lauantai 28. syyskuuta 2013

Elämä ilman treenejä...

... on ollut haasteellista, mutta tuonut myös paljon uusia ulottuvuuksia elämään. Mörkön kanssa ei edelleenkään olla saatu lupaa treenata. Tosin en ole edes käyttänyt Mörköä nyt fyssarilla tarkistettavana, kun mielestäni näen Mörkössä edelleen varomista. Suunta on kuitenkin parempi, Mörkö leikkii repimisleikkejä vanhaan malliin ja tänään olisi hypännyt itse autoon (mutta en kuitenkaan antanut). Olen koittanut rajoittaa Mörkön tekemiä "kynttilähyppyjä" sekä autosta uloshyppäämiset olen estänyt kokonaan. Lenkkeilty ollaan jo normaalisti, ja tänään oli Mörkön onnenpäivä kun se pääsi kruisailemaan vanhempien silkkiterrierin kanssa.

Ensi viikko menee varmaan vielä lomaillen. Haluan käyttää Mörkön fyssarilla tarkistettavana ennen agilitytreenien kuvioon tuloa. Samoin haaveilen hieman mahdollisuudesta josko saisin tuurauspaikan hyppytekniikkaan, olisi kiva osaavan silmän alla tsekkauttaa näyttääkö hypyt normaaleilta. Tietty jos kävisi niin hyvä tuuri että maanantaille saisi fyssariajan, ja jos fyssarilta tulee vihreätä valoa niin voisin harkita käyväni tekemässä treeneissä jotain tosi kevyttä.

Ozzyn kanssa treenattiin viikon aikana kerran omalla parkkipaikalla mestari-luokan liikkeitä. Merkille lähetys sujui oikein mukavasti. Täytyy seuraavalla kerralla vaikeuttaa niin että vien merkin treenialueelle ilman että Ozzy on tietoinen asiasta. Sittenhän sen vasta näkee onko liike oikeasti hallussa. Edessä peruuttaminen sujui myös oikein määrätietoisesti. Tällä kertaa muistin kokeilla kaikki variaatiot kääntymisistä (missä seuraamispuoli vaihtuu) ja oikein hyvin meni. Olen saanut nyt yhtenäistettyä ohjaamista ja ainakin itselläni on varmempi fiilis etten sekoile (toivottavasti) kisoissa enää kääntymisissä. Puolenvaihtoja tein myös edessä, takana ja jalkojen välistä. Kaksi viimeisintä onnistuu hyvin ja edessä puolenvaihdollekin taisin keksiä oikein toimivan ohjauksen.

Muuten ollaan siis lenkkeilty. Välillä vajaan tunnin lenkkejä, välillä taas reilusti yli tunnin lenkkejä. Lähettyvillä olevassa metsässä olen löytänyt muutamiakin lenkkivariaatioita, missä koirat pääsevät liikkumaan vapaasti epätasaisessa maastossa. Toisesta suunnasta löysin oikein mukavan uuden lenkin missä ei ehkä ole mahdollista pitää koiria vapaana, mutta ainakin pääsee kävelemään hiekkaisia kävelyteitä metsän siimeksessä. Me like!

Lenkkeilyn lisäksi koirat ovat saaneet suuremman prosenttuaalisen osuuden ruoastaan raakana, mikä varsinkin Ozzylla on näkynyt positiivisena painonnousuna. Vanhalla herralla saisi olla hiukan enemmän rasvaa kylkien päällä, ettei heti ensimmäinen tauti vie heti kaikkea varaenergiaa pois. En tiedä johtuuko ruoasta vai liikunnan laadusta, mutta Ozzy on väläytellyt todella vauhdikkaita laukkapätkiä lenkillä. Ilo katsella toisen laukkaamista, Ozzy kun ei ole tainnut vuoteen vapaana ollessaankaan laukkailla :)

Ja ne uudet ulottuvuudet elämässäni. Nyt kun useampi ilta viikossa on vapautunut koirien treeneistä, niin olen voinut käyttää nuo vapaat illat itseeni. Herättelin uudelleen henkiin vanhan harrastukseni, salilla käymisen. Tosin en ottanut kuin kuukauden kortin, sillä toivon parin viikon päästä pääseväni Mörkön kanssa takaisin treeneihin. Mukavaa vaihtelua tuo on kuitenkin olllut! Ja oma kroppa tykkää :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti