tiistai 30. kesäkuuta 2015

Mikä Mörköä ahidstaa?

Sunnuntaina rally-tokokisat Ylöjärvellä. Olin treenaillut muutaman kerran rallya parin viikon ajan. Kyseessä sisäkisa. Olin onnistunut tsemppaamaan itseni sellaiseen tilaan ettei suoritus edes pahemmin jännittänyt. Tiesinhän kokemuksesta Mörkön saavan "huonoimillaankin" tuloksen, joten en ollut huolissani tuloksesta vaikka viimeistä tuloksesta RTK2ssa olikin kyse.

Koulutustunnusta ei tullut. Meinasin itsekin hermostua radalla, ja jopa harkitsin jättäväni suorituksen kesken :( Kasasin kuitenkin itseni - onneksi - ja jatkettiin työasenteella maaliin. Melkin joka tehtävällä oli sama kaava: Mörkö paineistui, Mörkö purki paineistumistaan (maan haistelua, kylttitelineen kiertoa, haahuilua) ja lopulta tehtiin tehtävä suhteellisen siististi. Viimeiset viisi tehtävää menivätkin jo todella kivasti. Hyvällä mielellä siis pois radalta ja pystyin hyvillä mielin palkkaaman koiran kunnolla.



Miksi Mörkö paineistuu? Vaikuttiko aiemmin viikolla sairastettu ripuli? Vaikuttiko häkissä ALO-luokan odottelu kun itse olin kisoissa töissä? Jännitinkö itse? Jokaiseen vai varmasti vastata kyllä, mutta en usko että mikään noista yksin tai erikseeno on paineistumisen syynä. Toki jokainen voi osaltaan korostaa paineistumista.

Mörkö oli omaa vuoroaan odotellessa kivalla fiiliksellä ja vielä ensimmäisellä kyltilläkin koira oli selkeästi minun kanssa. Toinen kyltti (360 vasempaan) on Mörkön bravuuri ja sitä myöten yksi mieluisimmista tehtävistä. Tästäkin huolimatta paineistuminen iski niin että lähinnä tuntui Mörkön pelkäävän että jyrään sen ylitse. Jostain syystä Mörkö palasi kuplastaan / sai nollattua itsensä niin että pystyi lähes heti jatkamaan töitä. Voi kun tietäisin mikä pehmon paineistaa ja miten koiraa voi auttaa pääsemään paineesta pois.

Eri koulutuksia ja kouluttajia miettiessä tuli mieleen, ettei vastaus ehkä löydykään huipuilta. Heillä on kyllä ammattitaitoa ja osaamista, mutta onko heillä kokemusta pehmeän koiran kanssa työskentelmisestä? Miksi olisikaan, kun ei pehmeät koirat ole huippuaineista. Toki toivon että pehmojen kanssa työskenteliviä huippujakin on, en vain ole tietoinen (vielä) tällaisista nimistä.

Ymmärrän hyvin, ettei monia kiinnosta pehmeän koiran kanssa treenata ja kilpailla (tavoitteellisesti). Pehmeys on pakottanut minutkin muuttamaan ajatuksiani ja koulutustapoja. Olenkin sitä mieltä nykyään, ettei Mörköstä ole huipulle mutta Mörkö auttaa minua pääsemään lähemmäksi huippua. Opettaa opettamaan, motivoimaan, kouluttamaan ja ymmärtämään.

Olenko valmis luovuttamaan Mörkön kanssa? En ole. Se piste, missä olisi voinut luovuttaa on ohitettu. Nyt tuohon koiraan (ja minuun) on laitettu niin paljon aikaa ja resursseja kiinni, että haluan jatkaa eteen päin. Haluan saada tulevaisuudessakin mahdollisuuksia ymmärtää tuota koiraa. Teknisesti koira on pätevä, eli kyllä me vielä kisakentillä käydään. Se ei tule tapahtumaan nyt kesän aikana, eikä välttämättä tänä vuonna. Ensin haluan parantaa omaa tietoisuuttani kokonaisuudesta, ja kun olemme tarpeeksi kypsiä niin sitten suunnitellaan uusia kuvioita.

Siihen saakka jatketaan agilityn parissa, missä ollaan onnistuttu selättämään paineistavat asiat. Siihen auttoi lähinnä monipuolinen kokemus eri treeni- ja kisapaikoista. Erittäine itsenäisiksi opetetut estetekniikat. Varmasti lajin vauhti myös helpottaa tilannetta. Vastaavat vastaukset on varmasti olemassa tokossa ja rally-tokossa, kunhan vain osaan etsiä niitä oikeaista paikoista. Joita en siis tiedä - vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti