Ozzyn ensimmäiset ja luultavasti viimeiset SM-kista takana :) Tuloksilla ei juhlittu, mutta suorituksena yksi Ozzyn parhaimmista. Olen niin tyytyväinen tuohon otukseen!
Partacollie-yhdistystä edusti PartaKoneet-joukkue, mikä ei tänä vuona juhlinut tuloksilla mutta sitäkin iloisemmilla suorituksilla kyllä. Päivä alkoi jo ennen kuutta, kun kaverin kyydillä lähdettiin Lempäälän suuntaan. Yksi joukkuelaisista oli saanut kunnian olla koko kisan ensimmäinen ja toinenkin starttasi heti kärkijoukoista. Tietty molemmat vielä ensikertalaisia, joten jännitettävää riitti niin katsojilla kuin suorittajillakin. Koska lähtö oli niin aikaisin ja päivä oli tulossa pitkä, niin en halunnut ottaa Ozzya heti mukaani turhaan itseään väsyttämään. Onni on kultaiset ihmiset, sillä sain järjestettyä Ozzylle kyydiin iltapäivälle. Näin Ozzyn ei tarvinnut olla kisapaikalla kuin tunnin verran ennen omaa vuoroaan, mikä on juurikin passeli aika.
Mestari-luokan rata oli vaikea. Siinä oli paljon oikealla seuraamista ja oikealla seuratessa käännöksiä. Ozzyhan ei oikein hanskaa takapäätään oikealla seuratessa, joten tuomarin varoittelujen jälkeen aavistin -10 pisteen tehtävävirheitä tulevan. Samoin radalla oli koira eteen ja kolmen mitan peruutus. Olin toisaalta tyytyväinen että päästäisiin ensimmäistä kertaa Ozzyn kanssa kokeilemaan liikettä koe-tilanteessa, toisaalta taas jännitin miten vaikeasta liikkeestä suoriutuisimme. Lopussa oli vielä oikealla seuraten ja juosten pujottelu edes takaisin... aivan kun jo pelkästään oikealla seuraten pujottelu ei olisi tarpeeksi vaikeaa.
Kun selvisi ettei ensimmäisestä rataantutustumisryhmästä tullut kuin kuusi tulosta, niin päätin että Ozzyn ja minun ensisijainen tavoite on rento suoritus, tarkoittaen myös sitä että Ozzy on jo lähdössä rento ja yhteistyöhaluinen. Tämä kun on edellisissä kisoissa meille hieman ongelmallista. Omaa vuoroa odotellessa Ozzy tarjosi jo paljon eri liikkeitä ja lähtölupa odotellessa Ozzy oli aivan huippu oma itsensä - odotti kontaktissa perusasennossa käskyä. Ihanaa :)
Siispä radalle. Lähtö onnistui siis erinomaisesti, oikealla asenteella. Liikkeestä maahan ja koiran ympäri ei pitänytkään olla ongelma. Jalkojen välistä puolenvaihto ja sitä seurannut 270 vasempaan sujui myös näppärästi. Hyppyä hieman jännitin, mutta hyvin meni. Seuraavan kytlin (oikealla istu, eteen ja vasemmalta oikealle istu) sählättiin oikein urakalla. Samoin houkutuksessa ollut lihapullapussi oli yllättäen todella mielenkiintoinen Ozzyn meilestä, selvittiin kuitenkin (edelleen oikealla seuraten). Houkutuksen jälkeinen istu, paikallaan käännös oikeaan ja istu tiesin ongelmalliseksi, sillä en ole edes opettanut Ozzylle "sivulle tuloa" oikealla. Liikkeestä seiso, 2 x "oikealla saksalainen" ja molemmat käännös oikealle meni taas putkeen. Samoin sitä seurannut istu, käännös oikeaan askeleen päähän ja istu. Spiraalissa oikealle ei ongelmia, mitä nyt itse taisin oikeasti suorituspaikan ohi. Liikkeestä istu ja jätä koira uusittiin kertaalleen, mutta ryssittiin kuitenkin uusinnassakin. En tiedä miksi aloin varmistelemaan käsimerkeillä, kun Ozzy olisi istunut pelkällä suullisella käskylläkin. Nyt ei siis istunut. Valkovuokkossa poikkeuksellisesti hässäkkää, eikä saatu tehtyä saman aikaista käännöstä. Tämän jälkeinen 270 oikeaan väljä, samaisesta syystä kuin aiemminkin eli Ozzy ei osaa käyttää takapäätään tähän suuntaan (tai sitä ei siis ole sille edes opetettu). Meidän radan kohokohta edessä peruttaminen oli ihan 10+ suoritus! Sain otettua Ozzyn suoraan eteeni, ja Ozzy alkoi peruuttaamaan rennon näköisenä. Olin hieman jännittänyt että jos Ozzy ei tunne oloaan rennoksi niin se istuu peruutuksen keskellä jolloin liikkeestä tietty -10. Mutta Ozzy hoiti homman kotiin juuri niin hyvin kuin osataan, peruutti koko matkan yhdellä kertaa ilman turhia välipysäytyksiä. Mun rakas <3 Tämän jälkeen vielä (huono) käännös oikeaan, juoksuun ja pujottelu edestaisin. Juoksuun lähdössä Ozzy lähti keulimaan, mikä aiheutti hieman hässäkkää pujottelun sisään menoon, mutta muutoin pujottelu suoritettiin paremmin kuin uskalsin toivoa.
Iloisina suorituksesta siirryttiin vielä käytösruutiin, missä asentona seisten vasemmalla puolella 3min. Parempi seisominenkin on kuin istuminen, mutta silti jännitin miten Ozzy jaksaa seistä tuon ajan. Hyvin jaksoi, ei tainnut edes painoa siirtää jalalta toiselle :)
Olin suorituksen jälkeen toiveikas että meillä saattaisi olla pienet mahdollisuudet tulokseen. SM-rata vaikutti meinaan todella kivalle (ja helpommalle kuin karsintarata), olisi ollut kiva päästä kokeilemaan putkea kisoissa. Mutta ei, pisteet eivät riittäneet hyvästä yrityksestä huolimatta. Toisesta rataan tutustumisryhmästä ei tullut kuin kaksi (!) tulosta. Tulostasollisesti oltiin 55 pisteellä vielä puolen välin paremmalla puolella, joten tiukkaa oli arvostelu ja missään nimessä ei tarvinnut hävetä Ozzyn kanssa pisteitämme (alimmat saadut pisteet olivat ~20 pistettä...).
Pitkän päivän jälkeen tyytyväisenä kotia kohti ja kotona suoraan nukkumaan.
On mulla vain hieno partis! Vielä lähes 12-vuotiaana koira on innokas työskentelijä ja kroppa on siinä kunnossa että pystyy liikkumaan kivuttomasti. Mieleltään Ozzy on iloinen, eloisa ja leikkisäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti