Sunnuntai-tokot & maanantain-Niinut

Eilen treeneissä päätin tehdä mukavaa ja kivaa kun olin itse aikasta väsynyt tehtyäni työpäivän verran talkootunteja agilitykisoissa. Loppujen lopuksi kerettiin tehdä aikasta paljon

1. paikalla istuminen - Mörkö meinasi alkaa putsaamaan sukukalleusiaan mutta jätti asian kesken kun huomautin aikeesta.
2. paikalla makaajien häiriöksi treenailin jääviä liikkeitä. Liikkeestä istu pitää muistaa pitää mukana kuvioissa. Muuten jäävät oikein kivat.
3. paikalla makuussa vastaavasti muut toimivat häiriönä, alkuun piilossa ja loppuaika näkösällä. Oikein hyvä.
4. pari vauhtinoutoa sekä erilaisia pitoharjoituksia (vetoleikkiä kapulalla, vieressä kävelyä - istumista - kävelyä). Yksi todella nätti sivulletulo. Kapulasta ote on jo paljon parempi = tiukempi, mutta pidon kestoa pitää edelleen treenata paljon.
5. hyppyä. Palkat suorast hypystä, alon seisomisesta ja hyppynouto.
6. kaukokäskyt, kaikkia asennon vaihtoja voin tehdä noin puolen metrin päästä
7. loppuun koemaisuutta kahdella vapaa valintaisella liikkeellä. Valitsin simppelin seuraamisen ja luoksetulon. Seuraaminen oli ihan kivaa, joskin kerran kontakti hävisi. Sosiaalinen palkkaus ja koiran jättö odottamaan. Mörköstä näkyi häivähdys epävarmuutta, mitä kokeissakin on ollut mutta siitäkin huolimatta tuli luokse erittäin hyvin. Tällaisia pitää treenata lisää! 

Eilen olin aikeissa tarjota Mörkön tämän päivän Niinun treeniä kaverille. Oma olo oli nuutunut ja mietin että Mörkölläkin on ollut aktiivinen viikonloppu takana. Onneksi näin tämän viikon treenin (valsseja ja persjättöjä) ja jätin treenit myymättä.

Valssit sujui ihan hyvin, mutta persjättöjen kansa olin armotta myöhässä. Hauska huomata että Mörkö valui useammankin kerran mutkaputkeen. Sinänsä valumisissa ja itsenäisessä toiminnassa ei ole mitään kivaa, mutta jos Mörkö karkaa omehtoisesti (inhoamaansa) putkeen niin pitää vain olla tyytyväinen itseluottamuksen kasvamisesta. Pujottelukin onnistui vasemmalta puolelta kahdesti.

Mitä jäi tästä kerrasta päälimääiseksi mieleen: 

• höpötä vähemmän koiralle, ei "turhia" kehuja hyppyjen välillä. Paineistaa vain Mörköä turhaan. Kun olin hiljaa niin Mörkön suoritus rentoutui ja (yllättäen ;) oma suoritusvauhti parani kun oli happea käytettäväksi enemmä liikkumiseen.
• luota koiraan ja suorita itsevarmuudella. Mörkö osaa ja on pätevä, turhaan mä sitä "kannan" eteen päin. Jos tapahtuukin "virheitä" niin ne menee pääsääntöisesti oman vaillinaisen ohjauksen piikkiin. Kun tulee epäonnistumisia niin saan itsekin palautetta oman ohjauksen epäonnistumisesta ja pystyn sitä kautta kehittämään ohjausta parempaan suuntaan.

Jäi kyllä todella hyvä mieli treeneistä. Mörkökin meni jäähdyttelylenkin remmi tiukalla niiin itseään täynnä. Teki siis hyvää Mörkön itsetunnolle. Pari tuntia treenistä havaitsin että mun pohkeet on jumissa - siis agilitystä! Niinpä tehtiin illalla vielä toinen palauttava puolen tunnin lenkki, että saadaan omat ja koiran jalat varmasti puhtaaksi maitohaposta.