Nyt kun oma sairastelu on laittanut kaiken tekemisen minimiin onkin koirilla ollut rankkaa, nimittäin miten saada kaikki energia pysymään sisällään keksimättä koiruuksia. Ozzy osaa ottaa kohtuu lunkisti, mitä nyt satunnaisesti kiipeää sohvalle tai sänkyyn mitä ei normaalisti tee. Mörkö huokailee kovaäänisesti ja koittaa leikittää itseään itse palloa viskoen. Suurin hupi näyttää olevan seuraava: pallon kanssa sänkyyn, nenällä tökitään pallo reunalta alas ja sitten hyökätään lattialle pallon perään. Tätä koira jaksaa toistaa uskomattoman pitkiä aikoja.
Tico voi jo paljon paremmin ja on nauttinut siitä että me toipilaat ollaan pötkötelty kylki kyljessä jo useita päiviä. Eilen Tico pääsi yhteislenkille (15min) ensimmäistä kertaa mukaan ja ihan hyvin pysyi vauhdissa mukana. Otus ei ole oksennellut, mutta uloste on edelleen löysähköä. Ticon mielestä ruokaa tulee aivan liian vähän, itse taas on suurennellut annoksia todella varoen. Kunhan nyt antibiootit loppuu niin sitten nähdään oikea totuus. Toistaiseksi vaikuttaa hyvältä.
Oma olo alkaa tänään olemaan virkeämpi. En ole missään nimessä terve, mutta sen verran virkeämpi että hieman jaksoin touhuilla koirien kanssa:
Mörkön kanssa tein sivulle tuloa naksutellen niin että oikeasta paikasta saa namin ja sitten heitän namin edessä olevaan kuppiin niin että Mörkö voi uudelleen tulla sivulle. Vasten hyppimistä tapahtuu edelleen ja jostain syystä Mörkö on alkanut tarjoamaan myös vinoa perusasentoa (etuosa ulospäin). Jossain vaiheessa olen palkannut selkeästi väärästä toiminnosta. Itseäni alkaa hieman inhottamaan sivulle tulon hinkkaus, mutta pakko tuo on vain saada kuntoon. On kuitenkin niin perustavanlaatuinen liike tokossa.
Ozzy vuorostaan treenaili peruuttamista. Olen saanut nyt niin monta onnistunutta (=peruuttaa vähintään kolme omaa mittaansa) onnistumista että uskallan julistaa että Ozzy osaa liikkeen. Ozzy peruuttaa 1,5-2 mittaansa yhtäjaksoisesti ja loput askel kerrallaan. Ei täydellisin suoritus, mutta hyvä näinkin. Ehkä varmuuden myötä tulee myös yhtäjaksoinen peruuttaminen. Toki liikettä pitää vielä yleistää ja tehdä lukemattomia toistoja ennen kuin se on kisavalmis, mutta olen tyytyväinen tähänkin edistykseen :) Äsken viimeiselle toistolla Ozzy oikein alleviivasi että "osaan", kun peruutteli 3,5 omaa mittaansa. Täytyy kasvattaa matka vielä neljään omaan mittaansa, niin sen jälkeen pitäisi varmasti onnistua kisoissa tuo kolme oman mittaansa peruuttaminen.
Ozzy on selkeästi jumissa, tämä selittänee viime viikonlopun rally-kisojen istumisten hankaluudet. Lähinpäivinä siis tiedossa fyssarikäynti Ozzylle ja tarkistuskäynti Mörkölle. Mörkön edellisestä kerrasta onkin lähes puoli vuotta ja haluan ehdottomasti tarkastuttaa koiran kunnon ennen virallisia agility-kisoja jotka ovat suunnitelmissa lähi viikkoina (toivottavasti). Kunhan nyt vain itse parantuisin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti