Tikrun kanssa rally-koulun penkillä

 Oli vaikeaa aiktauluttaa oman perheen ja koirien harrastukset. Jostain ihmeen syystä kaikki kiinnostavat kurssit olivat joko maanantaina tai tiistaina. Olisin ensisijaisesti halunnut Mikaela Lindqvistin kurssille, mutta priorisoin lopulta treenit Minkun treenien. Joten mentiin Tikrun kanssa meille uuteen koirakouluun nimentlä Elina ja oppivat tassut. Elokuun perusteella oikein hyvä valinta! 

Ensinnäkin treenit ovat joka toinen viikko. Teoriassa pitäisi keretä treenata asioita kotonakin. Vähän on ollut nyt muut kiireet haastamassa treenaamista, mutta josko syyskuussa saataisiin parempi rutiini. Toiseksi treenit ovat mukavan ajomatkan päässä. Ei vaikuta koiraan, mutta itse arvostan sitä ettei tarvitse istua tuntia suuntaansa autossa (todella monet mielenkiintoiset kurssit ovat juurikin tunnin päässä). Kolmanneksi treenit ovat olleet oikein antoisat. Pitkästä aikaa olen innosta puhkuen koitutunut treeneistä.

Ainakin toistaiseksi jokainen koira treenaa sermien takana. Meitä se ei varsinaisesti ole haitannut, mutta toivon että jossakin vaiheessa olisi myös yhteistä tekemistä. Omassa tilassa on mukava treenata uusia asioita, eikä tarvitse yhtään jännittää että joku koira lähtisi toisen luo. Tilaa on kuitenkin hyvin, ei ole ahdistanut rajatulla alueella treenaaminen. En ole kuitenkaan lelulla viitsinyt palkita tuossa tilassa, koska lelun kanssa tarvitsee tilaa ja meistä lähtee kyllä reilusti ääntäkin lelulla palkatessa. Nameilla on siis menty.

Ihan ensimmäisellä kerralla targetteja käyttäen käytiin läpi eteen istu (eteen) ja eteen seiso (vasten). Eteen seisominen onkin uusi juttu ja tarvitsee edelleen vahvistamistsa vaikka kivasti ajatus koiralle selvisikin. Kotiläksyiksi tuli treenata seiso-istu-seio molemmilla sivuilla ja itse otin mukaan vielä seiso-maahan-seiso. Oikealla puolella tekeminen on Tikrulle uutta ja meinasi pienen koiran aivot naksahtaa aluksi. Hyvää yleistämistä käskysanoille että toimivat molemmilla sivuilla ja edessä. Tikru on myös selkeästi vino, oikealla puolella tekeminen on fyysisesti hankalan näköistä. Onneksi kehonhuoltoa on piakkoin luvassa niin voi pohtia onko jumeista vai tavasta johtuvaa.

Toisella kerralla teemana oli sivulla peruuttaminen, jälleen targettia hyödyntäen. Tikrulla on todella vahva ja suora peruuttaminen edessä, joten olin vain tyytyväinen että teemana oli sivulla peruuttaminen. Taidosta on myös hyötyä tokossa. Vasemmalla puolella pystyi melko nopeasti peruuttamaan pari asketla, mutta oikealla puolella lähtee heti menemään vinoon jos matkaa tulee enemmän. Saapi treenata vielä paljon, mutta jälleen hyvää aivojumppaakin. Toisena teemana oli ohjaajan ympäri pyöriminen. Tässäkin myötäpäivään on tuttu juttu, mutta vastapäivään uusi juttu. Nopeasti koirat kyllä yleistävät ja pystyin alkaa ottamaan liikehäiriötä paikalla askeltaen mukaan. 

Olen ollut tyytyväinen ettei kurssi alkanut tyyliin, istu/maahan/sivu ja että eri variaatioita esitellään heti. Toki osaan itsekin vaikeuttaa tai helpottaa tehtävää treenatessa, mutta on ammattimaista toimintaa että vetäjä nappaa nopeasti että miten jokin koira tarvitsee tehtävän pilkkomista ja toista voi taas haastaa enemmän. Vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä että ensin opetellaan temput ja vasta sitten treenataan rataa niin toivottavasti 1-3 tehtävän pätkät tulee myös jossain kohtaa mukaan. Täytyy itse pyytää kylttiteline mukaan jossain kohtaan jos ei ratatehtäviä varsinaisesti tule, sillä Tikru kummastelee aina pidemmän lajitauon jälkeen kylttitelineitä. Ajatuksissa on kuitenkin kisata rallyssä vielä tämän vuoden puolella, joten totuttelun kyltteihin voisi aloittaa jälleen.

9.8. tokokokeessa Lohjalla

Melko tiiviin harjoitteluputken päätteeksi oli jälleen toko-koe, tällä kertaa Kirsun hallilla Lohjalla. Halli itsessään on turvallinen ympäristö kun ei voi olla kuume/kylmä/sateista... mutta hieman ahdashan odottelualue kyllä on. Tosin, eipä tuo yllätyksenä tullut vaikka jälleen asiasta itsekseni huokailin. Onneksi luoksepäästävyys tehtiin ulkona. Oli tilaa hengittää kaikilla.

Kokeeseen lähdin, vaikka tiesin ettei ykkös-tulokseen ole mahdollisuuksia. Kiinnosti nähdä onko henkisen puolen asiat parantuneet eli onko treenit kohdistuneet oikeaan asiaan. Itsellä oli sitä myöten rento olo, ei tarvinnut jännittää.

Paikallaolo 8: Saatiin jälleen mennä ensimmäisenä kehään, vieressä leppoinen kultainen noutaja. Ensimmäisellä maahan, rauhallinen paikallaolo, toisella käskyllä ylös. Huikea parannus edelliseen kokeeseen! Sielä Tikru ei kyennyt mennä ensimmäisellä alas, eikä ensimmäisellä ylös. Kanssakilpailin toiminnasta sain mietittäväksi, että tulisiko jatkossa yhidstää istumiskäskyyn nimi. Kun kerran sellainen on mahdollista.

Kehä oli rakennettu varsin inhottavasti niin, että lähes kaikki liikkeet lähtivät sisääntulon kohdalta, ja sisääntulosta oli suora näkyvyys läpi odotusalueen aina ulko-ovelle saakka. Tämä huolestutti minua, sillä näin tämän ylimääräisenä koiraan kohdistuvana paineena. Koska asialle en mitään voi, niin päätin olla asiasta pahemmin murehtimatta.

Kaukokäskyt 6: kehääntulo oli hiukan vaisua, mutta Tikru tuli hyvin alun perusasentoon. Ensimmäisellä maahan. Ensimmäisellä myös istumaan. Mutta Tikru kerkesi myös nousemaan seisomaan, onneksi itse älysin toimia vikkelästi ja pyysin koiran vielä istumaan. Loppu meni hyvin ja sujuvasti. Erityisen iloinen olen ensimmäisesti istumaan noususta, tätä on harjoiteltu paljon.

Liikkeestä maahan 0: Tikru lähti vasta kolmannella käskyllä seuraamaan, eikä mennyt edes kolmannella maahan. Pysähdyin ja pyysin maahan. 

Estehyppy 8: hyppy oli kehän sisääntuloa kohden. Tikru jäi hyvin istumaan, mutta jostain syystä vaati kaksi käskyä ennen kuin Tikru lähti hyppyyn. Hyppy siisti ja sivulle tulo hyvä.

Kapulan pito 8: Tikru mietti hetken aikaan ennen kuin otti kapulan. Miettimisaika oli lyhyempi kuin edellisissä kisoissa. Siisti pito ja irrotus.

Seuraaminen 0: Hieman tahmea seuraamaan lähtö ja koko ajan Tikru oli apean näköinen. Juosu-osuudessa Tikru väläytteli osaamistaan ja seurasi tos kauniisti. Tällä kertaa tuli kuitenkin kaikki istumiset, edellisessä kokeessa Tikru ei pystynyt tekemään yhtään mitään seuraamisessa.

Luoksetulo 8: Ohjaajan hämmennystä. Liikkuri sanoi "jätä koira" ja minulla raksutti epäuskoisena ajatus päässä että "miten". Olin harjoitellut AVOn luokstuloa huomaamattani ja meinasi mennä pasmat sekaisin kun koiraa ei pitänytkään laittaa maahan. Onneksi liikkuri pelasti tilanteen lisäämällä "istuen". Tikru jäi hyvin, mutta jäi katselemaan odottelualueelle. Odotin niin kauan kunnes Tikru jälleen katsoi minuun, kutsu ja siististi sivulle tulo. Tikru oli selkeästi itsestään kovin tyytyväinen <3

Kokonaisuvaikutus 6

Yhteensä 116p ja kolmos-tulos

Erityisesti olen tyytyväinen että Tikru ei paineistunut kokeen edetessä enemmän ja enemmän ja toiminta ei hiipunut loppua kohden. Jokainen siirtymä vaati ylimääräisen kehotuksen ja kokeen edetessä ensimmäinen perusasntoon tulo muuttui tahmeammaksi. Tästäkin huolimatta sain todistettua itselleni että treenaaminen on ainakin osittain osunut oikeaan, sillä Tikru ei mennyt lähellekään niin toimintakyvyttömäksi kuin edellisessä kokeessa. Siirtymiset sujuivat jouhevammin ja perusasennot eivät aiheuttaneet samanlaista hikoilua. Ylipäätänsä tuntui ettei koko kuormitus ollut minun kannettavana, vaan Tikrukin pystyi omin jaloin tekemään asioita. 

Hirveän vaikeita henkiset asiat on treenata, mutta kyllähän tämä antaa ihan hirveästi kun huomaa onnistuneensa viemään koiraa oikeaan suuntaan. Selkeästi palkattomuus ei ole Tikrulle ongelma. Jatketaan rutiinien vahvistamista ja ennen kaikkea siirtymien ja liikkeen ensimmäisen perusasennon treenaamista. Seuraava koekin on jo katsottuna.

Minkku 6kk

Minkku on jo 6kk ja ollut meidän riemuna puolet elämästään. Kauhean nopeasti on aika mennyt 😲 Toisaalta tuntuu että Minkku on ollut meidän ilona jo hirveän kauan.

Minkku sujahti meidän elämään ja perheeseen sulavasti. Lapset ovat löytäneet oman (äänekkään) tavan olla koiran kanssa, Tikru väläyttelee koko ajan enemmän Minkun huomioimista ja minä koitan saada jotain arjen taitoja opetettua.

Minulta kysyttiin joku aika sitten joko olen aloittanut Minkun kanssa treenaamisen ja olin kovasti hämmentynyt etten (tietenkään) ole. Mörkön viimeinen kuukausi oli työläs, kesälomalla oli paljon muuta menoa ja ylipäätänsä haluan antaa pennun kasvaa. Sitten aloin miettimään että osaahan Minkku jo vaikka ja mitä, en vain ole varsinaisesti ajatellut näidenkin asioiden olevan treenaamista.

Tärkeimpänä kaikki hoitotoimet joiden kanssa ei ole ollut missään vaiheessa mitään ihmeempää. Heti perään sisäsiisteys. Ilokseni ja yllätyksekseni Minkku on ollut lähes alusta saakka yösiisti. Käytännössä kaikki tarpeet tulee ulos josvan käytän Minkku noin viiden tunnin välein ulkona. Ei meillä ole ollut pissialustat reiluun kuukauteen ollenkaan käytössä kun kävivät tarpeettomiksi.

Autossa matkustaminen vaati hieman totuttelua. Minkku matkustaa kyllä hyvin, mutta ei ollut kovinkaan innokas autoon tulija. Lyhyitä matkoja paljon ja kokemuksen karttuessa vaikuttaisi siltä että autoon meneminenkin alkaa olla mielekästä. Samalla on tullut harjoiteltua häissä oloa. Hyvin ja rauhallisesti Minkku kevythäkissä on.

Lenkkeily sujuu remmissä ja vapaana hyvin. Vastaantulevien koirien ohitus sujuu Minkulta hyvin, Tikrulta ei. Jos Tikru alkaa haukkumaan niin Minkkukin alkaa metelöinnin. Ollaan tehty lenkkiä ihan kahdestaan ja jos Tikru on mukana pyrin ennakoimaan ohitukset ja kohtaamiset niin että saan pidettyä Tikrun hiljaisena. Kaikki ihmisethän on ihania ja jokaista pitäisi päästä moikkaamaan. Linnun sulat ovat jostain syystä tosi jänniä, ja kaikki roskat pitää kerätä mukaan. Ärsyttävintä on se kun Minkku roikkuu Tikrun hihnassa. Käytös mikä on vähentynyt, mutta tulee esille satunnaisen säännöllisesti.

Ollaan leikitty paljon, niin lelulla kuin ilmankin. Muutaman kerran Ollaan käyty tutustumassa kisatunnelmaan ja parissa hallissa ollaan käyty puuhastelemassa.

Aloitin ensimmäisenä kotona Vito's gamea, mikä onkin ollut mielenkiintoista kun on päässyt heti näkemään miten Minkku käsittelee turhaumaa, tekee ongelmanratkaisua sekä miten reagoi toistoihin. Tämän lisäksi ollaan tehty kehonhallinnan alkeita. Pyöriminen molempiin suuntiin onnistuu, muutaman askeleen peruuttaminen on sujuvaa, laatikkoon meno onnistuu ja pesuvadin päälle voi hyvin kiivetä. Etujalat korokkeella Ollaan tehty eri suuntiin pään kääntöä ja tosi hienosti Minkulla on lapatuki hallussa. Luulen että seuraavaksi voisi alkaa tekemään painonsiirtoja.

Tokon pohjina olen tehnyt "namikävelyä" tai miksi sitä nyt sanotaan kun koira kävelee sivulla ja saa namia (kontaktikävely?). Alkuun opeteltiin ettei ylöspäin pompitaan ja palkkaa tulee vain kun tassut on maassa. Melko nopeasti päästiin useampaan koiran askeleeseen ja nykyään palkkaan 1-5 oman askeleen välein. Tätä seuraamisen paikan vahvistamista olen tehnyt kaarevilla urilla vasemmalle ja oikealle sekä suoraan, ja olenpa muistanut tehdä vielä molemmin puolinkin. Seiso - istu - seiso asennonvaihdot ovat hallittuja, istuminen lähinnä tavoitteena tällä hetkellä. Kapulan ottamista olen kokeillut muutaman kerran, kauden avulla on helpompi saada kapula koiran suuhun. Kun antaa ensin kapulan Tikrulle niin muutaman toiston jälkeen on Minkkukin kiinnostunut kokeilemaan.

Minkku on tyypillinen pentu, eli energinen, ärsyttävä tai nukkuva. Turkkia on ja se ei yritäkään laskeutua 🤣 Minkulla ei tullut missään vaiheessa "rumaa ikää", joskin takajalat kasvoi eri vauhtia muun kropan kanssa. Ruskeat posket ovat säilyneet ruskeana 😍 Onhan tämä kyllä melko söpö pakkaus. Kintun nosto on juurikin tuloillaan, vaikka pääsääntöisesti vielä tehdään tyttöpissit.