On kyllä ollut niin periaatteiteni vastainen treenikesä! Aina aikasemmin olen pitänyt koko heinäkuun treenitaukoa. Nyt en ole malttanut, puomi-projekti on vetänyt liikaa puoleensa. Toisaalta, harvoinpa edes olen kotosalla lomalla. Kaksi viikkoa sentään sain pidettyä taukoa, eilen oli pakko mennä treenaamaan kun sain apukädet mukaan. Ehkei tämä nyt maailman loppu ole, onhan Mörkö ollut alkuvuodesta 10 viikkoa tekemättä mitään, ja keväälläkään ei puomia lukuunottamatta olla oikein muuta tehty.
Hyvät huonot treenit? Niin, oma odotusarvo oli aivan liian korkealla. Epiksissä Mörkön puomi oli täydellinen. Eihän se tietenkään vastaavia suorituksia eilen latonut toinen toisensa perään. Ei kylläkään yhtään härskiä loikkaakaan ja ehdottomasti suurin osa oli kuitenkin todella hyviä. Asteikolla ei palkkaa - nakki - cesar palkat meni 0% - 20% - 80%. Oikeasti meni siis hyvin. Täytyy tulevaisuudessa kiristää omaa kriteeriä, on vain niin pirun vaikea nähdä mihin kohtaan kontaktia koira osuu. Sen vielä näkee jotenkin onko kontakti vaiko ei, mutta että osuuko alempaan kolmannekseen vaiko keskellä - mahdotonta mule.
Tehtiin toistoja niin laskevalta osalta kuin tasaiselta. Hyvin teki laukassa ja nättejä osumia. Tehtiin kokonaista puomia pelkästään ja muutaman esteen takaa. Kerran tein kymmenen esteen radan ennen puomia, tästä ei seurannut täydellistä kontaktia. Molemmin puolin tein. Oikeasti siis hyvin meni!
Tauko ja tauon jälkeen keinua. Ensin vain paukuteltiin keinua, halusin varmistaa että Mörkö tietää esteen vaihtuneen. Mini-pöydän kautta hvyin suorituksia. Muutama toisto ilman pöytää ja järkyttäviä loikkia! Mini-pöytä takaisin ja oikein hyvin toistoja. Kaksi toistoa ilman pöytää hyvin, tämän jälkeen vielä yksi toisto helpotettuna.
Ensimmäinen kerta tänä vuonna kun tehtiin keinua omasas hallissa, toinen kerta yhteensä kun ollaan keinua tehti. Silti harmitti??!!! Siis niin kuin mikä? No kun toisaalla Mörkö meni keinua aivan sairaan hienosti. Jotenkin sitä oletti että menisi nytkin. Oma odotusarvo siis liian korkealla. Tason tsekkaus ja pakkohan sitä on olla sitä mieltä että suunta on oikea, tehdään oikeita asioita siis ja palkkauskin on varmasti jossain määrin kunnossa.
Maanantaina aloin miettimään miksi en juokse Mörkön kanssa. Olenko vain keksinyt hyvän tekosyyn että koira on liian pieni. No olen! Lähdettiin pururadalle peruslenkille. Ensin alkuun 20min kävelyä kivisillä poluilla. Matkan varrella on pari puuta kaatunut ja kävelytin Mörköä runkoa pitkin. Tasapainoili hyvin, joskin kerran tippui rungolta. Mörköst oli hauskaa. Tämän jälkeen 10min juoksua, noin 6-7min/km. Pitää ottaa ensi kerralla jokin mittari mukaan niin näkee vauhdin, sellaista selkeästi kuitenkin reippaampaa kun itselläkin nousi sykkeet. Mörköhän juoksi hyvin mukana. Ensikertalaisena en kuitenkaan halunnut juoksuttaa pidempää matkaa. 20min kävelylä lopuksi kotiin.
Juostessa mietin nopeustreeniä, lähinnä siis Mörkölle. Pienellä tuunauksella saan siitä vielä hyvän treenin itsellenikin. Mörköä ei ole koskaan opetettu juoksemaan täysiä. Ei siltä ole koskaan sellaista vaadittukaan. On aika epärealistista että Mörkö juoksisi täysiä agilityssä. Joten, mietin josko 30-80m metrin spurtit namikupille olisivat avuksi. Yhdessä viedään kippo, palataan alkuun ja spurtataan täysiä kupille. Minä kiritän Mörköä juoksemaan kovempaa (jotta on ekana nameilla) ja samalla Mörkö oppii että on ihan ok että puuskutan perässä. Tähän 5-10s suoritukseen kun vielä yhdistetään pitkät 2-4min palautukset, niin voila - saan samalla itsekin nopeustreenin! Tätä kokeiltiin tiistaina kaksi vetoa ja johan Mörkö paineli häntä lähes suorana osan matkaa.
Tänään metsässä kävelylenkillä. Puunrungon päällä taiteilu meni niin hyvin että pyysin Mörköä kääntymään ja tulemaan takaisinkin päin. Kääntyminen oikealle ei onnistunut ja vasemmallekin vaikeaa. Takaisin päin tullessa rungot olivat hieman alamäkeen, selkeästi vaati enemmän tasapainoilua. Kerran Mörkö tipahti rungolta, mutta hyppäsi heti takaisin. Ilmeisen kiva treeni Mörkön mielestä. Samaisen lenkin loppupuolella löytyi hyvä tarpeeksi epätasainen kivi. Pyysin Mörköä pyörimään kierroksen vasemmalle ja oikealle. Jatkossa näitäkin lisää, äkkiseltään en viitsinyt alkaa enempää vaatimaan.
torstai 30. heinäkuuta 2015
keskiviikko 15. heinäkuuta 2015
Epiksissä
Koska omat lomasuunnitelmat eivät edenneet ihan niin kuin olin suunnitellut, pääsin käymään Lohjalla epiksissä. Kisapaikalla silmäilin nopeasti rataa että olisi kyllä aikasta passeli Mörkölle... Pikaisella selvityksellä selvisi että kyseessä on mini-möllien rata ja toinen kierros juuri alkamassa. Sehän passaa! Mörkön kanssa radalle siis kilpailun ulkopuolisena.
Jostain syystä mua jännitti hirveästi. Mörkö kävi kivasti kierroksilla. Puomi viides este mutkaputken jälkeen. Päätin ohjata helpommalta puolelta, eli oikealta. Lentävä startti, hirveä kiihdytys ja puomille. Hiukan Mörkö meni tavanomaista hitaammin, mutta laukalla kumminkin tehden täydellisen kontaktin! JEE :) Puomilta hyppy, minkä jälkeen palkka ja parin esteen kautta radan ulkopuolella odottavalle namikupille.
Olen niin tyytyväinen! Kisatilanteesta huolimatta Mörkö pystyi pitämään aivot mukana ja tekemään hyvän suorituksen puomilla. Hetken aikaa mietin josko ilmoittaisin Mörkön vielä kisaavien radalle, mutta sitten lopulta päätin kuitenkin jäädä nautiskelemaan onnistumisen fiiliksestä. Olisihan se ollut mahdollista että Mörkö olisi pystynyt toistamaan hyvän suorituksen, mutta mitä jos ei olisikaan pystynyt? Eihän se maailmaa kaada, mutta koska ei ole kiirus niin päätin jättää tähän yhteen suoritukseen päivän urakan.
Jostain syystä mua jännitti hirveästi. Mörkö kävi kivasti kierroksilla. Puomi viides este mutkaputken jälkeen. Päätin ohjata helpommalta puolelta, eli oikealta. Lentävä startti, hirveä kiihdytys ja puomille. Hiukan Mörkö meni tavanomaista hitaammin, mutta laukalla kumminkin tehden täydellisen kontaktin! JEE :) Puomilta hyppy, minkä jälkeen palkka ja parin esteen kautta radan ulkopuolella odottavalle namikupille.
Olen niin tyytyväinen! Kisatilanteesta huolimatta Mörkö pystyi pitämään aivot mukana ja tekemään hyvän suorituksen puomilla. Hetken aikaa mietin josko ilmoittaisin Mörkön vielä kisaavien radalle, mutta sitten lopulta päätin kuitenkin jäädä nautiskelemaan onnistumisen fiiliksestä. Olisihan se ollut mahdollista että Mörkö olisi pystynyt toistamaan hyvän suorituksen, mutta mitä jos ei olisikaan pystynyt? Eihän se maailmaa kaada, mutta koska ei ole kiirus niin päätin jättää tähän yhteen suoritukseen päivän urakan.
tiistai 14. heinäkuuta 2015
Toistan itseäni - jälleen puomin parissa
Kolme päivää taukoa edellisestä treenistä. Tai ei nyt ihan pelkkää taukoa, pientä on puuhailtu joka päivä. Yhtenä päivänä tehtiin jumppaa. Vahvistettiin varsinkin lapatukea ja lavan alueen lihaksistoa. Toisena päivänä sain päähäni kokeilla osaisiko Mörkö peruuttaa seuratessa. Yllätyksekseni totesin että käännökset onnistuvat peruuttaen ilman apua ja suoraankin peruuttaminen onnistuu pienehköillä avuilla. Tämä on täysin rally-tokon asniota. Muutaman kerran ollaan lisäksi treenailtu (noudon) pitoa. Tätä ei olla tehty kapulalla, mutta eri leluilla onnistuu pitäminen jo melko hyvin.
Tänään kuitenkin puomin pariin kun sain apukädet mukaani. Tehtiin alkuun laskevaa osaa. Palkat olivat arvoitettu suoritusten mukaan. Loikasta ei tietenkään palkkaa, yläreunan osumasta sai nakin ja alaosan osumasta cesar-purkista lusikallisen. Hyvä homma oli että kaikkia suorituksia tuli ja loppua kohden erinomaiset suoritukset alkoivat olla enemistöä.
Tehtiin myös muutama puomi kokonaisena kolmen esteen kautta lähestyminen. Kaikki suoritukset taisivat olla kisamielessä virheettömiä, pari super-hienoa suoritustakin joukossa!
Kaikki toistot tehtiin vasemmalta puolelta (eli itse vasemmalla). Jos vasemmalta puolelta ohjaus on ollut Mörkölle vaikeampaa niin nyt ollaan vahvistettu pari kertaa vain vasenta puolta. On selkeästi ollut hyväksi, suoritusten laatu parantunut paljon ja erityisesti kontaktin alas tulleita osumia oli tänään jo useita.
Tähän väliin on hyvä ottaa treeniloma. Yleensä olen pitänyt heinäkuun täysin treenivapaana. Tänä vuonna en ole malttanut kun olen halunnut viedä puomia eteen päin. Olisi kiva päästä jälleen kisaamaan, ja tavoite on toistaiseksi asetettu elokuun loppupuolelle. Ilman treenaamista ei tuo tavoite tule toteutumaan, kun aikataulu on muutenkin hiukka turhan kireä. Saa nähdä paljonko kerkeää saada kisanomaisia treenejä alle... ja sen mukaan mietin sitten kisaamiset. Piirimestaruus-kisat ovat tavoitteena joka tapauksessa, ennen tuota olisi kiva saada pari starttia alle. Eli treenit tullee jatkumaan kohtuu nopeasti, mutta vähintäänkin viikko tulee treenitaukoa nyt.
Tänään kuitenkin puomin pariin kun sain apukädet mukaani. Tehtiin alkuun laskevaa osaa. Palkat olivat arvoitettu suoritusten mukaan. Loikasta ei tietenkään palkkaa, yläreunan osumasta sai nakin ja alaosan osumasta cesar-purkista lusikallisen. Hyvä homma oli että kaikkia suorituksia tuli ja loppua kohden erinomaiset suoritukset alkoivat olla enemistöä.
Tehtiin myös muutama puomi kokonaisena kolmen esteen kautta lähestyminen. Kaikki suoritukset taisivat olla kisamielessä virheettömiä, pari super-hienoa suoritustakin joukossa!
Kaikki toistot tehtiin vasemmalta puolelta (eli itse vasemmalla). Jos vasemmalta puolelta ohjaus on ollut Mörkölle vaikeampaa niin nyt ollaan vahvistettu pari kertaa vain vasenta puolta. On selkeästi ollut hyväksi, suoritusten laatu parantunut paljon ja erityisesti kontaktin alas tulleita osumia oli tänään jo useita.
Tähän väliin on hyvä ottaa treeniloma. Yleensä olen pitänyt heinäkuun täysin treenivapaana. Tänä vuonna en ole malttanut kun olen halunnut viedä puomia eteen päin. Olisi kiva päästä jälleen kisaamaan, ja tavoite on toistaiseksi asetettu elokuun loppupuolelle. Ilman treenaamista ei tuo tavoite tule toteutumaan, kun aikataulu on muutenkin hiukka turhan kireä. Saa nähdä paljonko kerkeää saada kisanomaisia treenejä alle... ja sen mukaan mietin sitten kisaamiset. Piirimestaruus-kisat ovat tavoitteena joka tapauksessa, ennen tuota olisi kiva saada pari starttia alle. Eli treenit tullee jatkumaan kohtuu nopeasti, mutta vähintäänkin viikko tulee treenitaukoa nyt.
lauantai 11. heinäkuuta 2015
Sehän laukkaa!
Maanantain fyssarin jälkeen pidin pari päivää taukoa ennen kuin menin tekemään puomia. Onnekseni sain mukaan apukädet, mikä olikin todella hyvä juttu sillä epätoivo meinasi iskeä. Tehtiin niin että apukädet päästää Mörkön alastulevalla osuudella vapaaksi kun Mörkö katsoo eteen päin, ja minä lähden parhaani mukaan saman aikaisesti liikkeelle ja palkkaan vauhdista. Oikealta puolelta toistot menivätkin aivan super hyvin. Vasemmalta puolelta... niin, eihän se ole ikinä helppoa tuolla puolella ollutkaan. Meinaa vain unohtaa sen että vasemmalta puolelta tekemistä pitää vielä vahvistaa paljon ja tehdä tarpeeksi helppoja harjoituksia. Tässä tapauksessa se tarkoitti sitä että apukädet siirtyivät palkkaamaan namikipolle ja itse päästin Mörköä laskevalla osuudella.
Tehtiin loppuun kaksi kertaa kokonainen puomi. Ensimmäistä (oikealta puolelta ohjattuna) ja paremmalla kontaktilla olevaa ei hoksattu videoita. Toinen (vasemmalta ohjattuna) ja huonommalla kontaktilla saatiin nauhalle. Katselin että ~2s menee suoritukseen aikaa - ja Mörkö laukkaa puomin alusta loppuun. Harvinaista! Ei mitenkään huono! Mörkö ottaa kisoissa hyväksytyn kontaktin, tosin tuo suoritus on omissa kriteereissäni huono.
Perjantaina kävin jälleen treenaamassa, tällä kertaa itsekseni. Tein ainoastaan vasemmalta puolelta toistoja, lähinnä naksuttelin namikippo targettina. Pääsääntöisesti mukavia suorituksia, mutta jokunen liian ylhäältä lähtenyt hyppykin. Hieman turhaumaa, ohjaajan nollaus ja pari toistoa lisää. Tehtiin kokonainenkin puomi kaksi kertaa. Ensimmäinen toisto loikalla ja toinen todella nätti suoritus.
Hieman jäi sellainen pakonomainen fiilis treeneistä, joten päätin pitää itseni takia hieman treenitaukoa. Saa nähdä kestääkö treenitauko päivän, kaksi vaiko koko loman. Sen olen kuitenkin oppinut, että on ihan turha mennä treenaamaan jos itseltä puuttuu fiilis, into ja ilo.
Niinpä eilen treenien jälkeen ja tänään ollaan keskitytty nauttimaan pitkistä lenkeistä. Ozzykin on ollut ihan tohkeena, kun on päässyt hieman uusille reiteillä. Muutenkin Ozzy voi tällä hetkellä oikein pirteästi. Pitkään vaivannut ripuli on viimein selätetty ja ripulista palauduttu. Uskaltaa liikuttaakin koiraa normaalimmin. Enää ei Ozzyn jalka nouse tunnin reippailua, mutta juurikin tultiin 45min lenkiltä kotio.
Tehtiin loppuun kaksi kertaa kokonainen puomi. Ensimmäistä (oikealta puolelta ohjattuna) ja paremmalla kontaktilla olevaa ei hoksattu videoita. Toinen (vasemmalta ohjattuna) ja huonommalla kontaktilla saatiin nauhalle. Katselin että ~2s menee suoritukseen aikaa - ja Mörkö laukkaa puomin alusta loppuun. Harvinaista! Ei mitenkään huono! Mörkö ottaa kisoissa hyväksytyn kontaktin, tosin tuo suoritus on omissa kriteereissäni huono.
Perjantaina kävin jälleen treenaamassa, tällä kertaa itsekseni. Tein ainoastaan vasemmalta puolelta toistoja, lähinnä naksuttelin namikippo targettina. Pääsääntöisesti mukavia suorituksia, mutta jokunen liian ylhäältä lähtenyt hyppykin. Hieman turhaumaa, ohjaajan nollaus ja pari toistoa lisää. Tehtiin kokonainenkin puomi kaksi kertaa. Ensimmäinen toisto loikalla ja toinen todella nätti suoritus.
Hieman jäi sellainen pakonomainen fiilis treeneistä, joten päätin pitää itseni takia hieman treenitaukoa. Saa nähdä kestääkö treenitauko päivän, kaksi vaiko koko loman. Sen olen kuitenkin oppinut, että on ihan turha mennä treenaamaan jos itseltä puuttuu fiilis, into ja ilo.
Niinpä eilen treenien jälkeen ja tänään ollaan keskitytty nauttimaan pitkistä lenkeistä. Ozzykin on ollut ihan tohkeena, kun on päässyt hieman uusille reiteillä. Muutenkin Ozzy voi tällä hetkellä oikein pirteästi. Pitkään vaivannut ripuli on viimein selätetty ja ripulista palauduttu. Uskaltaa liikuttaakin koiraa normaalimmin. Enää ei Ozzyn jalka nouse tunnin reippailua, mutta juurikin tultiin 45min lenkiltä kotio.
sunnuntai 5. heinäkuuta 2015
Puomia, lisää puomia!
Perjantaina viimeinen Leenan kontaktikerta. Nyyh, nyt sitten pitääkin pärjätä määrittelemätön aika omillaan. Onneksi ideoita ja ajatuksia on hyvin työkaluina ja puomin valmiusaste on jo oikein hyvä. Joskin uskon että tähän projektiin pätee sama kuin moneen: 80% työstä on tehty 20% aikapanostuksella, viimeiseen 20% työtä kuluukin sitten 80% ajasta. Eli tehtävää on vielä jäljellä.
Perehdyin viikolla hieman itsekin boksimenetelmään, ja esille tuli asia että häivytys tulisi tehdä ylhäältä alaspäin. Jokainen Suomessa tapaamani henkilö asiantiimoilta on taas sanonut että alhaalta ylös päin. Sanoipa yksi jopa ettei edes ymmärrä miksi pitäisi lähteä häivyttämään ylhäältä kun se on koiralle helpompaa kun ylärima pysyy näkyvissä muiden reunajoen hävitessä. No aivan! Ehkäpä tässä onkin se koko jujun ydin. Kun häivytetään ylärima viimeiseksi niin se suurin ja visuaalisin apu on näkyvissä koko ajan ja koiran ei tarvitse ymmärtää tehtävästä muuta kuin että ylitä rima (pumpperin tavoin, pahimmillaan aiheuttaen hyppy-efektin). Jos taas häivytetäänkin se visuaalisin ja suurin apu ensin niin että muut kolme reunaa ovat vielä apuna niin tehtävän luonne muuttuukin (reunan) ylittämisestä kontaktin koskemiseksi. Eikä kontaktin alareunassa olevalla boksin reunalla mielestäni ole enä väliä vaikka aiheuttaisikin pumpperi-hypyn sillä kontaktilta pitää kuitenkin loikata tasamaalle. Omaa kuvitelmaa on se, että maan rajassa oleva reuna auttaa koiraa hahmottamaan tehtävää tarkemmin ja sitä myöten auttaa asettamaan askeleet oikein - eli osumaan kontaktille.
Perjantaina sitten näillä ajatuksilla eteen päin. Välillä oli pelkästään alarauna ja välillä käännettiin boksi toisin päin niin että oli myös yläreuna. Ensimmäistä kertaa tehtiin niin että Leean lähetti ja lähdin liikkeelle Mörkön tasolta. Hieman jouduttiin odottelemaan että Mörkö malttoi katsoa eteen esteelle. Hauskaa oli se, että alussa Mörkö vinkui ja lopussa jopa haukahteli. Mun Mörkö, joka ei meteliä itsestään pidä :D
Sunnuntaina itsekseni hallille tekemään puomia. Tajusin hyvin nopeasti etten voi itse lähettää Mörköä ilman targettia, sillä Mörkö ei tarjoa eteen päin katsomista minun tuijottamisen sijaan. Tai olisi se varmaan tarjonnut minuuttien odottelun jälkeen, siihen vain ei ollut varaa auringon paahteessa odotellessa. Joten vain namikupin hypyn taakse tarketiksi. Tästä aiheutuu taas erilainen "ongelma" eli palkkaus. Kupissa on pakko olla jotain, muuten Mörkö ei mene sinne täysillä. Jos taas suoritus ei ole hyvä niin Mörkö saa palkan joka tapauksessa. Niinpä opettelin tuplapalkkauksen ideaa. Kupissa valmiina yksi nakin pala. Jos Mörkö meni todella hyvin, niin kupilta juostiin pienen matkan päähän missä pystyin tarjoamaan supernameja (joita en voi pitää itselläni koska muuten Mörkö ei mene kupille). Tämä toimi yllättävänkin hyvin! Olisiko sitten "jack pot" -palkkaamista? Mörkö ihan selkeästi alkoi erottelemaan "ei hyvä / ihan ok" ja "erinomainen" välillä niin että tarjosi koko ajan enemmän erinomaista. Loppuun tein kaksi kertaa kokonaisen puomin (molemmilta puolilta) ja Mörkö teki törkeän hienot kontaktit! Koska keskityin kontaktiin en valitettavasti pysty sanomaan menikö Mörkö puomin kokonaan laukalla vai ravasiko alastulon. Tälläkin kertaa mun pieni mies haukkui :)
On se vaan uskomatonta, miten yksi motivaatiotreeni näkyy koirassa! Torstaina Mörkö oikein imi hypyille. Haukkui innostuksesta. Sunnuntaina Mörkö paineli suoran putken niin vauhdilla että ensimmäistä kertaa jouduin miettimään että pitääköhän minunkin alkaa huolehtia putkien jälkeisestä elämästä. Aikaisemmin kun olen kerennyt juoksemalla Mörkön edelle. Motivaatio ja vauhti-harjoituksia täytyy siis tehdä enemmänkin, ja aion todellakin käydä ohjatuissa treeneissä jos vain koulutusta tulee vielä tarjolle!
ps. kuplaantuu Mörkö näemmä agilityssäkin. Kun se törkeästi loikkasi kontaktin ylitse sanoin "oijoi" ja kutusin Mörkön ystävällisesti mutta tiukasti pois namikupilta. Mörkö söi nakin palasen ja jäi seisomaan kupille partakarvat suussa ja tyhjä katse silmissään. Aivan yhtä poissaolevana ja maailman pois sulkevana kuin esimerkiksi rally-tokossakin. Pyysin koiran iloisesti mukaan ja ilman suurempaa numeroa tai innostamista jatkettiin hommia. Mörkö palautui ja pystyi jatkamaan hommia normaalisti. Eli kuplaantumista tapahtuu myös agilityssä, en vain itse huomioi enkä sitä myöten reagoi siihen. Ehkä myös lajin nopeatempoisuus auttaa, ei vaan kerkeä jäädä omaan maailmaan kun muutoin jää hauskasta paitsi. Olen koittanut olla huomioimatta rallyssa kuplaantumista, mutta pitää oikein keskittymällä keskittyä ensi kerralla siihen että hommia jatketaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Josko tämä loisi luottamusta Mörkölle siihen ettei mitään ikävää tapahdu.
Perehdyin viikolla hieman itsekin boksimenetelmään, ja esille tuli asia että häivytys tulisi tehdä ylhäältä alaspäin. Jokainen Suomessa tapaamani henkilö asiantiimoilta on taas sanonut että alhaalta ylös päin. Sanoipa yksi jopa ettei edes ymmärrä miksi pitäisi lähteä häivyttämään ylhäältä kun se on koiralle helpompaa kun ylärima pysyy näkyvissä muiden reunajoen hävitessä. No aivan! Ehkäpä tässä onkin se koko jujun ydin. Kun häivytetään ylärima viimeiseksi niin se suurin ja visuaalisin apu on näkyvissä koko ajan ja koiran ei tarvitse ymmärtää tehtävästä muuta kuin että ylitä rima (pumpperin tavoin, pahimmillaan aiheuttaen hyppy-efektin). Jos taas häivytetäänkin se visuaalisin ja suurin apu ensin niin että muut kolme reunaa ovat vielä apuna niin tehtävän luonne muuttuukin (reunan) ylittämisestä kontaktin koskemiseksi. Eikä kontaktin alareunassa olevalla boksin reunalla mielestäni ole enä väliä vaikka aiheuttaisikin pumpperi-hypyn sillä kontaktilta pitää kuitenkin loikata tasamaalle. Omaa kuvitelmaa on se, että maan rajassa oleva reuna auttaa koiraa hahmottamaan tehtävää tarkemmin ja sitä myöten auttaa asettamaan askeleet oikein - eli osumaan kontaktille.
Perjantaina sitten näillä ajatuksilla eteen päin. Välillä oli pelkästään alarauna ja välillä käännettiin boksi toisin päin niin että oli myös yläreuna. Ensimmäistä kertaa tehtiin niin että Leean lähetti ja lähdin liikkeelle Mörkön tasolta. Hieman jouduttiin odottelemaan että Mörkö malttoi katsoa eteen esteelle. Hauskaa oli se, että alussa Mörkö vinkui ja lopussa jopa haukahteli. Mun Mörkö, joka ei meteliä itsestään pidä :D
Sunnuntaina itsekseni hallille tekemään puomia. Tajusin hyvin nopeasti etten voi itse lähettää Mörköä ilman targettia, sillä Mörkö ei tarjoa eteen päin katsomista minun tuijottamisen sijaan. Tai olisi se varmaan tarjonnut minuuttien odottelun jälkeen, siihen vain ei ollut varaa auringon paahteessa odotellessa. Joten vain namikupin hypyn taakse tarketiksi. Tästä aiheutuu taas erilainen "ongelma" eli palkkaus. Kupissa on pakko olla jotain, muuten Mörkö ei mene sinne täysillä. Jos taas suoritus ei ole hyvä niin Mörkö saa palkan joka tapauksessa. Niinpä opettelin tuplapalkkauksen ideaa. Kupissa valmiina yksi nakin pala. Jos Mörkö meni todella hyvin, niin kupilta juostiin pienen matkan päähän missä pystyin tarjoamaan supernameja (joita en voi pitää itselläni koska muuten Mörkö ei mene kupille). Tämä toimi yllättävänkin hyvin! Olisiko sitten "jack pot" -palkkaamista? Mörkö ihan selkeästi alkoi erottelemaan "ei hyvä / ihan ok" ja "erinomainen" välillä niin että tarjosi koko ajan enemmän erinomaista. Loppuun tein kaksi kertaa kokonaisen puomin (molemmilta puolilta) ja Mörkö teki törkeän hienot kontaktit! Koska keskityin kontaktiin en valitettavasti pysty sanomaan menikö Mörkö puomin kokonaan laukalla vai ravasiko alastulon. Tälläkin kertaa mun pieni mies haukkui :)
On se vaan uskomatonta, miten yksi motivaatiotreeni näkyy koirassa! Torstaina Mörkö oikein imi hypyille. Haukkui innostuksesta. Sunnuntaina Mörkö paineli suoran putken niin vauhdilla että ensimmäistä kertaa jouduin miettimään että pitääköhän minunkin alkaa huolehtia putkien jälkeisestä elämästä. Aikaisemmin kun olen kerennyt juoksemalla Mörkön edelle. Motivaatio ja vauhti-harjoituksia täytyy siis tehdä enemmänkin, ja aion todellakin käydä ohjatuissa treeneissä jos vain koulutusta tulee vielä tarjolle!
ps. kuplaantuu Mörkö näemmä agilityssäkin. Kun se törkeästi loikkasi kontaktin ylitse sanoin "oijoi" ja kutusin Mörkön ystävällisesti mutta tiukasti pois namikupilta. Mörkö söi nakin palasen ja jäi seisomaan kupille partakarvat suussa ja tyhjä katse silmissään. Aivan yhtä poissaolevana ja maailman pois sulkevana kuin esimerkiksi rally-tokossakin. Pyysin koiran iloisesti mukaan ja ilman suurempaa numeroa tai innostamista jatkettiin hommia. Mörkö palautui ja pystyi jatkamaan hommia normaalisti. Eli kuplaantumista tapahtuu myös agilityssä, en vain itse huomioi enkä sitä myöten reagoi siihen. Ehkä myös lajin nopeatempoisuus auttaa, ei vaan kerkeä jäädä omaan maailmaan kun muutoin jää hauskasta paitsi. Olen koittanut olla huomioimatta rallyssa kuplaantumista, mutta pitää oikein keskittymällä keskittyä ensi kerralla siihen että hommia jatketaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Josko tämä loisi luottamusta Mörkölle siihen ettei mitään ikävää tapahdu.
perjantai 3. heinäkuuta 2015
Motivaatiota ja vauhtia
Kiirettä on pidellyt pienellä miehellä. Keskiviikkona käytiin epiksissä, kun ratana oli tämän vuoden OpenClass-rata ja se taas vaikutti paperilla kivalta. Ei ollut keinua (koska en halua vielä ottaa keinua radalla) ja puomille oli kiva kaareva lähestyminen. Halusin kokeilla puomia boksi-avulla - ja loikkaukseksihan se meni. Ei näytä taidot vielä riittävän kisatilanteessa kontaktin suorittamiseen. Pisti hymyilyttämään, sillä ihmekkös tuo kun ei olla radallakaan pahemmin puomia tehty. Oma moka siis että liikaa vaadin. Uusinnalla oikein kiva suoritus ja hyvällä asenteella maaliin. Mukavaa oli myös se, että pujottelu toimi hyvin minun ollessani vasemmalla puolella. Eihän se koiralle vaikeaa ole, mutta minulle aiheuttaa edelleen ylimääräistä jännitystä.
Kotimatkalla käytiin hallilla tekemässä vielä kolme puomia (avulla, ilman, avulla). Lähestyminen 1-5 esteen kautta. Hyviä toistoja kaikki! Olen erityisen iloinen siitä ettei puomit heiluvina ja kolisevinakaan enää jännitä tai huolestuta Mörköä laisinkaan.
Torstaiana oli tuuraajana Mari Mäkelän motivaatio ja vauhti -kurssilla. Treeneissä ei tehty ratoje ja oikeastaan koko homma hoitui yhdellä esteellä - ja sitäkin tehokkaammin! Ihan hirveä hiki niin koiralla kuin itsellänikin oman vuoron jälkeen. Mörköllähän on sellainen "ongelma" etten ole sen ikinä nähnyt juoksevan täysiä, häntä suorana. Noh, eilen tämäkin sitten nähtiin. Mörkö oli muutaman toiston jälkeen niin hapoilla takakjaloistaan etten ole koskaan nähnyt koiraa sellaisessa tilassa. Eikä edes tehty muuta kuin lähetys esteelle (10cm) ja koiraa kutsuen ja hetsaten juoksin toiseen suuntaan. Pitää ottaa pohdintaan miten tuollaisia maksiminopeusspurtteja saisi koiralle aikaiseksi. Voihan siinä tulla hiukka hiki ja maitohappoa lihaksiin jos lihakset ei ole tottuneen tuollaiseen käyttöön.
Itselleni kerta avasi todella paljon mietteitä. On turha olettaa koiran suorittavan rataa täysillä, jos sillä ei ole tottumusta / kuntoa / kehonhallintaa tehdä täysillä kiihdyttämistä yksittäiseltä esteeltäkään. Oli kiva myös havaita, että kyllä Mörkökin juoksee häntä suorana ja takajalat toisistaan erillään kun on tarpeeksi suuri motivaatio liikkua lujaa :)
Kotimatkalla käytiin hallilla tekemässä vielä kolme puomia (avulla, ilman, avulla). Lähestyminen 1-5 esteen kautta. Hyviä toistoja kaikki! Olen erityisen iloinen siitä ettei puomit heiluvina ja kolisevinakaan enää jännitä tai huolestuta Mörköä laisinkaan.
Torstaiana oli tuuraajana Mari Mäkelän motivaatio ja vauhti -kurssilla. Treeneissä ei tehty ratoje ja oikeastaan koko homma hoitui yhdellä esteellä - ja sitäkin tehokkaammin! Ihan hirveä hiki niin koiralla kuin itsellänikin oman vuoron jälkeen. Mörköllähän on sellainen "ongelma" etten ole sen ikinä nähnyt juoksevan täysiä, häntä suorana. Noh, eilen tämäkin sitten nähtiin. Mörkö oli muutaman toiston jälkeen niin hapoilla takakjaloistaan etten ole koskaan nähnyt koiraa sellaisessa tilassa. Eikä edes tehty muuta kuin lähetys esteelle (10cm) ja koiraa kutsuen ja hetsaten juoksin toiseen suuntaan. Pitää ottaa pohdintaan miten tuollaisia maksiminopeusspurtteja saisi koiralle aikaiseksi. Voihan siinä tulla hiukka hiki ja maitohappoa lihaksiin jos lihakset ei ole tottuneen tuollaiseen käyttöön.
Itselleni kerta avasi todella paljon mietteitä. On turha olettaa koiran suorittavan rataa täysillä, jos sillä ei ole tottumusta / kuntoa / kehonhallintaa tehdä täysillä kiihdyttämistä yksittäiseltä esteeltäkään. Oli kiva myös havaita, että kyllä Mörkökin juoksee häntä suorana ja takajalat toisistaan erillään kun on tarpeeksi suuri motivaatio liikkua lujaa :)
keskiviikko 1. heinäkuuta 2015
Keinu!
Mörkön kanssa ei ole tehty tänä vuonna keinua laisinkaan. Alkuvuosi meni parannellessa lihasrevähdystä, enkä halunnut heti tauon jälkeen tehdä kuormittavia esteitä (A-este, pujottelu, keinu). Seuraavaksi alkoi juoksupuomi-projekti, enkä uskaltanut ottaa riskiä sekoittamalla keinua ja puomia. Tiedän, nimen omaan näin olisi pitänyt tehdä mutta kun en ollut tehnyt niin alkoihin asia hiukka jännitämään minua. Joten sovittiin että kastotaan kontaktikoulussa keinun mukaan ottoa, pystyisi Leena tarvittaessa pitämään minua tassusta kiinni ;)
Alkuun tehtiin kaksi kertaa puomia kokonaisena. Tämän jälkeen alastuloja ja boksin häivytystä. En osaa olla boksin häivytyksestä huolissani, mutta Leenan mielestä me jynnätään nyt samassa tilassa liian kauan. Onhan se varmasti noinkin, kolmiseen viikkoon ei ole oikeastaan tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen häivyttämisen suhteen. Kun itsellä ei ole osaamista eikä näkemystä häivyttämisestä niin ei osaa suhtautua tarvittavalla vakavuudellakaan asiaan.
Tämän jälkeen käytiin muistuttelemassa keinua parin paukuttelun verran. Sen jälkeen tehtiin pari toistoa minipöydältä keinulle. Mörkö tuntui tietävän hyvin mikä on homman nimi. Tässä kohtaa tauko.
Tauon jälkeen tehtiin keinua ilman apuja. Miten helpottunut olinkaan kun sain nähdä ettei Mörköä jännittänyt keinu ollenkaan! Sinne se meni hyvin määrätietoisesti ja teki todella nättejä suorituksia. Vuosi sitten tehty työ kantaa nyt hedelmää ja puolen vuoden tauko ei aiheuttanut tarpeetonta takapakkia.
Lopuksi se kaikkein kuumottavin, eli puomi + keinu yhdessä. Mörkö puomille (boksi apuna), palkka, lähetys keinulle. Tämä kaksi kertaa. Keinun mukaanotto ei näkynyt puomille menoissa mitenkään :)
Takaisin puomiin ja boksin häivyttämiseen. Leena oli kovin maton puolesta puhuja, ja totesin kun en kerta paremmastakaan tiedä niin kokeillaan. Kotimatkalla kävin ostamassa kylppärinmattoa ja tarkoitus olisi tänään ja huomenna sen verran tutustuttaa Mörkö maton ideaan että voidaan perjantaina kokeilla mattoa puomilla. Mitä ja miten se tehdään, niin on itsellänikin hämärän peitossa. Vielä. Perjantaina päästään sitten näkemään ja kokemaan käytännössä.
Hiukka mietityttää... kun pitää jatko tehdä itsekseen ilman Leenan tukea.
Alkuun tehtiin kaksi kertaa puomia kokonaisena. Tämän jälkeen alastuloja ja boksin häivytystä. En osaa olla boksin häivytyksestä huolissani, mutta Leenan mielestä me jynnätään nyt samassa tilassa liian kauan. Onhan se varmasti noinkin, kolmiseen viikkoon ei ole oikeastaan tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen häivyttämisen suhteen. Kun itsellä ei ole osaamista eikä näkemystä häivyttämisestä niin ei osaa suhtautua tarvittavalla vakavuudellakaan asiaan.
Tämän jälkeen käytiin muistuttelemassa keinua parin paukuttelun verran. Sen jälkeen tehtiin pari toistoa minipöydältä keinulle. Mörkö tuntui tietävän hyvin mikä on homman nimi. Tässä kohtaa tauko.
Tauon jälkeen tehtiin keinua ilman apuja. Miten helpottunut olinkaan kun sain nähdä ettei Mörköä jännittänyt keinu ollenkaan! Sinne se meni hyvin määrätietoisesti ja teki todella nättejä suorituksia. Vuosi sitten tehty työ kantaa nyt hedelmää ja puolen vuoden tauko ei aiheuttanut tarpeetonta takapakkia.
Lopuksi se kaikkein kuumottavin, eli puomi + keinu yhdessä. Mörkö puomille (boksi apuna), palkka, lähetys keinulle. Tämä kaksi kertaa. Keinun mukaanotto ei näkynyt puomille menoissa mitenkään :)
Takaisin puomiin ja boksin häivyttämiseen. Leena oli kovin maton puolesta puhuja, ja totesin kun en kerta paremmastakaan tiedä niin kokeillaan. Kotimatkalla kävin ostamassa kylppärinmattoa ja tarkoitus olisi tänään ja huomenna sen verran tutustuttaa Mörkö maton ideaan että voidaan perjantaina kokeilla mattoa puomilla. Mitä ja miten se tehdään, niin on itsellänikin hämärän peitossa. Vielä. Perjantaina päästään sitten näkemään ja kokemaan käytännössä.
Hiukka mietityttää... kun pitää jatko tehdä itsekseen ilman Leenan tukea.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)