Viimeinkin tarpeeksi lämmintä agilityyn!

Alkuvuoteen tuli tahaton, joskin varmasti hyödyllinen agilitytauko. Olisi minulla ollut mahdollisuus treenata lämpimässä hallissa, mutten usko että koiran lämmittely tai loppuverryttely olisi onnistunut kovinkaan kattavasti -20 asteen pakkasessa. Vaikka Mörkö kyllä olisi pärjännyt tuossa pakkasessa ja itselläkin on pukeutumisesta kiinni, niin en vain usko että lihaksia yksikertaisesti saa noin kylmässä tarpeeksi lämmiteltyä ja kroppaa valmisteltua agility-suoritukseen. Joten myin vuoroni sovinnolla pois. Kerrankin tuli huilattua pari viikkoa, muuten terveenä ja reippaana.

Lenkkeiltiin se minkä pystyttiin, joskin kylmyyden takia hieman rajallistahan se oli. Varsinkin Tikrun kanssa oli hieman haastavaa, kun koira vielä kasvaa... Selän mitaltaan on aika samoissa lukemissa kuin Mörkökin, mutta Tikru on vielä niin kovin lapsukainen rungoltaan. Tikru on kuin haamu mennessään Mörkön manttelin helmat maata viisteän lenkeillä. Onneksi Mörkön puvusta saatiin muokattua Tikrulle sopiva ja kun puvun alle laittoi vielä fleecen niin ei ollut esteitä Tikrun ulkoilulle. Mörkö kyllä tarvisisi uuden ulkopuvun, taitanee jääden ensi talven hankinnoiksi se. Uuden puvun Mörkö olisi tarvinnut joka tapauksessa Tikrulle siirtyneen puvun ollessa hieman liian pieni Mörkölle ja sitä myöten puku takutti Mörköä todella pahasti.

Mörköllä merinovillamantteli, fleece-mantteli ja toppa-pomppa.
Tikrulla fleece-mantteli ja tuolensuojalla varustettu fleece-haalari.

Tikru the Leijona tuleee!!!

Ja menee! Ei yhtään haitannut vaatteet menoa.

Eiliset Niinun treenit: tämän viikon treeniratana oli todella kiva vauhtirata, missä tarvittiin kuitenkin myös kontrollia. Niin minäkin menin sanomaan radan alkua katsellessa hyvin lähekkin olevaa putkea ja hyppyä "ei Mörkö putkista tykkää, ei se sinne mene". Ja menihän se tietenkin! Niinun kanssa oltiin kylläkin sitä mieltä että Mörkön tapauksessa se on oikeastaan ihan positiivinen juttu (että meni sinne minne huomaamattani ohjasin ja että irtosi itsenäisesti putkeen) . Mörkö ei ole koskaan oppinut oikein putkista pitämään.

Treeneistä jäi itselle eniten mieleen Mörkön innokkuus, joka oli jo melkein lähteä lapasesta (jes!). Mörkö myös irtoaa enemmän ja enemmän itsenäisiin estesuorituksiin, mikä taas vaatii minun ohjaamiseltani enemmän. Minun täytyy myös opetella luottamaan Mörköön vieläkin enemmän, lähettää aikaisemmin, jättää Mörköä itsenäisemmin suorittamaan tehtävää ja varsinkin ahtaissa paikoissa lähteä itse rohkeammin haluttuun suuntaan / halutulle esteelle. Viimeisenä esteenä oli sopivasti puomi. Mörkö otti kontaktin, joskin aika korkealta mutta palkattiin etupalkalla kuitenkin. Pitkähkön tauon jälkeen halusin katsoa minkälaista suoritusta Mörkö pystyy tekemään. Oikein hyvät treenit!

ps. saisi kyllä pakkanen tulla takaisin!