Pitkästä, pitkästä aikaa oli hyödylliset ratatreenit. Tehtiin Jari Suomalaisen rataa, missä oli minulle mietinnän paikka heti toisella esteell, pujottelun jälkeen ja ah niin minulle hankala takaa-persjättö. Jokaisella oli 8min aikaa, ja sinä aikana juostiin. Mukava huomata että vaikka hiki irtosi, niin jalat eivät painaneet. Hyvin Mörkökin pinkoi HAUn hallin uudistetulla pohjalla. Edelleen tykkään pohjasta, vaikkei kaikkien lemppari olekaan.
Havaintoja radalta
- minun on pyrittävä löytämään sellaiset ohjauskuviot missä itse pysyn liikkeessä. Lyhin ei ole Mörkölle aina se paras. Mörkö lähtee kyllä hyvin ohjauksiinja kiihdyttää suorien lisäksi mutkissakin kun vain tietää minne mennä (yllättävää...)
- Ehkä minun pitäisi rohkeammin käyttää persjättöä. Ainakin se on siinä mielessä valssia parempi ohjaus että minun oma liike säilyy paremmin. Toisaalta, tiedän menneisyydestä että jos alan suosimaan runsaasti persjättöä niin Mörkö ei edes yritä kiriä rinnalle/ohi. Sopivan tasapainon löytäminen siis hakusessa. Treenien jälkeen jäin pohtimaan auttaisiko se pitämään tasapainoa että treeneissä tekisin takaaleikkauksia satunnaisesti?
- Pujottelun jälkeen opettelun kohteeksi persjättö. Ei Mörkö rikkonut pujottelussa, mutta itse olen niin epävarma ohjauksessa ettei ohjaus ollut kovinkaan selkeä ja yksiselitteinen. Ei millään toistolla, vaikka koko ajan parani.
- Takaakierto-persjättö onnistui aivan kympillä eikä edes tuntunut pahalla! Tuuriako, jää nähtäväksi.
Itse en niin nosta ratatreeniä tärkeäksi, kun yleensä muutamallakin esteellä saa aivan tarpeeksi hankalan ongelman ratkottavaksi. Tällä kertaa ratatreeni oli sopiva ja tuli hyvään saumaan. Ei Mörkön kanssa edelleenkään tunnu tulevan kiire, mutta siihen olen jo tottunut että me pingotaan Mörkön kanssa samaa matkaa. Kyse onkin siitä miten omat linjani löydän eri radoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti