Juoksari-sessio mistä ei jäänyt julkaisukelpoista materiaalia

Aamupäivällä ajelin Lahteen näyttelyyn esittämään yhden partacollien. Saa olla kyllä aikasta kaheli että ilman omaa koiraa näyttelyyn lähtee... toisaalta, näki samalla monta tuttua pitkästä aikaan ja se tärkein - sain ostettua uuden harjan!

Iltapäivällä hallille tutustumaan puomeihin. Ilokseni havaitsin että kaksikin eri puomia saa jaloistaa irti, joten ei kun puomi palasiksi ja maantasoon. Aloitettiin kuitenkin lämmittelynomaisesti tasamaan boxiharjoituksilla. Mörkö kävi ihan älyttömillä kierroksilla, joten jouduin aloittamaan todella helpoista toistoista ennen kuin saatiin edes osumaa boksiin.

Tasamaan treeneistä viisastuneena olisi pitänyt tajuta miettiä toisenkin kerran miten edetä puomin kanssa. Yllätyksekseni Mörkön kierrokset nousivat entisestään kun juoksutin puomia pitkin... tuloksena aikamoista pomppuloikkaa. Kun pikku hiljaa kasvatin matkaa puomilla boxiin niin alkoi niitä onnistumisiakin tulemaan. Joskin onnistumisprosentti jäi aivan liian huonoksi. Ainakin oppilas oli innostunut ja hullun kiilto silmissä vaati "LISÄÄ!!!" :D Hyvin Mörkö jaksoi, kaiken kaikkiaan oltiin 20min hallilla välillä toki huilaillen.

Oli mulla kuvaajakin lupautunut mukaan. Muutama hyppyloikka onkin tallennettuna. Aika nopeasti kuvaajan tehtävät vaihtuivat namikupin valvontaan. Jollakin tavalla oli päästävä puuttumaan pomppuloikkiin.

Boxia tasamaalla nyt ainakin lisää. Ajattelin että voisin keskiviikon treeneissä tehdä ensin paksummalla kehikolla. Kun (toivottavasti) onnistumisia tulee, niin toisen session voisi tehdä ohuemmalla kehikolla. Mörkö on ollut todella varma boxin suorittaja, mutta nyt sillä on jotenkin tehtävä aivan hukassa. Josko paksummalla kehikolla tehtävä taas muistuisi paremmin mieleen.

JOS pääsen hallille vielä uudestaan niin teen puomia uudella lähestymisellä, eli osa kerrallaan. Ensin toistoja maassa olevalla laskevalla osalla. Kun onnistuu riittävän hyvin niin sitten keskiosa mukaan. Ja taas onnistuessaan nouseva osa mukaan. Turha sitä kokonaista puomia on hinkata, kun on kerran liian vaikeaa. En missään nimessä halua hukata tänään näkynyttä innokkuutta ja motivaatiota liian huonolla suoritusprosentilla!

Illalla käytiin tunnin lenkki. Aivan ihanaa! Kylmä tuuli kannusti liikkumaan reippaasti, mutta ei ollut muita lenkkeilijöitä riesaksi saakka. Ensimmäinen normaalilenkki itselle tämän viikon sairastelun jälkeen ja ensimmäinen täysimittainen lenkki Mörkölle. Hyvin jaksoi Mörkö ja Ozzykin ravaili reippaasti.