Viikkotreeneissä kahden viikon tauon jälkeen. Vuorossa oli radan omainen treeni, missä pystyi hyvin treenailemaan irtoamista (putkeen, hypyille ja Alle) sekä takaa leikkauksia. Yleisesti ottaen treenit meni näiltä osin hyvin ja Mörköllä oli hyvä tekemisen fiilis.
Oman vuoron väleissä otin pujottelua. Ensin pelkkää pujottelua niin että keppien päässä oli namikippo. Kolme toistoa ja kaikki onnistui. Väliin tauko ja seuraavaksi hypyltä pujotteluun, edelleen homma hoitui hyvin. Jälleen väliin muuta ja kolmannen kerran niin että namikippo onkin hypyn takana (eli hyppy + pujottelu + hyppy) ja homma alkoi taas hajoilla käsiin.
Tähän kohtaan sitten tuumaustauko. Mikä siinä on, että Mörkö on niin riippuvainen namikupista/alustasta? Sillä ei oikeastaan ole edes väliä onko kupissa namia vai ei, tuleeko palkka multa kädestä vai ei. Joka tapauksessa pujottelun kanssa on tullut nyt "sekoiltua" sen verran paljon että se alka näkymään Mörkön vauhdissa, itsevarmuudessa ja tekemisen meiningissä. Kun en mitään muuta keksinyt niin laitoin kaksi kaarta (surullisen kuuluisi toiseksi viimeinen väli ja aivan randomilla toinen kaari paikoilleen) ja namikipon hypyn taakse ja tehtiin pari kertaa pujottelu + hyppy. Hyvin meni.
Kun en ole parempaakaan keksinyt, niin kait nyt vain pitää tehdä niin että palkkaan esteen/esteiden jälkeen. Niin että Mörkölle saisi rakennettua mielikuvan että pujottelu kannattaa vaikkei namikuppi olekaan välittömästi näkyvissä. Tuntuu vain hiukan hölmölle palkata vasta esteen jälkeen, kun pujotteluahan tässä pitäisi motivoida. Onneksi on naksu! Voi edes sillä merkata oikeata suoritusta.
On tämä niin haastavaa.
Keväälle saatiin hyppytekniikkatreenit joka toiselle viikolle. Nyt vain toivon että ryhmässä olisi myös enemmän edenneitä koiria, jotta pääsisi tekemään myös haastavampia kuvioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti