Tänään sain Leena Inkilän kontaktikurssilta kerran, ja sinnehän mentiin - keinu mielessäin. Olenko treenannut keinua? No vähän. Olenko treenannut keinua helpotettuna? No en. Olenko treenannut keinua niin että namikippo on esteen takana? No en. Parempi kait olla kuitenkin rehellinen (itselleen) kuin kaunistella totuutta.
Ensin tehtiin puomia helpotettuna niin että lähtö minipöydän kautta. Viikon toinen oppitunti: aina voi ja pitää palata helpompiinkin harjoituksiin, vaikka vaikeampi versio jo sujuisi. Voi että kun oli vaikeaa myöntää itselleen, että on enemmän kuin ok vain nöyrästi palata välillä taakse päin. Tokossahan tämä on ihan itsestään selvää. Välillä treenataan pitkää seuraamista ja välillä palkataan askeleesta. Miten se voikaan olla niin vaikea palata agilityssä helpompaan? Noh, minulle ainakin on.
Minipöydän kautta tehtynä Mörkön keinu oli koko ajan etenevä, ja mukavan nopeakin. Mörkö innostui jopa haukkumaan. Välillä kaksi normaalia keinua, joista ensimmäinen parempi ja toisessa näkyi pieni epävarmuus. Loppuun vielä pari toistoa minipöydän kautta.
Monella tapaa opettavainen viikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti