2 x 2 -pujottelua

Viime vuoden aikana seurasin useamman koiran tietä 2x2-pujottelulla Mörkön juoksukontaktitreenien rinnalla. Ajatuksena 2x2-menetelmä on kiehtova, ja ainakin alkuopetus on tehokasta, hauskaa ja enpä ole nähnyt niin varmoja sisäänmenoja muilla tavoin opetettavan. Hieman olenkin miettinyt jos Tikrun kanssa alkaisi pujottelun opettelun näin... vaikken edelleenkään ole aivan vakuuttunut onko tapa kuitenkaan (tarpeeksi) tehokas opettamaan koko pujottelun. Joillekin koirille sopii ja on sitä kautta nopeahkoa, toisien kanssa sitten hinkataan, hinkataan, hinkataan. Yksi tapa sopii yhdelle ja toinen toiselle - tässähän ei ole mitään uutta.

Mörkön pujotteluhan on hyvä ja mukavan nopea. Sisäänmenot noin 90 asteen avo- ja umpikulmiin saakka toimii myös hyvin. Mutta ne vaikeammat kulmat ovat jääneet opettamatta ja kolmosissa törmää säännöllisemmin vaikeampiin kulmiin. En taas ole halunnut alkaa opettelemaan vaikeampia kulmia normaalilla pujottelulla, kun meillä on Mörkön kanssa kuitenkin oma taustamme pujottelun suhteen enkä halua pujottelusta enää ongelmaa.

Joten, aikani tarvetta ja ratkaisua miettieessäni päädyin kokeilemaan 2x2-pujottelua vaikeampien sisäänmenokulmien opetteluun. Ajatuksena se, ettei käytetä aikaa pujotteluun vaan nimen omaan sisäänmenojen määriin. Oletuksena oli myös että avokulmat ovat vaikeimmat ja että umpikulmat sujuvat jotenkin.... joka kyllä osoittautui heti alkuunsa vääräks tiedoksi.

Mitä sain 2x2-treeneistä? Ainakin ihan hillittömän määrän toistoja. Etäisys pujotteluun kasvoi entisestään. Avokulmat alkoivat sujumaan todella hyvin, mutta hieman yllättäen umpikulmien kanssa on vielä työstettävää. En ole vielä kokeillut kokonaista pujottelua, mutta uskon vahvasti että nämä kolme kertaa vahvistivat pujotteluun sisäänmenoa. Samalla tuli huomaamatta treenattua sitä että olen Mörkön edellä pujottelussa, tästähän Mörkö normaalisti paineistuu. Parhaimpana, pääsin itse treenaamaan omaa päätäni. Välillä alkoi itseäni ahdistamaan kun tiesin että tehdään meidän osaamisen rajalla. Ahdistuksestani huolimatta Mörkö pystyi toimimaan normaalisti ja varmuuden myötä oma ahdistuksenikin jos ei vähentynyt niin ainakin alkoi pysymään paremmin hallinnassa. Tämä ihan yllätyksenä ja extrana kaiken muun hyvän päälle.

Kaiken kaikkiaan oli kolmet treenit kymmenen päivän aikana. Treeniaikaa (eli videota) tuli 45min, toistoja paljon. Ensimmäisen kerran jälkeen olin hieman epävarma viekä tämä mihinkän toivottuun tavoitteeseen, toisen kerran jälkeen tuntui ajanhaaskuulta ja turhalta hinkuttamiselta koko homma ja kolmannella kerralla editymisellä ja innostuksellani ei ollut enää rajoja.

En ole ikinä nähnyt Mörköä sellaisessa tilassa, ettei se yksinkertaisesti jaksa tehdä mitään seitsemän minuutin treenin jälkeen. Ensimmäinen kerta 2x2 aiheutti tämän. Jokaisella kerralla oli tarkoitus tehdä kaksi settiä treeniä, mutta Mörkö ei enää jaksanut tehdä toista settiä. Joutui ressukka käyttämään aivojaan niin paljon ja miettimään tekemisiään :) Seuraavilla kerroilla ei tällaista enää tapahtunut, joskin ajatustyötä kyllä tapahtui Mörkön päässä.

Mörkön tapauksessa käytettiin namikuppia, vaikka yleensä 2x2-treeneissä heitetäänä lelu tai nami pujottelun taakse. Mörkö ei leluista niin välitä, eikä löydä maahan heitettyjä nameja. En usko että namikupiin käyttö sisäänmenoharjoituksissa on mikään ongelma, sillä kuppi vaan korosti sitä että vaikka haluat kupille niin ensin on maltettava tehdä tehtävä.