Huh, mikä viikko ollut takana. Minulla. Lyhykäisyydessään: lauantaina olin mukana järjestämässä partisten rally-tokomestaruuskisoja ja sunnuntaina keräsin talkoopisteitä seuran agility-kisoissa. Lauantaina jaksoin vielä käydä koirien kanssa pitkällä lenkillä, sunnuntaina jätin ratsastuksen sekä koirien lenkin väliin ja kaaduin sänkyyn. Maanantaina ainoa tavoite oli viedä koirat kunnon lenkille, ja taas unta palloon. Nyt alkaa oma olo olla taas normalisoitunut.
Ozzyn suoritus rally-tokossa ei ollut missään nimessä Ozzyn ja minun parasta. Varmasti omassa vireessäkin näkyi päivän pituus (mestari-luokka viimeisenä), mutta ei Ozzykaan ihan huippusuoritukseen kyennyt. Liian monta meille hankalaa kylttiä peräkkäin aiheutti sen että Ozzy paineistui ja lopussa tuli -10 suorituksia monta. Sinänsä hullua, että tällä monta kertaa huonommalla suorituksella saatiin tasan saman verran pisteitä (55/100) kuin pari viikko aikaisemmin erinomaisella suorituksella SM-kisoissa. Arvokisat ovat arvokisat. Ozzyn kisat taitavat olla rally-tokon osalla tältä vuodelta kisattu, joten RTK4 ja ylipäätänsä ensimmäinen tulos mestari-luokasta jää ensi vuodelle.
Sunnuntain kisoissa viimeinen rata oli hauskan oloinen, joten toivottiin että tehtäisiin sitä hieman sovellettuna omissa treeneissämme. Ja pyyntömme kuultiin :) Mukava luukutusrata, missä sai mennä niin lujaa kuin jaloista lähti ja minä pääsin harjoittelemaan persjättöjä oikein urakalla. Kyllä se vaan tuntuu niin kauhealta jättää koira selän taakse... mutta niin vain oikea-aikaisesti suoritetu persjätöt ovat oikein toimivia. Toivottavasti sunnuntain kisoissa olisi edes yksi paikka missä voisi kokeilla persjättöä kisatilanteessa...
Radalla tehtiin myös kaksi kertaa pujottelua, ensimmäinen pujottelu sujui kummallakin kerralla erinomaisesti ja toisen kanssa oli ongelmia sitten enemmänkin. Ensimmäiseen pujotteluun oli avokulma, minne kävin törkkäämässä Mörkön. Siitäkin huolimatta että menin Mörkön "iholle" pujotteluunviennissä niin Mörkö pujotteli niin kuin pitääkin :) Takaisin päin tullessa oli rengas + pujottelu -yhdistelmä missä piti vielä tehdä takaaleikkaus pujottelulle. Rengasta jännittäessäni ajauduin koko ajan aivan liian lähelle pujottelua mistä syystä tein joka kerta liian suuren kääntävän ohjauksen ja pujotteluahan ei sitten löytynyt. Tuskastuin itseeni, mistä taas Mörkö paineistui. Muutaman kokeilun jälkeen päätin laittaa namikupin pujottelun perään ja helpotetulla lähestymiselle tuli onnistumisia. Hassu Mörkö, hakiessani kuppia radan jälkeen pujottelun päästä Mörkö lähti itsekseen pujottelemaan. Siitäkin huolimatta että oli koko pujottelun ajan Mörkön edessä, minkä se on aikemmin kokenut painostavana!
Mun pitää vielä työstää omaa asennettani pujottelun suhteen. On vain hyväksyttävä että epäonnistumisia tulee silloin tällöin eikä koira tästä rikki mene. Treenatessa vaikeampia asioita myös epäonnistumisia tulee. Tämä on vain hyväksyttävä ja pidettävä huoli että niitä onnistumisia tulee suhteessa kuitenkin 80% enemmän kuin epäonnistumisia.
Otin kerran puomin, mutta tämä meni hiippailuksi. Täytyy käydä kertaalleen vielä hallilla ennen kisoja vahvistamassa sekä puomia että keinua. Stressaan jo valmiiksi keinua, kun tiedän Ojangossa olevan alumiinikeinu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti