tykkää pennusta, kuten arvasinkin. Nämä kaksi ovat selkeästi "läjäkoiria" ja nukkuvat lähes aina vierekkäin / päällekkäin. Tikru on pitänyt hyvää etäisyyttä, mutta viime perjantaina pääsin todistamaan hetkeä kun Tikru koitti saada pentua leikkimään. Uskon että Tikrusta ja Minkusta tulee vielä hyvät kaverit kunhan vielä lämmittelevät ystävyyttä hetken.

Mistä nimi Minkku tulee? Olin alkujaan toivonut että saisin Tikrusta pennun ja sen nimeksi olisi tullut Minkku. Kun esikoinen oli taapero hän kutsui Tikrua vuosien ajan Minkuksi. Mutta kun pentu tuli, ongelmana oli se että pentu ei ollut Minkun värinen (kun olin ajatellut mielessäni fawnia). Mietettiin Kummaa (tuplaM on raskas lausua), Konstia (joka muuttui välittömästi Konstiksi ja koitan vältellä ihmisten nimiä), tarjottiin myös Metkaa / Metkua mutta lopulta nimeksi kuitenkin valioitui Minkku. Koska Aika Minkkuhan tuo on luoteeltaan :) Leikkii hyvin, vaihtaa lelun ja namin välillä sujuvasti, ottaa kunnolla suulla kiinni leluista. Palkkautuu selkeästi myös sosiaalisesti. 

Jännä nähdä mitä tulevaisuus meille tuo. Onkin ensimmäinen pentu, jolle ei ole suuria suunnitelmia tai selkeää urapolkua jo valmiina. On ihan rentouttavaa lähteä pennun kanssa yhteistyöhön ilman selkeää tavoitetta. Toki ensimmäisen vuoden aikana olisi suotavaa oppia sisäsiistiksi ja käyttäytymään haukkumatta erilaisissa tilanteissa - ja näissä tavoitteissa ollaankin jo hyvässä vauhdissa. 

Tervetuloa taloon Masterbolt Little Hoccus Poccus! 

Tikrulla lajin vaihto

 Koska alkanut vuosi oli haastava, ja koska Tikru meni kerran kisoissa hyvin hitaaksi, niin katsoin järkevämmäksi laittaa Tikrun kanssa hanskat naulaan agilityn suhteen. Ei ole mitään järkeä rikkoa koiraa, kun on edelleen virkeä veteraani muuten. Tikrun hitauden syyksi paljastui kipeytynyt polven alue. Viisas koira kun ei väkisin juossut. Polvea on nyt paranneltu ja otettu pari viikkoa rauhallisemmin, ihan kaiken varalta vaikkei Tikru pahemmin polven aluetta oireillutkaan.

Viimeisestä startista kuvia






Viimeinen rata oli muutenkin tosi hauska. Ensimmäistä kertaa ikinä oli puomi kahteen kertaan radalla, ja voi että olin tyytyväinen kun puomi sujui kumpaankin suuntaan hyvällä vauhdilla ja täydellisillä kontakteilla. Muutenkin rata oli sellainen hyvän mielen rata, mihin on hyvä lopettaa meidän agility. 

Tikrun agilityura oli lopulta kovin erilainen kuin mitä alkujaan toivoin. Tikrulla on paljon paremmat ominaisuudet kuin Mörköllä ja totta kai toivoin että olisin saanut ensimmäisen valion. Saatiin yksi serti, mistä siitäkin olen todella tyytyväinen. Tikrun uraa värittivät noin vuoden vanhana tapahtunut tapaturma, mikä johti leikkaukseen. Leikkauksesta kuntoutumiseen meni melkein vuosi. Seuraavaksi perheessä elettiinkin vuosi vauva- ja pikkulapsiaikaa, ja kun lopulta olisi ollut kunnolla rahkeita alkaa harrastamaan niin tuli korona. Tikru oli jo kuusi vuotta, kun varsinaisesti päästiin kunnolla agilityn pariin. Laji muuttui samalla myös tosi "kovaksi" suoritusnopeuksien ja etenemien noustessa tavoittamattomiin. Koin monta turhautumisen hetkeä, kun käsissä on ehdottomasti minun nopein koira niin siltikin me tehtiin lähinnä niitä yliaikanollia. Onneksi tässä ollaan tultu ihanneaikojen kanssa selkeästi maltillisemmaksi. Tikrun vahvuuksia oli pitkälti hyvä laukka (ei pomppiva kuten Mörköllä), itsenäisyys ja irtoavaisuus. Tikru suoritti tehtävänsä todella tarkasti ja oli helppo luottaa koiraan. Tikru osasi suulliset käskyt mainiosta ja takaakierrot, innarit sekä suuntakäskyt toimivat radalla mainiosti. Tikrun haasteena oli paineistuminen radalle mennessä. Tätä näkyi itseasiassa koko agilityuran ajan, mutta ongelma tuli todella ilmeiseksi kun siirryttiin kolmosiin. Kaikenlaista yritin, ja vuosi sitten löysin onneksi Jenna Caloanderin ja hänen kanssa rakennettiin pohjista saakka Tikrun virettä ja itseluottamusta paremmaksi. Tikru vastasi tähän hienosti, mutta valitettavasti ikä tuli vastaan. 

Kiitos Tikru hienoista agilityhetkistä 💖Saimme kokea kahdet SM-kisat ja saatiin mukaamme yksi SERT-A. Pääsimme usein ylpeydellä edustamaan rotua, löwcheneitä ei tällä hetkellä ole agilityssä kuin yksi toinen Tikrun lisäksi. Olen kiitollinen tästä oppimatkasta, jälleen on enemmän tietoa ja työkaluja tulevaisuuteen. Mutta ei Tikru täysin eläkkeelle jää...

Sen sijaan tokossa ollaan aktivoiduttu ihan tosissaan, ja ensimmäinen koekin on jo kalenterissa. Ensimmäinen kerta on kyllä aina jännittävä, ja olen koittanut miettiä että ensimmäinen kerta on vain tehtävä pois alta. Tikrulla on kyllä osaaminen liikkeisiin, mutta on se edelleen melko raakile.

Syksylle olen haaveillut rally-tokoon säännöllistä treeniä, saas nähdä miten palaset asettuvat kohdilleen.