Omatoimitreeneissä vauhtia

Koska agilitystä on tiedossa parin viikon tauko pitää nyt hyödyntää kaikki mahdolliset ajat. Siispä hallille, vanhalla tutulla kaavalla.

Ensin pujottelu kahden hypyn kautta (oikealta sisäänmeno), sitten pujottelu putkesta (putkesta suoraan sisäänmeno) ja lopuksi kahden hypyn kautta pujotteluun (vasemmalta sisäänmeno). Jokainen toisto oli erinomainen ja tiistaina näkynyt epävarmuus pujottelun lopussa oli poissa. Myös oma olo on paljon rennompi pujottelun suhteen, ja pujottelun aikana hiljaa oleminen ei tunnu enää niin ahdistavalta. Toisaalta, Mörkökin suoriutuu pujottelusta nopeammin. Voisin sanoa että perus-pujottelu on nyt hallinnassa, jatkossa voi keskittyä hankalimpien pujottelukuvioiden opettelemiseen :)

(Tässä välissä Mörkö kävi kruisailemassa kaikki putket läpi, alkaa jatkuva palkitseminen putkilta tuottamaan tulosta.)

Seuraavaksi teimme puomia, valitettavasti jouduin tekemään kaiken kaikkiaan viisi toistoa. Mielestäni pari liikaa. Toistojen määrä johtui siitä, että vauhdin kasvaessa Mörkö tuppaa tekemään juoksukontaktit ja en ole aivan varma kuinka kauan tassut tullee osumaan kontakteihin... joten haluaisin yhdistelmän laukalla suoritettu puomi + 2on-2off kontaktit. Alunperin Mörkön puomin kontaktit olivat tosi varmat, joskin puomin suoritus itsessään oli hidas. Nyt on keskitytty vauhtiin puomilla ja tuloksena on puomin laukalla suorittava koira. Mutta sitten uupuu pysäytyskontaktit... En ole vielä kauhean tiukasti halunnut sanoa kontakteista, koska en halua hukata löytynyttä vauhtia mutta jollakin tavalla tuohon on nyt puututtava. Jatkan edelleen kahden namin käyttöä, yksi nami heti puomin jälkeen maassa ja toinen nami kipossa kauempana. Välillä kävin palkkaamassa Mörkön lisäherkuilla kontaktille ennen kupille vapautusta. Ongelman ydin on siis siinä, etten ole tainnut koskaan opettaa Mörkölle kunnolla vapautuskäskyä sillä aluperin Mörköä joutui oikein houkuttelemaan pois kontaktilta. Tulevaisuudessa koitetaan panostaa vapautuskäskyn opettamiseen ILMAN puomin suoritusvauhdin katoamista.

Tämän jälkeen tein keinua, tämä on nyt ihan selkeästi meidän hitain este. Enkä oikein tiedä mitä asialle tekisi. Selkeästi radalla suoritetun keinun suoritusaika on nopeampi kuin yksittäisen keinun suorittaminen, eli kaiketi pitäiti ottaa alkuun vauhtia muutaman hypyn takaa (?). Vai nopeutisiko keinun suorittaminen toistojen ja kokemuksen myötä? Vai oppisiko Mörkö useiden toistojen kautta väärän, hitaan suoritusmallin? Siinäpä pähkinää. Hyvä homma on että Mörkö suorittaa keinun, eikä pelkää pamautusta. Optimi suoritus voisi olla sekunnin kaksi nopeampikin.

Loppuun vielä yksi pujottelu toisella pujottelulla (meni hyvin) ja suoralla putkella rallattelua edes takaisin. Itsellekin tuli hiki pintaa putken vieressä juostessa :)