Mikä Mörköä ahidstaa?

Sunnuntaina rally-tokokisat Ylöjärvellä. Olin treenaillut muutaman kerran rallya parin viikon ajan. Kyseessä sisäkisa. Olin onnistunut tsemppaamaan itseni sellaiseen tilaan ettei suoritus edes pahemmin jännittänyt. Tiesinhän kokemuksesta Mörkön saavan "huonoimillaankin" tuloksen, joten en ollut huolissani tuloksesta vaikka viimeistä tuloksesta RTK2ssa olikin kyse.

Koulutustunnusta ei tullut. Meinasin itsekin hermostua radalla, ja jopa harkitsin jättäväni suorituksen kesken :( Kasasin kuitenkin itseni - onneksi - ja jatkettiin työasenteella maaliin. Melkin joka tehtävällä oli sama kaava: Mörkö paineistui, Mörkö purki paineistumistaan (maan haistelua, kylttitelineen kiertoa, haahuilua) ja lopulta tehtiin tehtävä suhteellisen siististi. Viimeiset viisi tehtävää menivätkin jo todella kivasti. Hyvällä mielellä siis pois radalta ja pystyin hyvillä mielin palkkaaman koiran kunnolla.

Miksi Mörkö paineistuu? Vaikuttiko aiemmin viikolla sairastettu ripuli? Vaikuttiko häkissä ALO-luokan odottelu kun itse olin kisoissa töissä? Jännitinkö itse? Jokaiseen vai varmasti vastata kyllä, mutta en usko että mikään noista yksin tai erikseeno on paineistumisen syynä. Toki jokainen voi osaltaan korostaa paineistumista.

Mörkö oli omaa vuoroaan odotellessa kivalla fiiliksellä ja vielä ensimmäisellä kyltilläkin koira oli selkeästi minun kanssa. Toinen kyltti (360 vasempaan) on Mörkön bravuuri ja sitä myöten yksi mieluisimmista tehtävistä. Tästäkin huolimatta paineistuminen iski niin että lähinnä tuntui Mörkön pelkäävän että jyrään sen ylitse. Jostain syystä Mörkö palasi kuplastaan / sai nollattua itsensä niin että pystyi lähes heti jatkamaan töitä. Voi kun tietäisin mikä pehmon paineistaa ja miten koiraa voi auttaa pääsemään paineesta pois.

Eri koulutuksia ja kouluttajia miettiessä tuli mieleen, ettei vastaus ehkä löydykään huipuilta. Heillä on kyllä ammattitaitoa ja osaamista, mutta onko heillä kokemusta pehmeän koiran kanssa työskentelmisestä? Miksi olisikaan, kun ei pehmeät koirat ole huippuaineista. Toki toivon että pehmojen kanssa työskenteliviä huippujakin on, en vain ole tietoinen (vielä) tällaisista nimistä.

Ymmärrän hyvin, ettei monia kiinnosta pehmeän koiran kanssa treenata ja kilpailla (tavoitteellisesti). Pehmeys on pakottanut minutkin muuttamaan ajatuksiani ja koulutustapoja. Olenkin sitä mieltä nykyään, ettei Mörköstä ole huipulle mutta Mörkö auttaa minua pääsemään lähemmäksi huippua. Opettaa opettamaan, motivoimaan, kouluttamaan ja ymmärtämään.

Olenko valmis luovuttamaan Mörkön kanssa? En ole. Se piste, missä olisi voinut luovuttaa on ohitettu. Nyt tuohon koiraan (ja minuun) on laitettu niin paljon aikaa ja resursseja kiinni, että haluan jatkaa eteen päin. Haluan saada tulevaisuudessakin mahdollisuuksia ymmärtää tuota koiraa. Teknisesti koira on pätevä, eli kyllä me vielä kisakentillä käydään. Se ei tule tapahtumaan nyt kesän aikana, eikä välttämättä tänä vuonna. Ensin haluan parantaa omaa tietoisuuttani kokonaisuudesta, ja kun olemme tarpeeksi kypsiä niin sitten suunnitellaan uusia kuvioita.

Siihen saakka jatketaan agilityn parissa, missä ollaan onnistuttu selättämään paineistavat asiat. Siihen auttoi lähinnä monipuolinen kokemus eri treeni- ja kisapaikoista. Erittäine itsenäisiksi opetetut estetekniikat. Varmasti lajin vauhti myös helpottaa tilannetta. Vastaavat vastaukset on varmasti olemassa tokossa ja rally-tokossa, kunhan vain osaan etsiä niitä oikeaista paikoista. Joita en siis tiedä - vielä.

Missä mennään ALO-luokka?

Illan treeneissä katsastettiin ALO-luokan tilannetta. Mörkö osaa yksittäiset asiat ihan siististi, mutta tulevien kuukausien aikana pitää panostaa erityisesti palkattomuuteen, kehään tuloihin ja siirtymiin. Siihen että minä opettelen kertomaan Mörkölle ennakkoon mitä on odotettavissa. Ilmeisesti Mörkölle sopii se että se tietää mitä on tulossa, muutoin tullee pienelle koiralle ahdistus. Ehkä. Tai ahdistuksen syylle tämä on nyt paras veikkaus.

Paikalla olo 1min alkuun. Käväisin pikaisesti myös piilossa, mutta tulin takaisin näkyville kun Mörkö selkeästi jännittyi tilanteessa. Loppu sujui rauhakseen, palasin koiran taakse ja ensimmäsellä käskyllä omalla vuorollaan nätisti ylös. Kunnon riehumispalkka. Heti perään paikalla istuminen. Viereinen koira kiinnosti jostain syystä todella paljon ja huomautin haistelemisesta kun pylly melkein nousi. Tämän jälkeen Mörkö muisti hyvin tehtävänsä ja istui loppuajan nätisti. Namipalkka tässäkin.

Aloitettiin yksittäiset liikkeet hypyllä. Mörkö jäi hyvin, odotti hyvin sekä tuli luokse hyvin. Sivulle tullessa hyppäsi Mörkömäiseseti hieman minua vasten. Toivon tämän jäävän pois, kun koroke-harjoitukset etenevät siihen pisteeseen että pyörimisen sijaan treenataan sivulletuloja. Suullinen / sosiaalinen kehu.

Hyvä siirtyminen seuraamisen aloituspaikkaan. Seuraamisessa meille outo ongelma: Mörkö keuli ja painoi jalkaani vasten! Hidas osuus ja juoksu meni hyin, ja loppua kohden alkoi seuraaminenkin olla parempaa. En ole nyt huolissani keulimisesta, sillä olenkin palkannut paljon vain alkuja sekä asennetta. Seuraamisesta riehumispalkka namilla.

Kaukokäskyihin selkeä valmistelu, ja kaukothan onnistuivat hyvin! Jopa se ensimmäinen istumaan nousu. Vähän olen tuota itsekseni harjoitellut, mutta siitäkin vähästä on selkeästi ollut hyötyä. Täytyy koittaa muistaa tehdä istumaan nousua mahdollisimman eri paikoissa, jottei pieni mies ahdistu kisoissakaan. Istumaan noususta suullinen kehu, liikkeen lopussa nami.

Liikkeestä maahan vaati jostain syystä kaksi käskyä. En tykkää. Kun on kuitenkin ihan varma liike ollut. Jatkettiin siistillä siirtymisellä luoksetuloon.

Luoksetulo varman vauhdikasta Mörköä, sivulle pienellä kosketuksella. Tästä juostiin kentän reunalla odottavalle palkalle. Kapulan pitoa en viitsinyt edes tehdä, kun ei Mörkö kerta liikettä osaa.

Mörkö vaikutti kovin itseensä tyytyväiseltä :) Palkkasin enemmän (sekä namilla, kehulla että leikillä) kuin suunnittelin, mutta toisaalta Mörkö pysyi mukavan aktiivisena koko ajan.

Omalla ajalla käytiin treenaamassa merkin kiertoa. Tuo liike on opetettava Mörkölle täysin tarjoamisen kautta, kun Mörkölle minusta pois päin lähtevät liikkeet ovat kovin hankalia. Sain kasvatettua etäisyyttä jopa kolmeen metriin. Hieman olin epäuskoinen kun selvisi että kisoissa etäisyys on 15m. Noh, onhan tässä aikaa ja tänään edistystä tapahtui huikeasti.

Kotimatkalla kurvasin vielä hallin kautta. Valitettavasti metallipuomi oli varattu, joten tehtin kaksi toistoa puupuomilla. Ensimmäinen ilman boksin reunaa, toinen varmuuden vuoksi reunalla. Mielestäni molemmat toistot hyvillä kontaikteilla.

Tiistaina puomia, keskiviikkona puomia

Tiistaina odotettu kontaktitreeni. Yllätyksekseni lisättiin paukkuja, eikä alkuun tehtykään yhtään alastuloa vaan aloitettiin heti kokonaisella puomilla. Laskevan osan alta meni suora putki. Mörköstä selkeästi näki että jännitti, mutta meni kuitenkin ihan ok vauhdilla ja hyvällä kontaktilla. Toinen ja kolmas toisto olivatkin jo aivan tosi hienoja.

Tehtiin alastuloja ja samalla häivytettiin boksin reunaa. Hyviä suorituksia, joskin päätettiin tiukentaa kriteeriä. Kontaktille osuminen ei enää riitä, vaan pitää selkeästi osua keskivaiheille kontaktia. Boksin rima alkuun alempana, ja oikein kivoja toistoja.

Loppuun pari toistoa putken ja hypyn kautta, hyvin on Mörkö alkanut kestämään pidempä lähetymistä sekä esteiltä puomille tuloa. Putken takia oli sivuttaissuunnassa myös enemmän ilmaa kuin aikaisemmin ja senkin kesti hyvin.

Treenattavien asioiden lista

1. boksin reunan häivytys
2. käännökset
3. etäisyys
4. oma rytmitys, eli olen edellä / vierellä / takana ja silti mennään kontaktin kautta

Tänään Seppo Savikon treeneissä päätin tehdä myös puomia kun on kerran mahdollisuus hyödyntää uutta paikkaa ja puomia. Alkuun tehtiin juoksurallattelua muutaman esteen verran, mukana myös jäätävän hieno A-esteen kontakti. Tehtiin puomilla alkuun vain alastuloja boksin reunalla. Koska Mörkö vaikutti rennolta, niin kerran putken kautta puomille, meni hyvin. Loppuun vielä puomin alastuloja. Helpohko treeni, tarkoituksena kasvattaa kokemusta uudesta puomista. Puomin tasaisen osan alla oli suora putki, ei suuremmin hetkauttanut Mörköä.

Välillä omaakin kontaktitreeniä

Tänään sain houkuteltua hallille apukädet ja puomin pariin. Kävi hyvä tuuri kun pääsin metallipuomille. Puomi kilisi ja kolisi ja oli muutenkin jotenkin hutera. Laskevan osan alla oli putki. Hyvä juttu, sillä olen ollut hieman huolestunut että kuinka suuren työn takana on totuttaa Mörkö puomin alla oleviin putkiin. Se kun on aikaisemmin jäänyt katselemaan niitä.

Treenin alussa huomasin jättäneeni boksin yläriman kotio. Hienoa. Eikä halliltakaan löytynyt mitään korviketta. Super great. Päätin pelata venäläistä rulettia ja kokeilla ilman - päätin että teen asiasta ongelman sitten kun se oikeasti sitä on.

Ensin pelkkiä alastuloja. Mörkö ei katsellut yhtään putkea. Olin päättänyt, että jos putki jännittää niin ei tehdä muuta. Koska ei jännittänyt niin päätin kokeilla kokonaan. Ensimmäisellä toistolla Mörkö saattoi laukata koko puomin, meni tosi rennosti. Ainakin laukkasin nousevan ja tasaisen osuuden. Tein yhden putken ja palkkasin, tästä puomille - loikka. Ei näemmä vielä kestä yhtään ajatuksen harhautua toisiin asioihiin. Pelkkä puomi kolmannen kerran, hyvä kontakti. Loppuun muutama laskeva osa niin että koitin juosta Mörkön kanssa kilpaa.

Riski kannatti, yksi loikka noin 15-20 toistosta. Kyllähän kontaktin osumapinta hieman nousi, mutta selkeitä osumia kuitenkin. Ei kuitenkaan enää uudestaan tällaista harjoitusta. Mutta onpahan nyt ainakin "häivytetty" boksin yläosaa.

Loppuverryttelyssä vasta muistin että mun piti tehdä myös kääntymisiä. Noh, jääpä jotain treenattavaa ensi kertaan. Nyt putki puomin alla vei itseltänikin kaiken huomion.

Tiistain kontaktitreenit

Puomi etenee, tasaisen varmasti. Vaikuttaa siltä että Mörkö on jopa tajunnut mitä siltä halutaan. Puomin sivussa olen tehnyt myös mahdollisimman erilaisia A-esteitä eri paikoissa (minimitoistomäärin) ja ilokseni olen huomannut että A-esteen kontatit paranee samaa tahtia puomin kanssa. Eihän A-esteen kontakteissa ole koskaan mitään ongelmaa ollutkaan, itse ole toivonut alemmaksi osuvaa kontaktia ja nyt niitä tulee lähes liukuhihnalta :)

Puomia tehtiin
- alastuloja eri korkeudelta, tavoitteena boksin riman häivytys
- kokonaisia toistoja ilman boksin rimaa ja rimalla
- puomin loppujen käännöksiä, tavoitteena saada alleviivattua että loppuun mennään vaikka käännytäänkin. Kaikkein tiukimpiin kulmiin tarvittiin avuksi pituuden merkit, eli työstettävää on
- alastuloja niin että jatkoin rataa puomin jälkeen. Yllätyksekseni ja ilokseni Mörkö otti omasta liikkeestä huolimattani kontaktit nätisti. Plussaa myös se että kun minulla on etumatkaa niin Mörkö suorittaa alastulon laukalla (jos tehdään pelkkää alastuloa niin että lähetän koiran niin Mörkö tekee laukan ainoastaan kontaktille/kontaktilta). Jos näin saisi vahvistettua kehonhallintaa ja itsevarmuutta että alastulon voi suorittaa laukassa

Videolla harjoituskerralla tehdyt kokonaisen puomin toistot. Kolmas ja neljäs toisto todellisuudess toisin päin. Kolmannen toiston suoritus kategorisoitiin loikaksi, vaikka todellisuudessa tuosta tuskin olisi kisoissa virhettä tullut. En kuitenkaan tuollaisia suorituksia halua, vaan alemmas pitää mennä.

Partisten erikoisnäyttely

Eilen ajeltiin Ozzyn kanss Tampereelle, meidän viimeiseen näyttelyyn. Nyyh, nyt minulla ei ole ollenkaan näyttelykelpoista koiraa. Edellisestä vastaavasta tilanteesta onkin kulunut jo 15 vuotta. Ei näyttelyt minulle kaikki kaikessa ole, mutta sopivissa määrissä tykkään kyllä kehissä pyöriä.

Tuomarin Tarja Löfman:
Pitkälinjainen 13vuotias uros, joka on ikäisekseen erinomaisessa kunnossa. Edelleen oikeat pään linjat. Hyvin kulmautunut. Pehmeä selkä. Liikkuu ikäisekseen hyvin. Laadukas yksilö, jonka fyysinen kunto ja hoidettu karva ovat kunniaksi omistajalle. ERI VEK4 (7 veteraania).

Näin Ozzy pääsi lopettamaan pitkän ja upean näyttelyuransa kahdeksan vuotta kestäneeseen ERI-putkeen. Sattumalta kävin niin, että tämä oli samalla myös Ozzyn 100. näyttely. Näihin näyttelyihiin mahtuu erkkarin ROP, erkkarin VSP, Lohjan ryhmänäyttelyn BIS & BIS-vet, Helsinki KV RYP1 ja joukko ryhmäsijoituksia. Kaiken kaikkiaan Ozzy on saanut ERIn 94 ja SAn 71 kertaa (niinä vuosina kun ei jaettu SAta laskin PU-sijoitukset kun nykysäännöillä tällöin olisi tullut SAkin). Vuoden voittajatittelit vuosilta 2006 ja 2011. Ulkomailla käyntejä ei tilastoida :)

Mitä sitten kävikään? Jotta kaikki varmasti uskovat tämän olleen meidän viimeinen näyttely, niin kuvasarjaa alla ;) Todellisuudessa Ozzyn kanssa ei ollut mitään hankaluuksia turkin kanssa, helpompaa turkkia saa varmaan hakea. Pesu ja harjaus kerran kuukaudessa riitti pitämään turkin kunnossa. En myöskään itse kaivannut helpotusta elämään, sillä pesut, harjauksen kuten myös imuroinnit kuuluvat partismaiseen elämään. Pesuista itsestään tuli vain liian suuri kompastuskivi ja riskitekijä, Ozzyn väsyessä märän turkin painoon. Erkkariin Ozzya pestessäni Ozzy pääsi kaatumaan liian pahasti ja silloin päätin ettei turkki ole pesun tuoman rasituksen väärti.

Sydän verta itkien valmistelin itseäni trimmaamiseen. Ei se helppoa ollut. Mutta kun alkuun pääsi, niin oli oikeastaan aika mukavaa hommaa. Inspiraatio kukki, ja nyt Ozzy on tuollainen hömppä tupsujalka. Pään trimmaaminen aiheutti mietintää. Ajatuksissa oli alkujaan nautseritrimmi, mutten sitten kuitenkaan raaskinut ponnaria vetää lyhyeksi. Minun silmään on miellyttävä näinkin :) Yllätyksekseni Ozzy ei hämmentynyt, muttei heittänyt ilon volttejakaan.

RT AVO80

Torstaina rally-tokon iltakisat. Tuomarina Hannele Pirttimaa ja kisat ruohikkokentällä. Mikä alkuun hiukka häiritsi Mörköä. Kisojen alla ei oltu treenattu yhtään, ja kyllä se taas näkyi. Jännä juttu että koira toimii kisoissa paremmin kun hieman viitsii treenata ;)

Kisassa oli paljon hyvää, verrattuna edelliseen. Ensinnäkin oma fiilis oli miljoonasti parempi ja rennompi. Toisekseen suorituksen jälkeen jäi hyvä fiilis. Kolmannekseen Mörkö ei kuplaantunut kertaakaan, joskin alussa jälleen yritti. Alun kaksi ensimmäistä kylttiä -1 kummastakin, Mörkö ei vain kyennyt tulla vierelle vaan jäi vinoon. Sanoi Mörkölle että mitä se höpsö siellä tekee ja jatkettiin matkaa. Eipä koiran fiilis olisi uusimalla ja nillittämällä ainakaan parantunut. Pujottelu ihan ok, 270 oikealle hyvä ja liikkeestä maahan jo super. Pyörähdys, eteen oikealta vasemmalle istu ihan siisti ja spiraali ok. Istu - seiso - kierrä koira ehkä koko illan suurin aivopieru - siis minulta. Jotenkaan en osannut jatkaa eteen päin vaan jäin itse jumittamaan (eli kuplaannuin sitten minäkin) kyltille ja uusin epävarman liikkeen (!) kaksi kertaa. Kolmannen epäonnistuneen yrityksen jälkeen puhelin Mörkölle että mitäs nyt tehdään kun on uusinnat käytetty ja vieläkään tehtävää ei ole suoritettu onnistuneesti. Muutaman sekunnin tuumaustauko ja yhtäkkiä keksin että mehän voidaan jatkaa matkaa kun ollaan kuitenkin yritetty. -6 pistettä ihan omaan piikkiin. Loppuradan kolme tehtävää jälleen ihan ok, joskin hitaasti kävelyssä saatiin aikaseksi -2 pistettä.

Olin varma että oman sekoilun takia pisteet tippuvat alle hyväksytyn tuloksen, joten olin iloisesti yllättynyt kun saatiin kuitenkin tulos. Vielä ihan hyvä tulos :) Aivan erinomainen suoritus jos katsoo kuplaantumisen kannalta. Mörkö teki kuitenkin kolmen tehtävän sarjoja varsin mallikkaasti.

Kisakirjoja odotellessa hyödynsin tyhjää rataa, ja käytiin Mörkön kanssa haistelemassa kylttejä ja merkkejä kaikessa rauhassa. Ensimmäisen tutustumisen jälkeen mielenkiinto kyltteihin hävisi tyystin. Täytyy päästä treenailemaan myös kylttien kanssa, tai ylipäätänsä treenaamaan kohtuu säännöllisesti.

Kontaktikurssi jatkuu ja Sepon treeneissä

Pari viikkoa sitten harmittelin kun kevään kontaktikurssi päättyi, ja vieläp niin että Mörkön suoritus oli "aallon harjalla". Uskoin vahvasti, että nyt ollaan lähellä normaalia puomia. Niinpä olin enemmän kuin tyytyväinen kun sain mahdollisuuden jatkaa kesäkuun ajan kontaktikurssilla.

Mörkö oli hyvin innokas tekijä. Aloitettiin tekemällä alastuloja boksilla ja ilman. Sitten kävi käsky tehdä kokonainen puomi. Nielaisin kyllä syvään. Onko Mörkö valmis? Pitäisikö sittenkin treenailla vielä pohjia? Näissä aatoksissa kuitenkin koiran virittely ja puomille lähetys, lopputulos alla

Oltiin kyllä kaikki yllättyneitä! Niin minä, kuvaaja kuin kouluttajakin miten hyvin Mörkö puomin meni. Mörkö ei ollut yhtään yllättynyt :) Eihän suoritus ole lähelläkään sata lasissa sekunnissa puomin suorittavaa koiraa, mutta suorituksena tuo on todella paljon rennompi ja varmempi kuin mitä Mörkö on ikinä tehnyt.

Väliin taas muutama alastuloa ja sitten uudestaan kokonainen puomi. Valitettavasti Mörköllä oli enemmän intoa kuin aivoja ja Mörkö lipsui ylösmenon puolesta välistä pois puomilta. Tämän jälkeen tehtiin heti muutama alastuloa ja taas kokonainen puomi kahteen kertaan. Seuraavat toistot olivat selkeästi huonommalla itsevarmuudella suoritettuja ja ravilla mentyjä. En ole ihan varma jothuiko ravaaminen väsymisestäkin. Sinänsä aivan ama, nyt tarvitsee tehdä paljon helppoja alastuloja ja boksin häivyttämistä ennen kuin seuraavan kerran kokeillaan taas kokonaisella puomilla.

Olen NIIN tyytyväinen. Toistosta kontaktiosuminen oli 100% eli suoritusvarmuus erinomainen. Kun tästä tulisi tapa niin olisi helppo mennä kisoissa rennosti. Uskon että olemme oikealla tiellä.

Tänään vuorostaan Seppo Savikon treeni. En tiedä johtuiko omista fiilisistä etten oikein saanut mitään treeneistä irti. Vai oliko Mörköllä vatsa kipeänä matolääkekuurista, kovasti söi heinää treenien jälkeen ja vastoin normaalia kulki treenien lopulla häntä alhaalla. Tähän luonnollisesti jätettiin treeni tällä kertaa, kun Mörköllä ei selkeästi ollut joko henkisesti tai fyysisesti hyvä olla.

Positiivista oli kaksi hyvää joskaan ei täydellistä pujottelua. Pujottelut menivät sääntöjen mukaisesti, mutta omaan makuuni hieman jännittyneesti. Pitää huomioida tämä ja palkkailla esteestä. A-este mentiin kaksi kertaa, molemmilla kerroilla aivan superhienot kontaktit!

Loppuverryttelyt tehtiin kangasmetsässä, missä Mörkö alun ruohon syömisen jälkeen piristyin ja oli loppua kohden jo aivan oma itsensä. Kotona Mörkön etujalasta löytyi salamatkustaja, punkin ryökäle päätyi vessanpönttöön.

Ihka ensimmäinen kolmosten nolla!

Kuukauden ajan olin mietiskellyt, josko sitä voisi käydä kokeilemassa hyppyradalla kilpailemista. Kun agility-radoille ei vielä ole asiaa kontaktiprojektin myötä. Lauantaina ilmoittautumsita lähettäessä mietin kyllä tarkoin onko tässä mitään järkeä. Mörkö ei ole niin hyvässä kunnossa kuin aikaisemmin tai mitä tahtoisen sen olevan. Vyötärölle on kertynyt hieman läskiä (joskin monen mielestä Mörkö ei ole lihava). Mörkön kanssa on rataa tehty pääsääntöisesti 15-20cm hypyillä, ja korkeampia hyppyjä on tehty yksittäisenä kourallinen. Pujottelua ei olla tehty kuin kymmenkunta kertaa ja niistäkin kerroista ainoastaan kerran radalla. Itselläni on sentään huomattavasti parempi juoksukunto verrattuna puolen vuoden takaiseen. Siis ilmoittautuminen menemään, kun puutteista huolimatta analysoin ettei kilpailusta aiheudu Mörkölle kuitenkaan vahinkoa. Sen verran lupasin itselleni, että jos hyppykorkeudet ovat 35cm niin sitten jätetään suosiolla väliin.

Kisat olivat omalla hallilla, ja vielä sisällä missä oli oikeastaan mukavan viileää. Pohjakin oli mukavan napakka, tai sitten oma mielikuva pohjasta oli totaallisen väärä. Putkia oli yksi, ja sekin meille oikein sopivasti suorana. Pujottelu seinän suuntaisesti, ja vieläpä niin että sisään meno oli oikealta puolelta. Radan kannalta asia paremmin kuin hyvin :)

Mörkö ulos autosta ja lämmittelemään. Omat jalat huolestuttivat. Pari edellistä juoksulenkkiä on ollut todella haasteellista kun pohkeet ovat olleet alusta saakka tukossa. Tein alkuun muutamia koordinaatioharjoituksia ja erilaisia loikkia Mörkön kulkiessa hajujen perässä eteen päin. Kaksi kunnon spurttia Mörkön kanssa, kummallekin vettä ja radalle.

Radalla minä liikuin. Radalla Mörkö liikkui. Pari hieman pitkäksi mennyttä kaarrosta, mutta niistä ei nyt välitetä :) Hyvä huomata että Mörkö olisi tullut lujempaakin jos itse olisin vain osannut mennä kovempaa. Vielä mahtavampaa huomata ettei Mörköllä ollut hyppyjen kanssa ongelmia. Joskaan en usko että toiselle radalle olisi kuntoa enää riittänyt... Kisojen jälkeen ajettiin McDonaldsin kautta ja haettiin juustohampurilaiset meille. Kerran sitä ensimääistä kolmosten nollaa saa, ja kerrankos sitä saa juhlia :)

Illalla vielä suunnattiin toko-treeneihin, missä tehtiin aika kevyesti asioita. Alkuun temppuratana hyppy, kaukot, seuraaminen, luoksetulo ja ruutu. Ruutua tehtiin vielä omalla vuorolla ohjatusti lisää. Itsekseni naksuttelin seuraamisesta, kun temppuradalla Mörkö selkeästi vältteli kontaktia. Todennäköisesti rally-tokon paineistumisesta johtuvaa käytöstä :/ Saatiin todella mukavasti korjattua asennetta seuraamisessa. Paikalla istuminen ja makuu todella kiva.