tiistai 16. syyskuuta 2014

Mörkö luonnetestissä

Viime viikko siis lähinnä lomailtiin treeneistä ja tehtiin pitkiä lenkkejä. Koko viikko huipentui luonntetestiin, tosin Mörkön mielestä se oli ihan tyhmä juttu. Alkuun Mörkö oli ihan selkeästi menossa treeneihin, piti hyvin kontaktin häiriössäkin. Tästä syystä tuomarit olivat alkuun epäilleet että onko Mörkö kuitenkaan luoksepäästävä, hyväntahtoinen ja avoin mutta testin edetessä vakuuttuivat että on se.

Kyllähän Mörkö paineistui pitkin testiä. Alussa se ravisteli muutaman kerran, mikä on Mörkön tapa nollata. Jos olin itse mukana niin Mörkö toimi ihan kivasti. Kelkalla tuli heti katsomaan mikä se on, haalarille tuli kutsusta ja tynnyrikään ei ollut mikään juttu kun istuin tynnyrille.

Puolustushalua ei Mörköstä löydy, mutta en olettanutkaan löytyvän. Testin aikan ei kuulunut yhden yhtään haukahdusta, mutta ei Mörkö siviilissäkään "räpätä".

Pimeässä huoneessa Mörkö liikkui ja tutki aluetta niiltä osin kuin näin. Hiukka jäi harmittamaan etten saanut kysyttyä tuomareilta mitä huoneessa tapahtui ja mitä koirasta pystyi analysoimaan kun eivät suullisessa palautteessa asiasta maininneet.

Paukkuihin Mörkö reagoi mutta useamman ampumisen jälkeen ei enää.

Ylipäätänsä kiva nähdä että Mörkö on "ihan ok" jos touhutaan yhdessä vaikka oikeasti asia pelottaisikin. Tekee arjesta paljon helpompaa. Toisaalta yllätti testissä esiintullut pehmeys, en ole koskaan kuvitellut olevani hyvä pehmeän koiran ohjaaja. Mutta niin vain sitä on tällainen tempperamenttisempikin oppinut ;) Mörköä ei tarvitse koskaan kovistella tai komentaa, mutta nythän tuli selitys sillekin että miksi Mörkölle pitää kaikki vähänkään jännitävät asiat palastella pieniin osiin ja edetä koko ajan niin ettei itsetunto vahingossa kolhiinnu.

Alku pimeään huoneeseen asti...

... pimeän huoneen jälkeen loppuun.

Tuomarin kommentit sanelusta kirjoitettuna, videolta kuuluu todella epäselvästi:
Nythän koira käänsi protestina selkänsä minulle kun tulitte ”ton kanssa mähän en ainakaan puhu”. Kuitenkin antaa käsitellä. Meinasin juuri ottaa hihnan sulta ja lähteä vähän kävelylle tästä. Kunnes vihdoinkin suuressa arvossaan suvaitsi tulla rapsuteltavaksi.

Luoksepäästäväisyydessä. Se ei välttämättä ole kaikkein avoin, sen katseessa on vähän sellaista.

Toimentakykyä, se on rohkeutta miten se ottaa kokemuksen vastaan. Se ei välttämättä ole aina ihan kartalla, mutta toisaalta esimerkiksi kelkka ei jännitä ihan hirveästi. Oikeastaan sinä olet se toimintakyky, sinä olet se rohkeus. Kun sinä olet siinä kyllä se uskaltaa melkein mitä vaan. Mutta kun sä et ole pakailla niin sitten hirvittää. Eli se on pikkaisen miinuksella, eli se tarkoittaa että sillä on toimintakykyä ja se pärjää sillä. Juoksee varmasti agilityssa kun sen ei tarvitse tehdä itsenäisesti mutta se ei varmaan karkaa käsistä.

Terävyys. Tuossa seinässä sillä ei riitä eväät uhkaan. Se henkisesti sulkee silmänsä ja uskoo ettei kukaan tee mitään pahaa. Se vaan on siinä. Mutta siinäkin on tärkeintä ettei sille jää mitään hampaankoloon. Hyökkäyksen jälkeen ollaan taas kavereita.

Puolustushalu: pieni koira, mutta sillä oli kuitenkin pikkaisen halukkuutta vaikka kykyhän sillä puuttui kokonaan. Se jopa yritti sun edessä kattoo että mikä tuo joka hyökkää, nuolen vaikka naaman jos en muuta pysty. Toisen tuomarin kommenttina: se oli se syy miksi käytiin keskustelua miksi koira on luoksepäästävä, hyväntahtoinen, avoin. Selkeästi kuitenkin halusi tulla sun väliin. Mutta älä nyt sentään lähde sen kanssa nakkikioskille riitaa haastamaan, siinä voi käydä hullusti ellei hyökkääjä sitten komapstu siihen.

Taisteluhalu: leikki oli ihan kivaa, siinäkin näkyi hieman pidättäväisyyttä. Mun kanssa se leikki hieman huonosti, mutta sitten kun sinä aloitit se leikki munkin kanssa paljon paremmin. Sillä oli paljon tukevampi ote kapulasta. Siitäkin huolimatta leikki ei ole kauaskantoista, se väsyy siihen. Jos liike hidastuu tai muuta. Sama nähtiin kelkalla että uhkaa vastaan sillä ei ole taisteluhalua yhtään. Mutta kuitenkin sitä on -1, pieni mutta niin on pieni koirakin.

Hermot: painetta tulee. Se on sen tapa että se sulkee silmänsä kun oikein hirveästi hirvittää. Se palautuu ihan kohtuullisesti.

Temperamentti & pehmeys: agilitykoiralle ehkä kaivataan hieman tappajamaista asennetta, mutta tällä on sellainen hämäläinen asenne että hitaammallakin kerkeää. Huomiokyky olisi voinut olla suurempikin, nyt se jäi vähän omaa putkeensa. Asenne koko touhuun ja tämä temperantti aiheuttaa sen ettei se hirveästi näytä sitä todellista pehmeyttä. Sitä pehmeyttä on siinä enemmän kuin suoraan näkee. Se näkyy sieltä väleistä vain. Se on kaksipiippuinen asia, toisaalta siitä on hyötyä että muistaa hyvät asiat mutta negatiivisissa asioissa se on huono. Mutta kunnon mies ei voi sitä myöntää.

Laukaisupelottomuus: siinä paine hiukan näkyy ja siinä hypättiin vähän. Kuitenkin se parani siitä kun ammuttiin kolmas laukaus. Siinä vaiheessa se ei ollut oikein yhtään mitään.
Ilta nukuttiin ja palauduttiin. Maanataina nauratti kun Mörkö oli kasvanut yhdessä yössä henkisesti 3cm joka suuntaansa. Naapurin kolisteluihin se sanoin jopa "murr" ja ulkona on niin häntä tötteröllä ja itseään täynnä. Ehkä nyt kun Mörkön maailmankuva laajeni myös painestaviin asioihin, ja kun se selvisi niistä niin sen itsetunto kasvoi seuraavalle asteelle. Niin tai näin, hauska koira tuo on :)


Mitä Mörköstä sitten sanottiin?

Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu -1 Pieni
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus -2 Pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoion
Laukauspelottomuus ++ Laukaukokematon

Loppupisteet 87


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti