Huh, lähes kiirettä pitää... joten pikaiset muistiinpanot.
Tiistaina Niinun vetämissä treeneissä, missä tuntui olevan vain taivas rajana. Siis onnistumisten kannalta! Toki tehtiin rataa lyhyissä pätkissä, mutta ne lyhyet pätkät tuntuivat niin hyviltä. Se fiilis, miltä agility parhaimmillaan tuntuu :) Takaa leikkauksetkin sujuivat kuin unessa. Treeni on siis ollut tehokasta.
Keskiviikkona tein ensimmäistä kertaa 3min suorituksen, eli ensin tehtiin määrätyt kymmenen estettä ja sen jälkeen piti 3min ajan suorittaa "rataa" sekalaisessa estejärjestyksessä niin että rataa suunniteltiin lennosta. Kovin oli 3min pitkä aika, mutta hyvin löytyi erilaisia ohjausvaihtoehtoja vielä viimeisillä sekunneillakin. Joidenkin kohdalla huomasi että väsyneenä jäivät tekemään vain yhtä kuviota tai käyttivät vain yhtä ohjausta, itse sain kiitosta monipuolisesta ohjausvalinnosita sekä koko tilaa hyödyntävistä linjauksista. Hieman jäi epäselväksi mikä tämän harjoituksen tarkoitus varsinaisesti oli, mutta kertaluontoisena jännä kokeilu.
Torstaina rytmityksen vuoro. Rata koostui oikeastaan vain takaa leikkauksista. Hieman oli pettynyt olo kun tuntui että Mörköä piti "työntää" jokaiselle hypylle, mutta toki tiedosta että on eri asia tehdä yksi onnistunut takaa leikkaus kuin toistaa ohjausta useita kertoja peräkkäin. Oma vireeni ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen, olin jotenkin "uninen" ja ei ollut yllätys että niin oli Mörkökin. Mörkölle +, minulle -.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti