Tikru yhteistyötestissä

Samana päivänä kun Tikrun mittariin raksahti 11kk oli myös HAUn yhteistyötestit, minkä pohjalta koirakoita sijoitettiin tulevan kauden koulutusryhmiin. En oikein jaksanut stressata yhtesityötestistä, kun Tikrulla ei ole perustaitoja kummempia taitoja niin ei ole kauheasti mitä näyttääkäään.

Paikalle mennessä mietin kyllä pariinkin kertaan että mitäköhän meidän yhteistyöstä oikein tulee kun Tikrun piti isotella jokaieslle koiralle. Menin kuitenkin hieman sivummalle ja aloin tekemään kontaktikävelyä. Vaikka häiriöt voi Tikrun huomion usein, niin yhtä usein koira itse tarjosi kontaktia. Lopulta suurin jännite oli niin paljon poissa että uskalsin sivussa tehdä muutaman siivekkeen kierron.

Itse testi meni niin hyvin kuin vain voi :) Alkuun leikittiin, ja kun Tikru iski leluun kiinni omalla tyypillisellä voimallaan testaajien joukosta kuului "vau, me halutaan tuo maksiryhmään". Leikkimisen tiesinkin meiltä sujuvan. Irrottaminen veikin sitten kauan, kun Tikrun piti viimeiseen saakka lelusta kiinni yrittäen tappaa sitä. Testaajien joukossa hiukan naureskeltiin meille. Luoksetulo sujui hyvin (ihmekkös tuo kun Tikru tiesi minulla olevan lelu), joku testaajista piti kiinni kun eihän Tikru osaa pysyä paikoillaan. Vapaavalintaisena temppuna peruteltiin.

Saatiin kuulla saman tien että saatiin ryhmäpaikka, vieläpä ihan kivasta ryhmästä. Ryhmässä on alkeiskoiria mutta kokeneempia ohjaajia, ja varsin kokeneita kouluttajia. Uskon että meille tulee kiva kausi :)

Tikrun seuraamisen ensiaskeleet

Olin vuoden vaihteen molemmin puolin Silvia Trkmanin pentukurssilla. Silloin ei oikein treenaaminen maistunut siinä määrin kuin olisi pitänyt jotta (valtava) taitomäärä olisi saavutettu aikataulussa. Myöskin videointa ahdisti samoihin aikoihin. Ja nyt kun katson tuota koiraa niin rehellisyyden nimissä kurssilla pyydetään kasvavalta pennulta myös aika haasteellisia asioita. Sellaisia kehonhallinnallisia taitoja jotka elävät jo pelkästään sen takia että pentu kasvaa.

Joten napsin kurssilta itselleni sopivimmat (vaiko mieluisimmat?). Tassutarget, peruuttaminen, laatikkoon meno sekä etujalkojen ympäri pyöriminen. Varsinkin viimeinen aiheutti itselle suunnatonta päänvaivaa, eikä se nyt Tikrullekaan missään nimessä helppo tehtävä ollut. Jouduin luopumaan ajatuksesta että Tikru oppisi samalla kertaan molempiin suuntiin pyörimisen ja keskityin ainoastaan vastapäivään.

Nyt, noin kuukauden totaalitauon jälkeen, kaivoin jälleen korokkeen asille. Tikruhan ilahtui asiasta kovin. Namit ja naksu valmiina - ja niin vain oli Tikru pitkän tauon aikana työstänyt asiaa niin että pyöri vastapäivään ikään kuin olisi aina tehnyt niin. Liike kokonaisuudessaan oli hallittu ja tekeminen aivan eri tavalla tasapainoista kuin aikaisemmin. Menin muutaman kerran liikeradan eteen niin että koira törmäsi pohkeeseeni ja sain palkattua tavoite seuraamispaikasta roimasti. Ehkä tästä tulee sittenkin jossain vaiheessa valmis seuraaminen, ainakin ollaan päästy treeneissä nyt sille tasolle että voin edes alkaa lisäämään muitakin elementtejä kuin vain tuijottaa oikean takajalan liikettä.

Treenattiin myös peruuttamista, käsikosketusta sekä houkuttelin Tikrun muutaman kerran ryömimään jalan alta ja palkkasin maassa oloa. Lopulta Tikru meni maahan hyvin pienin avuin. Valehtelisin jos väittäisin ettten ole tyytyväinen itseeni kun keksi tavan edistää maahan menon treenaamista :)

Nälkä jäi!

Oltiin lauantaina Mörkön kanssa kisoissa. Jari Suomalainen oli suunnitellut oikein kivat radat, itsellä oli hyvä fiilis ja Mörkökin oli hyvällä tuulella.

Alkuun agility-rata, mistä tuli 0. On kyllä niin ihanaa kun ihanneajan alitukset ovat nykyään muuta kuin -0,0x lukuja. Tällä kertaa alitusta melkein 4s ja etenemä meille oikeasti hyvä 3,87m/s. Ihmeellistä steppaamista oli välillä omassa ohjaamisessa ja niistossa otin TAAS yhden taka-askeleen. Miksi ihmeessä? Mörkö pelasti täysin muurin ja teki niin hienon keinun että olisin ollut tyytyväinen rataan jo tässä vaiheessa. Puristin kuitenkin täysillä maaliin.

Hyppyradalle lähti erittäin innostunut Mörkö. Alku menikin hyvin, mutta sitten putkelta lähtiessäni tajusin olevani reilusti myöhässä. Yritin spurtata ja siten päästä tekemään persjättöä, mutta Mörkö reagoi nopeuden vaihtoon ja liikkeen suuntaan aivan oikein - ja saatiin meille ihka ensimmäinen HYL väärän radan takia :D Päätin jatkaa täysillä eteen päin, sillä radan lopussa oli minulle hankala takaakierto-persjättö. Siitäkin huolimatta että keskityin ohjaukseen olin auttamattomasti myöhässä. Miksi ihmeessä tuo ohjaus on minulle niin pirun vaikea?

Päätin kisojen jälkeen että koska en ole treenaamisesta huolimatta saanut siirrettyä takaakierto-persjättöä treeneistä radalla, niin nyt hetkeksi unohdan koko asian ja teen jatkossa takaakierto-valssin. Turha tässä vaiheessa kautta opetella enää uutta... vaan mieluummin vahvistan nyt meidän osaamista SMiä silmällä pitäen. Opetellaan tuo kuvio kuntoon ensi talvena.

Jäi hirmuinen hinku kisaamaan. Meillä on Mörkön kanssa hyvä tekemisen meininki. Luotto koiraan on paratunut huimasti ja varmaan Mörkönkin luotto minuun. Meillä on oikeasti todella kivaa ja kisaaminen on nautittavaa.

Valmistavat taidot - kurssituuraus

Perjantaina tuntui olevan itselläni virtaa vielä työpäivän jälkeen, joten kun valmistavat taidot -kurssille tuli tuurauspaikka niin sinnehän me Tikrun kanssa lähdettiin. En niinkään ole kokenut että tarvitsisin ohjeistusta valmistavien taitojen opettamiseen, mutta täytyy kyllä myöntää ettei vieraita koiria ja häiriöitä voita mikään. Meidän tuurauskerran suurin anti olikin yhteistyön ja kontaktin säilyttäinen VAIKKA viereisellä radalla koirat haukkui ja tekivät putkea ja VAIKKA samalla kentällä olevat koirat liikkuivat. Tikrulla on aika ärsyttävä tapa haukkua kuumuessaan ja oli erittäin mainiota että päästiin tekemään rauhoittavia asioita muiden koirien touhutessa omiaan.

Sain myös uusia ideoita mitä voin tedä Tikrun kanssa kotona. Käsikosketus on aina kätevä taito ja sen Tikru hiffasikin nopeasti. Koiraa pyydettiin myös ryömimään jalkojen alta, ja myöhemmin hoksasin jatkojalostaa tästä maahanmenon - en ole meinaan aikaisemmin saanut koiraa mitenkään tarjoamaan maahanmenoa. Kontaktikävely on varmasti Tikrulle myös pop, omilla valinnoillaan Tikru pääsee "kontrolloimaan" hauskuutta/tylsyyttä. Vaatii kyllä hirmuisasti yleistämistä ja treenaamista että voisin kuvitella Tikrun ottavan ennemmin minuun kontaktia vieraiden koirien ohitustilanteessa kuin että sortuisi kiihtyneenä haukkumaan... mutta kyllä varmasti sekin tulee. Ylipäätänsä ohitukset ovat nyt jo niin paljon paremmalla tolalla kuin vielä pari kuukautta sitten.

Tikrun kiihkeys ja varsinkin kiihkeyden hallinta tulee laittamaan minut kyllä aivan uuden haasteen eteen. Mukavaa on kuitenkin että kotona Tikru pystyy kivasti keskittymään ja pitkäjänteisyyttä sekä yritteliäisyyttäkin löytyy. Uskon kyllä että yhteistyö löytyy kiiheämmässäkin mielentilassa, mutta vaatii varmasti paljon minultakin.

Tikru tuuraamassa Mörköä

Tai eihän sitä tuuraamiseksi voi puhua... Tehtiin omia treenejä ensi viikon yhteistyötestejä silmällä pitäen, Tikrulle kun kävi käsky testeihin ennen kuin saadaan tieto ensi talven treeniryhmästä.

On tuo koira vaan aika mainio. Viereisillä kentillä treenasi koirat ja yhdellä sivulla oli kävelytie ulkoilijoineen. Näistkin häiriöistä huolimatta Tikru teki koko ajan kivasti minun kanssa hommia, ja uskalsin hyvillä mielin pitää Tikrua vapaanakin. Kerran kaveri meinasi lentää toisen koiran luo, mutta tuli heti kutsusta takaisin.

Alkuun leikittiin ja opeteltiin lelusta irroittamista. Aika nopeasti otin leikkiin mukaan putken, eli joka kerta kun Tikru meni itsenäisesti putkeen niin koiran ollessa putkessa käskytin ja putken jälkeen jälleen leikittiin. Tikru ravisteli lelua niin liikuttavan tosissaan :) Tehtiin myös tolpan kiertoa kumpaankin suuntaan, sekä siivekkeen ympäri että toko-törpön ympäri. Tämä ei ihan vielä auennut Tikrulle, mutta onkos tuo nyt ihmekään kun toista kertaa vasta tehtiin. Esittelin Tikrulle myös puomin ja naksuttelin alastulon hyviä kosketuksia. Tiedä sitten aionko opetttaa Tikrulle juoksupuomin naksuttelemalla vai toisin, mutta eipä tämä varmasti hukkaanakaan mene.

Niin, miksei Mörkö ollut treeneissä? Sunnuntaina Mörkö hyppäsi hieman hankalan näköisesti yhden hypyn. Muuten ok, niin kuin maanantaina ja eilenkin. Aina iltalenkille saakka... iltalenkille lähtikin häntä alhaalla kulkeva Mörkö. Selkeästi oli myös selkä köyryssä ja ikävä olo. Onneksi sain heti tälle päivää fyssariajan, ja fyssarilta kotiutuikin häntä pystytssä kulkeva kaveri. Tänään ja huomenna levätään, perjantaina mennään lekurille jos Mörkö edelleen oireilee. Jos Mörkö on huomisesta alkaen 100% normaali niin sitten ehkä lauantaina kisoihin. Ehkä.

Tikrun kanssa match showssa

Pakkohan sitä on vähän treenata, en halua toista kertaa mennä kehään villikon kanssa hikoilemaan. Kun lähistöll oli sisätiloissa match show ja vielä kun osallistujia oli kohtuullinen määrä niin sinne mentiin mekin. Tikru meni oikeastaan tosi hyvin. Ensimmäisellä kierroksella piti hiukan riehua ja jostain syystä hampaita katsoessa oli hieman erimielisyyttä, mutta pääpiirteittäin Tikru meni neljä tassua maassa, seisoi vapaasti kivasti ja antoi seisottaa mukavasti. Saatiin sininen, voitettiin siniset pennut ja päästin vielä treenaamaan BIS-kehään. Aivan huikeeta, tuli kerrankin rahalle vastinetta kunnolla.

Omistajat saivat palkinnoksi Vaasan leipä-uutuuksia (hyviä!) ja Tikru ison luun. Alkuun luulin että on liiankin iso, mutta Tikru osotti huoleni turhaksi.

Illalla käytiin vielä katsomassa kuinka Vantaanjoki tulvii Arabianrannassa. Mörkö pääsi mukaan, ettei ala liiaksi harmittamaan.

Torstaina treenataan tuplasti

Päivällä oli jännät paikat. Olin varannut Inkilän Leenalta yksärin, minne otin Tikrunkin mukaan. Tikrun kanssa halusin vinkkejä vireenhallinnan treenaamiseen ja miten lähteä opettamaan esteen tarjoamista. Virettä treenattiin lelulla (passiivisuudesta saa palkaksi leikin) ja samalla tuli opeteltua myös lelusta irroittamista... Esteen tarjoamista lähdettiin rakentamaan tutustumalla tolpan kiertoon. Aivan loppuun vielä tutustuttiin putkeen, tämäkin lähinnä leikkimisen treeninä. Kyllä Tikru tekee vaan niin moninkertaisesti suuremmalla teholla kaiken kuin mitä Mörkö tekee.

Mörkön kanssa paneuduttiin puomin kontaktiin kun vedätän ja otan sivuttaista etäisyyttä. Saatiin monta onnistunutta toistoa. Mukavinta on se, että jos Mörkö ei tehnyt kriteeriä täyttävää kontaktia ja jäi palkatta, niin sueraavalla kerralla Mörkö korjasi suoritustaan. Koska Mörkö osaa korjata, niin on sillä jonkinmoinen haju mitä siltä odotetaan.

Tehtiin sekä suoria juoksuja että käännöksiä. Pitää keksiä käännöksille jokin käsky. En ajatellut opettaa Mörkölle muuta käännöskäskyä kuin että "käännyt ohjaajan puolelle". En ole kokenut puomin jälkeistä elämää tähän mennessä haastavaksi kun kerkeän juosta Mörkön kiinni radalla. Katsotaan josko kokemus muuttaa mielipidettä jatkossa.

Illalla oli vielä Niinun treenit. Rata oli juuri kuin meille suunniteltu! Ei ollut puomia ja keinukin tehtiin kerran. Oli kivoja suoria mutta sitten myös teknisempää osuutta. Tehtiin Mörkön kanssa hyvin yhtesityötä ja meillä oli niin kivaa.

Tikrulle SERT

Lahti KV ja epäilyä siitä miten Tikru käyttäytyy kehässä. Käyttäytyihän se - villisti! Meinasi itselle tulla hiki villikkoa pidellessä, onneksi ihana tuomari oli ymmärtäväinen ja antoi meille aikaa.

Inger Ronander: Still very much a puppy, but masculine. Square body. Well placed shouolder. Good reach of neck. Dark eyes. Correct head proportions. Correct expression. Good bones in accordance wiith body. Small, oval feet. Moves effortless. Good mover.

Tällä arviolla SERT ja PU3 - sekä minulta lupaus tuomarille että seuraavaan koitokseen ihan oikeasti treenataan :)

Etenemän seuraavalle sekuntiluvulle

Suunnattiin tänään Mörkön kanssa katsastamaan JAUn uusi halli. Positiivisesti yllätti hallin sijainti, eihän sinne ajanut kuin puoli tuntia. Olin jotenkin ajatellut hallin "tosi kauas". Halli on myös kivan valoisa ja varsinkin Mörkö tuntui tykkäävän tekonurmesta. Uutuuden takia tosin hallissa haisi muovi/kumi tosi voimakkaasti, mikä aiheutti lähes pahoinvointia. Vedensäästäminen vessakäynneillä oli sen verran luontaantyötävä, että vaikka aamusta vessat oli todella siistejä niin en edes halunnut käydä katsomassa vessojen siisteyttä päivän mittaan.

Tuomari Timo Teileri, hänkin uusi tuttavuus. Oikein mukavia ratoja kuitenkin oli tehnyt. Ei sellaisia luukuta täysillä, mutta kuitenkin vauhdikkaita pienellä teknisellä twistillä. Mörkö osallistui agility- ja hyppyradalle. Tiesin kyllä että Mörkö oli iloinen ja innokas, mutta yllätys oli tosi suurta kun selvisi että meidän etenemä oli 4,01m/s! Eikä tämä ollut sattumaa, sillä hyppyradalla pistettiin vielä paremmaksi 4,08m/s etenemällä! Toki agilityradalta tuli puomilta vitonen, liekö vauhti vienyt meitä ja sitä myöten vain taidot loppuivat kesken... en usko että Mörkö on koskaan tehnyt treeneissä noin nopeita puomisuorituksia (~2s), eikä asiaa varmasti auttanyt se että vahingossa vedätin Mörköä todella reippaalla sivuttaisetäisyydellä. Treenilistalla tämä jo olikin, nyt tuli motivaatiota saada taidot kohdilleen.

Aivan parasta koko asiassa on se, että uskon Mörkön ja minun vauhdissa olevan vieläkän kiristettävää. Hyppyradalla tuohon etenmään mahtui vielä aivan surkea ohjausvalinta pujottelun jälkeen joka söi aikaa. Huomasin kohdan rataantutustuessa, mutten osannut ratkaista ongelmaa fiksusti. Mietin kyllä pujottelun vasemmalta puolelta menemistä, mutta en sitten kuitenkaan valinnut sitä vaihtoehtoa rataan tutustumisessa. Loppusuoran alkuun tehty takaaleikkaus tuntui paljon huonommalle kuin miltä näyttikään loppujen lopuksi. Mörkökin yllätti irtoamalla kahdelle viimeiselle esteelle itsenäisesti :)

Ah, pujottelukulmat. Molemmat olisi voinut ohjata hieman matkaa sääsäten, mutta koska en ole treeneissäkään aivan sinut ohjaamismallin kanssa niin päätin ottaa varman päälle.