Tänään Mörkön kanssa viikkotreeneissä päästiin treenailemaan saksalaisia käännöksiä. Aikasta haastavaa ainakin ohjaajalle, onneksi entinen luistelija pakkosyötti koreografian luihin ja ytimiin (ilman koiraa). Kuivaharjoittelu kannatti, sillä saksalaiset koiran kanssa onnistuivatkin sitten sujuvasti!
Treenailin samalla myös keinua. Kolme toistoa, joka kerta Mörkön vauhti parani ja Mörkö tuli pidemmälle kontaktille. Enempää en viitsinyt tehdä, kun into tuntui olevan huipussaan.
Koska treeneissä ei ollut kuin neljä koiraa, oli vaarana treenata turhankin intensiivisesti. Taukojumppana tein Mörkön kanssa sivulle tulemista ja meidän ensimmäisiä seuraamispätkiä. Hieman Mörkö tuppasi liikkumaan vinossa, mutta tämäkin korjaantui itsestään alun keulimisen jälkeen. Muutama istu-seiso-istu kauko otettiin myös, kriteerinä takajalkojen paikalla pysyminen.
Sitten se mun oman päänsisäinen kauhistus, pujottelu :/ Itsevarmana menin kepeille, ja treenikaveri oli lupautunut pitämään remmiä. Mutta kun ei se vaan ole niin helppoa, remmin kanssa pelaaminen siis. Kaksi kertaa yritettiin, mutta molemmilla kerroilla remmi takertui pujotteluun. Pari kertaa yritin sitten ilman mitään, mutta kun ohjatenkaan ei tuo ongelmainen tokavika väli onnistunut niin meinasi ihan alkaa itkettää. Aivan loppuun kerran pujottelu yhdellä kaarella (viimeinen vasemmalla), jotta edes Mörkön motivaatio pujotteluun pysyisi jonkinlaisena. Viikonloppuna pitää käydä pujottelemassa vielä yhdellä kaarella nopeasti, että saan vahvistettua oikeata vauhtia tämän päivän sekoilujen jälkeen. Miten siitä sitten eteen päin, en tiedä vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti