Minkku on jo 6kk ja ollut meidän riemuna puolet elämästään. Kauhean nopeasti on aika mennyt 😲 Toisaalta tuntuu että Minkku on ollut meidän ilona jo hirveän kauan.
Minkku sujahti meidän elämään ja perheeseen sulavasti. Lapset ovat löytäneet oman (äänekkään) tavan olla koiran kanssa, Tikru väläyttelee koko ajan enemmän Minkun huomioimista ja minä koitan saada jotain arjen taitoja opetettua.
Minulta kysyttiin joku aika sitten joko olen aloittanut Minkun kanssa treenaamisen ja olin kovasti hämmentynyt etten (tietenkään) ole. Mörkön viimeinen kuukausi oli työläs, kesälomalla oli paljon muuta menoa ja ylipäätänsä haluan antaa pennun kasvaa. Sitten aloin miettimään että osaahan Minkku jo vaikka ja mitä, en vain ole varsinaisesti ajatellut näidenkin asioiden olevan treenaamista.
Tärkeimpänä kaikki hoitotoimet joiden kanssa ei ole ollut missään vaiheessa mitään ihmeempää. Heti perään sisäsiisteys. Ilokseni ja yllätyksekseni Minkku on ollut lähes alusta saakka yösiisti. Käytännössä kaikki tarpeet tulee ulos josvan käytän Minkku noin viiden tunnin välein ulkona. Ei meillä ole ollut pissialustat reiluun kuukauteen ollenkaan käytössä kun kävivät tarpeettomiksi.
Autossa matkustaminen vaati hieman totuttelua. Minkku matkustaa kyllä hyvin, mutta ei ollut kovinkaan innokas autoon tulija. Lyhyitä matkoja paljon ja kokemuksen karttuessa vaikuttaisi siltä että autoon meneminenkin alkaa olla mielekästä. Samalla on tullut harjoiteltua häissä oloa. Hyvin ja rauhallisesti Minkku kevythäkissä on.
Lenkkeily sujuu remmissä ja vapaana hyvin. Vastaantulevien koirien ohitus sujuu Minkulta hyvin, Tikrulta ei. Jos Tikru alkaa haukkumaan niin Minkkukin alkaa metelöinnin. Ollaan tehty lenkkiä ihan kahdestaan ja jos Tikru on mukana pyrin ennakoimaan ohitukset ja kohtaamiset niin että saan pidettyä Tikrun hiljaisena. Kaikki ihmisethän on ihania ja jokaista pitäisi päästä moikkaamaan. Linnun sulat ovat jostain syystä tosi jänniä, ja kaikki roskat pitää kerätä mukaan. Ärsyttävintä on se kun Minkku roikkuu Tikrun hihnassa. Käytös mikä on vähentynyt, mutta tulee esille satunnaisen säännöllisesti.
Ollaan leikitty paljon, niin lelulla kuin ilmankin. Muutaman kerran Ollaan käyty tutustumassa kisatunnelmaan ja parissa hallissa ollaan käyty puuhastelemassa.
Aloitin ensimmäisenä kotona Vito's gamea, mikä onkin ollut mielenkiintoista kun on päässyt heti näkemään miten Minkku käsittelee turhaumaa, tekee ongelmanratkaisua sekä miten reagoi toistoihin. Tämän lisäksi ollaan tehty kehonhallinnan alkeita. Pyöriminen molempiin suuntiin onnistuu, muutaman askeleen peruuttaminen on sujuvaa, laatikkoon meno onnistuu ja pesuvadin päälle voi hyvin kiivetä. Etujalat korokkeella Ollaan tehty eri suuntiin pään kääntöä ja tosi hienosti Minkulla on lapatuki hallussa. Luulen että seuraavaksi voisi alkaa tekemään painonsiirtoja.
Tokon pohjina olen tehnyt "namikävelyä" tai miksi sitä nyt sanotaan kun koira kävelee sivulla ja saa namia (kontaktikävely?). Alkuun opeteltiin ettei ylöspäin pompitaan ja palkkaa tulee vain kun tassut on maassa. Melko nopeasti päästiin useampaan koiran askeleeseen ja nykyään palkkaan 1-5 oman askeleen välein. Tätä seuraamisen paikan vahvistamista olen tehnyt kaarevilla urilla vasemmalle ja oikealle sekä suoraan, ja olenpa muistanut tehdä vielä molemmin puolinkin. Seiso - istu - seiso asennonvaihdot ovat hallittuja, istuminen lähinnä tavoitteena tällä hetkellä. Kapulan ottamista olen kokeillut muutaman kerran, kauden avulla on helpompi saada kapula koiran suuhun. Kun antaa ensin kapulan Tikrulle niin muutaman toiston jälkeen on Minkkukin kiinnostunut kokeilemaan.
Minkku on tyypillinen pentu, eli energinen, ärsyttävä tai nukkuva. Turkkia on ja se ei yritäkään laskeutua 🤣 Minkulla ei tullut missään vaiheessa "rumaa ikää", joskin takajalat kasvoi eri vauhtia muun kropan kanssa. Ruskeat posket ovat säilyneet ruskeana 😍 Onhan tämä kyllä melko söpö pakkaus. Kintun nosto on juurikin tuloillaan, vaikka pääsääntöisesti vielä tehdään tyttöpissit.
