lauantai 18. helmikuuta 2017

Treenaamisen palkitsevaisuus!

Voi että kun treenaaminen on mukavaa! Pitkästä aikaa! Ei kotitreenit mitenkään voita hallilla tehtyjä "kunnon" treenejä, vaikka mitenkä suunnittelisi kotitreenit huolella. Kotona on hyvä ja kohtuullisen helppo treenata tekniikkaa, mutta kaikki missä tarvitaan vauhtia ja tilaa on ollut nyt monta kuukautta jäähyllä. Todella mahtavaa kun itsellä on vihdoin motivoitunut, innostunut, odottava ja ennen kaikkea suunnitelmillinen mieli :)

Varsinkin Tikrun kanssa treenaaminen ja tavoitteellisuus on ollut hankalaa. Alkuun odotin ensimmäisen vuoden että koira saa kasvaa etten vahingossakaan ylikuormita kroppaa innostuksissani. Aika pian vuoden täytettyään Tikru loukkasi itsensä, ja vaivaa on kuntoutettu melkein puoli vuotta. Vaikka olenkin tehnyt kaikenlaista pientä (mm kropan hallintatreenejä) niin missään tekemisessä ei oikein ole ollut tavoitteellisuutta. Enemmänkin ollut puuhastelua, koska hyvän koiran omistajan kuuluu aktivoida koiraansa.

Tänään siis hallilla. Tehtiin suoraa putkea niin että etäisyyttä kasvatettiin noin 10 metriin ja otettiin kulmista lähetykset mukaan. Niin vain koira haki putken 90 asteen kulmastakin, apupalkkaaja heitti lelun putken päässä. Olen todella tyytyväinen että alta 20 toiston on saatu eteen päin fokusoitunut, irtoava ja itsestään suorittava koira rakenneltua. Toki alussa vielä ollaan jo ko ominaisuuksia tulee vahvistaa vielä paljon. Pyrkimyksenä on rakentaa putkesta palkka-este, mitä voi sitten hyödyntää muiden esteiden treenaamisessa. Ja kisaradoilla. Mielenkiintoista nähdä saanko koulutettua putken niin vahvaan ärsykekontrolliin ettei Tikru käyttäydy kuin "putkihullu".

Tehtiin myös hypyn tarjoamista. Tikru sai ajatuksesta heti kiinni ja pystyin kasvattamaan etäisyyttä jo noin kolmeen metriin ja satunnasesti otein ohjauskuvioitakin mukaan.

Loppuun kokeilin namimaattia ja kosketusalustaa. Namimaatti oli pienoinen pettymys tullessaan, koska molemmat koirat aristelivat sitä. Muutama kotitreeni namimaatilla, ja tänään hallilla laite ei jännittänyt laisinkaan. Muutaman toiston jälkeen Tikrulla syttyi selkeästi lamppu tehtävästä ja pystyin tekemään kosketusalustalle lähetyksiä lievistä kulmistakin. Huh, vihdoinkin. Tämä oli Tikrulle jos ei nyt vaikea niin hitaasti aukeava tehtävä. Josko nyt päästäisiin etenemäänkin. Jää nähtäväksi seuraavaan treeniin.

Kotona oli innokas Mörkö. Mörkö pääsi tänään eroon tötteröstä minkä sai päähänsä koirien nahisteltua jostain, minkä seurauksena Mörköllä aukesi silmäkulma. En kuitenkaan aio vielä muutamaan päivään ottaa Mörköä hallille. Muutenkin pitää vähän miettiä miten kahden koiran kanssa toimin. Treenaanko aina yksi koira kerrallaan vai otanko molemmat mukaan?

"Lohtutreeninä" pientä tekniikkatreeniä Mörkön kanssa. Nyt kun olen ilmoittanut Mörkön maaliskuun rally-tokokisoihin niin pitää tehdä sen minkä pystyy. Tavoitteenani on että sivulle tulo molemmin puolin, eteen tulo ja takaa kierrot molempiin suuntiin olisivat niin vahvoja taitoja että ne toimisivat rally-tokossa jos ei nyt palkkatemppuna niin ainakin turvasatamana. Olisivat sellaisia tehtäviä missä Mörkö pystyy laskemaan painettaan. Kuten esimerkiksi käsikosketus on. Sivulle ja eteen tulot ovatkin jo ihan hyvällä mallilla, joten nyt takaakiertojen kimppuun. Oikealta vasemmalle (gogo) onkin Mörkölle ennestään tuttu, mutta vasemmalta oikealle (rundi) ei niinkään. Tehtiin siten molempia suuntia vuorollaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti