Tänään viikkotreenit, missä oli oikein mukava pyöritys viidellä hypyllä ja kahdella putkella. Matkalle mahtui niin serpentiiniä, saksalaista, persjättöä ja jaakotuksia. Saksalainen ei tunnu itselleni luontevalta, joten aika nopeaan ohjaus vaihtuikin persjättöön kun Mörkö lukee ohjausta muutenkin niin hyvin.
Omalla ajalla tein puomia kolme toistoa. Joka toisto Mörkön vauhti oli parempi, ja Mörkö laukkasi jokaisella kerralla pidemmälle. Viimeisellä toistolla sain itsekin juosta ihan kunnolla ja siltikin Mörkö kerkesi puomin päähän ennen minua. Oikein hienoa!
Pujottelun kanssa tein kolme toistoa. Pujottelu oli todella pienessä sumpussa monen muun esteen ollessa tosi lähellä. En sitten tiedä johtuiko Mörkön hahmottamisongelmat tästä, vai oliko se sijaistoimintaa. Kaksi ensimmäistä yritystä meni kuitenkin haahuiluksi (Mörkö bongasi mm renkaan) mutta sitten kun lähes törkkäsin Mörkön pujotteluun niin pujottelu sujui hyvin. Siitäkin huolimatta että pujottelun kanssa oli pientä säätöä, niin en missään vaiheessa ahdistunut. Toinenkin toisto meni oikein rennosti. Välissä kävin tekemässä ratatreenin ja loppuun vielä kolmas toisto - sekin rennosti rallatellen ja tekemisestä nauttien.
Olisiko henkinen valmennus kerrasta jo auttanut? En tiedä, mutta ainakin itselläni on niin paljon rauhallisempi, rennompi ja itsevarmempi olo. Onnistumiset tietenkin ruokkivat itseluottamusta. En vielä uskalla hehkuttaa että oma pää on korjattu, mutta ainakin suunta on oikea :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti