maanantai 8. kesäkuuta 2015

Partisten erikoisnäyttely

Eilen ajeltiin Ozzyn kanss Tampereelle, meidän viimeiseen näyttelyyn. Nyyh, nyt minulla ei ole ollenkaan näyttelykelpoista koiraa. Edellisestä vastaavasta tilanteesta onkin kulunut jo 15 vuotta. Ei näyttelyt minulle kaikki kaikessa ole, mutta sopivissa määrissä tykkään kyllä kehissä pyöriä.

Tuomarin Tarja Löfman:
Pitkälinjainen 13vuotias uros, joka on ikäisekseen erinomaisessa kunnossa. Edelleen oikeat pään linjat. Hyvin kulmautunut. Pehmeä selkä. Liikkuu ikäisekseen hyvin. Laadukas yksilö, jonka fyysinen kunto ja hoidettu karva ovat kunniaksi omistajalle. ERI VEK4 (7 veteraania).



Näin Ozzy pääsi lopettamaan pitkän ja upean näyttelyuransa kahdeksan vuotta kestäneeseen ERI-putkeen. Sattumalta kävin niin, että tämä oli samalla myös Ozzyn 100. näyttely. Näihin näyttelyihiin mahtuu erkkarin ROP, erkkarin VSP, Lohjan ryhmänäyttelyn BIS & BIS-vet, Helsinki KV RYP1 ja joukko ryhmäsijoituksia. Kaiken kaikkiaan Ozzy on saanut ERIn 94 ja SAn 71 kertaa (niinä vuosina kun ei jaettu SAta laskin PU-sijoitukset kun nykysäännöillä tällöin olisi tullut SAkin). Vuoden voittajatittelit vuosilta 2006 ja 2011. Ulkomailla käyntejä ei tilastoida :)

Mitä sitten kävikään? Jotta kaikki varmasti uskovat tämän olleen meidän viimeinen näyttely, niin kuvasarjaa alla ;) Todellisuudessa Ozzyn kanssa ei ollut mitään hankaluuksia turkin kanssa, helpompaa turkkia saa varmaan hakea. Pesu ja harjaus kerran kuukaudessa riitti pitämään turkin kunnossa. En myöskään itse kaivannut helpotusta elämään, sillä pesut, harjauksen kuten myös imuroinnit kuuluvat partismaiseen elämään. Pesuista itsestään tuli vain liian suuri kompastuskivi ja riskitekijä, Ozzyn väsyessä märän turkin painoon. Erkkariin Ozzya pestessäni Ozzy pääsi kaatumaan liian pahasti ja silloin päätin ettei turkki ole pesun tuoman rasituksen väärti.

Sydän verta itkien valmistelin itseäni trimmaamiseen. Ei se helppoa ollut. Mutta kun alkuun pääsi, niin oli oikeastaan aika mukavaa hommaa. Inspiraatio kukki, ja nyt Ozzy on tuollainen hömppä tupsujalka. Pään trimmaaminen aiheutti mietintää. Ajatuksissa oli alkujaan nautseritrimmi, mutten sitten kuitenkaan raaskinut ponnaria vetää lyhyeksi. Minun silmään on miellyttävä näinkin :) Yllätyksekseni Ozzy ei hämmentynyt, muttei heittänyt ilon volttejakaan.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti