lauantai 28. syyskuuta 2013

Elämä ilman treenejä...

... on ollut haasteellista, mutta tuonut myös paljon uusia ulottuvuuksia elämään. Mörkön kanssa ei edelleenkään olla saatu lupaa treenata. Tosin en ole edes käyttänyt Mörköä nyt fyssarilla tarkistettavana, kun mielestäni näen Mörkössä edelleen varomista. Suunta on kuitenkin parempi, Mörkö leikkii repimisleikkejä vanhaan malliin ja tänään olisi hypännyt itse autoon (mutta en kuitenkaan antanut). Olen koittanut rajoittaa Mörkön tekemiä "kynttilähyppyjä" sekä autosta uloshyppäämiset olen estänyt kokonaan. Lenkkeilty ollaan jo normaalisti, ja tänään oli Mörkön onnenpäivä kun se pääsi kruisailemaan vanhempien silkkiterrierin kanssa.

Ensi viikko menee varmaan vielä lomaillen. Haluan käyttää Mörkön fyssarilla tarkistettavana ennen agilitytreenien kuvioon tuloa. Samoin haaveilen hieman mahdollisuudesta josko saisin tuurauspaikan hyppytekniikkaan, olisi kiva osaavan silmän alla tsekkauttaa näyttääkö hypyt normaaleilta. Tietty jos kävisi niin hyvä tuuri että maanantaille saisi fyssariajan, ja jos fyssarilta tulee vihreätä valoa niin voisin harkita käyväni tekemässä treeneissä jotain tosi kevyttä.

Ozzyn kanssa treenattiin viikon aikana kerran omalla parkkipaikalla mestari-luokan liikkeitä. Merkille lähetys sujui oikein mukavasti. Täytyy seuraavalla kerralla vaikeuttaa niin että vien merkin treenialueelle ilman että Ozzy on tietoinen asiasta. Sittenhän sen vasta näkee onko liike oikeasti hallussa. Edessä peruuttaminen sujui myös oikein määrätietoisesti. Tällä kertaa muistin kokeilla kaikki variaatiot kääntymisistä (missä seuraamispuoli vaihtuu) ja oikein hyvin meni. Olen saanut nyt yhtenäistettyä ohjaamista ja ainakin itselläni on varmempi fiilis etten sekoile (toivottavasti) kisoissa enää kääntymisissä. Puolenvaihtoja tein myös edessä, takana ja jalkojen välistä. Kaksi viimeisintä onnistuu hyvin ja edessä puolenvaihdollekin taisin keksiä oikein toimivan ohjauksen.

Muuten ollaan siis lenkkeilty. Välillä vajaan tunnin lenkkejä, välillä taas reilusti yli tunnin lenkkejä. Lähettyvillä olevassa metsässä olen löytänyt muutamiakin lenkkivariaatioita, missä koirat pääsevät liikkumaan vapaasti epätasaisessa maastossa. Toisesta suunnasta löysin oikein mukavan uuden lenkin missä ei ehkä ole mahdollista pitää koiria vapaana, mutta ainakin pääsee kävelemään hiekkaisia kävelyteitä metsän siimeksessä. Me like!

Lenkkeilyn lisäksi koirat ovat saaneet suuremman prosenttuaalisen osuuden ruoastaan raakana, mikä varsinkin Ozzylla on näkynyt positiivisena painonnousuna. Vanhalla herralla saisi olla hiukan enemmän rasvaa kylkien päällä, ettei heti ensimmäinen tauti vie heti kaikkea varaenergiaa pois. En tiedä johtuuko ruoasta vai liikunnan laadusta, mutta Ozzy on väläytellyt todella vauhdikkaita laukkapätkiä lenkillä. Ilo katsella toisen laukkaamista, Ozzy kun ei ole tainnut vuoteen vapaana ollessaankaan laukkailla :)

Ja ne uudet ulottuvuudet elämässäni. Nyt kun useampi ilta viikossa on vapautunut koirien treeneistä, niin olen voinut käyttää nuo vapaat illat itseeni. Herättelin uudelleen henkiin vanhan harrastukseni, salilla käymisen. Tosin en ottanut kuin kuukauden kortin, sillä toivon parin viikon päästä pääseväni Mörkön kanssa takaisin treeneihin. Mukavaa vaihtelua tuo on kuitenkin olllut! Ja oma kroppa tykkää :)

tiistai 17. syyskuuta 2013

Ozzyn kanssa pohtimassa käännösten ohjaustekniikkaa

Ozzy pääsi treeneihin kun Mörköllä on tänään vielä lenkityskielto. Olin päättänyt treenata merkkiä, sekä käännöksiä ja puolenvaihtoja. Viritin merkin yhteen parkkipaikan nurkkaan, ajatuksena se että muiden tehtävien välistä yhtäkkiä lähetän Ozzyn merkille.

Ensin puolenvaihtoja takaata ja siihen perään puolenvaihtoja edestä. Ehkä kymmenkunta toistoa kumpaakin ja niin vain alkoi puolenvaihdot onnistua oikein hyvin. On se jännä juttu, että kun treenaa niin alkaa tulla onnistumisia ;)

Yhden puolenvaihdon jälkeen lähetin Ozzyn merkille, hyvin katsoi suunnan ja painui merkille. Vaikken edes näyttänyt Ozzylle että merkillä oli nami odottamssa. Taitava!

Seuraavaksi tein kymmenisen taistoa valkovuokkoa ja tulppaania. Sujui hyvin. Tämän jälkeen mietin miten jatkossa merkkaan molemmat vasempaan tai molemmat oikeaan sillä havaitsin että käytän erilaista merkkiä eri puolille käännyttäessä. Oikeastaan ainoa minulle ongelmainen on molemmat vasempaan koiran seuratessa vasemmalla. Samoin unohdinpa kokonaan kokeilla molemmat oikealle vasemmalla seuratessa ja molemmat vasemmalle oikealla seuratessa... eli seuraavallakin kerralla on tiedossa käännösten työstämistä. Havaitsin myös että nykyisellä merkkauksella käännökset ja pyörähdys menee Ozzylla sekaisin, joten pitää ottaa seuraavalla kerralla näidenkin erottelua (ja harkita erilaista merkkausta käännöksiin).

Jälleen yllättäen lähetys merkille. Hyvin meni.

Loppuun kerran edessä kolme mittaa peruutus, Ozzy vaikutti oikein itsevarmalta liikettä tehdessään. Hieno homma. Loppuun hieman oikealla seuraamista ja siitä palkkaamista käännöksissä. 

Loppuun onnistunut merkille lähetys.

Mörkön treenitauko jatkuu :(

Oltiin eilen onnekkaita ja saatiin aikaistettua (fyssarin pyynnöstä) seuranta-aikaa torstailta maanantaille. Olin innoissani, sillä Mörkön käytös oli reipastunut paljonkin edellisestä käynnistä. Mörkö on taas halukas leikkimään repimisleikkejä, ja koivennoston jälkeen Mörkö ruopii kaikilla neljällä tassulla maata pitkään ja hartaasti.

Mutta totuus oli karumpi. Kyllähän Mörkön selkä oli paremmassa kunnossa kuin reilu viikko sitten, mutta ei missään nimessä kunnossa. Edelleen tuli paljon iho-oireita rinta-rannelangan ylimenokohdalla. Vasen puoli oli jonkin verran huonompi kuin oikea.

Treenitauoista siis tämäkin viikko taukoa, ja luultavasti vielä ensi viikollakin. Seuraavaksi pitää varata lääkäriarika tälle tai ensi viikolle, jotta saadaan ranka kuvattua. Ihan vain omaksi mielenrauhaksi haluan tämän tehdä, että saadaan parempi ymmärrys onko kyseessä rakenteellinen vai lihaksista johtuvaa.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Mestari-luokka koestettu!

Ozzyn vuoro jälleen päästä kisaamaan. Kisat olivat lähellä (Vantaa), startti oli aamupäivästä (minulle mieluinen), lämpötila oli sopiva (ei liian kuuma) ja rata vaikutti helpolta (itsevarma fiilis). Niinhän siinä sitten kävi, ettei tulosta kuitenkaan tullut erinomaisista lähtötekijöistä huolimatta. Oikeastaan hyvä niin :p Sanoin jo aamulla, että tässä käy vielä kalpaten kun olin ihan varma että tulos tulee. Taas saatiin jalat maahan ja jatketaan nöyrempänä eteen päin :)

Tämän päivän kisarata

Radalla oli kiva määrä meille uusi kylttejä, muttei onneksi niitä kaikkein vaikeimpia (vielä opetuksen alla oleva merkille lähetys sekä edessä peruuttaminen). Uusina asioina päästiin pujottelelmaan oikealla seuraten, päästiin kääntymään tulppaanin ja valkovuokon tavoin. Täyskäännös oikeaan ja puolenvaihto edessä olivat myös uusia tuttavuuksia. Olin tyytyväinen ettei ollut iänikuista houkutusta - ei niinkään sen takia että houkutukset itsessään olisivat vaikeuta vaan tehtävä itsessään ei ole niitä mieluisempia minulle. Käytösruudussa koira istui oikealla kolme minuuttia.

Mestari-luokassa oli yllättävän runsas osaanotto, seitsemän koirakkoa. Meidän vuoro oli mukavasti toiseksi viimeisenä, niin sai hieman katsella myös toisten suorituksia.

Ja kuinka me sitten selviydyttiin:
-1 OV puolen vaihdessa takaa (tässä on nyt joku tyyppivirhe minkä toistan näemmä aina)
-10 siitä että suoritin kyltin 7 täysin väärin! En varmaan edes katsonut koko kylttiä kun tein molemmat oikeaan vaikka olisi pitänyt tehdä valkovuokko...
-1 + -3 tuli sitten varsinaisessa molemmat oikeaan kun jouduin uusimaan
-1 täyskäännös oikeaan
-10 puolenvaihto edessä. Tätä voisi vaikka treenata joskus :)
-10 istu, koira eteen ja oikealta sivulle - Ozzy istui edessä kyltin päälle...
-3 kun teetätin pyörähdyksen aivan liian myöhään
-1 liikkeestä maahan kyltilä jostain syystä pysähdyin itsekin

Summa summarum: 58/100p, eli ei tulosta

Positiivista oli se, että jälleen voin katsoa peiliin. Suurin osa oli ihan itseni aiheuttamia juttuja ja itselle jäi sellainen positiivinen fiilis että on taidollisesti aivan mahdollista saada tulos mestari-luokassa :)

Videotakin löytyy jälleen: http://youtu.be/R4Z-NnaJJBg

Täytynee katsella vielä uusia kisoja... ihan siltä varalta että jos päätän lähteä rally-tokon SM-kisoihin.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Kevyttä treenailua

Pitänyt hiljaista treenirintamalla. Olen lenkkeillyt koirien kanssa ja tarkkaillut Mörkön tilannetta. On ollut helpottavaa huomata, että Mörkön iloisuus ja energisyys on palannut takaisin. Iltapainit painitaan vanhaan malliin ja pilke silmäkulmassa Mörkö kehittelee omaa ohjelmaa vanhaan malliin. Näistäkin hyvistä merkeistä huolimatta en ole vieläkään vakuuttunut että Mörkö on oikeasti kunnossa. Tätä väitettä piti käydä sitten testaamassa.

Hallille siis ja Ozzyn kanssa tehtiin merkkiä, edessä peruuttaamista sekä liikkeestä istumista (koiran seuratessa molemmin puolin). Ensimmäinen merkki oli hakusessa, mutta tämän jälkeen Ozzy teki onnistuneita merkkejä kerta toisensa jälkeen. Jokaisella toistolla vauhti kasvoi, erinomaista. Peruuttamista tein kolme kertaa, nämäkin oikein mallikkaasti. Samoin liikkeestä istumiset meni paremmin kuin uskalsin toivoakaan. Ozzy teki tämän lisäksi muutaman mini-hypyn ja putken. Ai että koiralla oli kivaa :)

Mörkön kanssa tein puomin, kerran. Heti huomasi ettei edelleenkään meno ole entisen mukaista. Joskin huomattavasti parempi kuin viime treeneissä muttei kuitenkaan hyvä. En siis alkanut enempiä koiran kanssa kikkailemaan, nytpä tiedän että ensi viikonkin treenit jäävät väliin. Täytyy myöntää että olen hiukan huolestunut tuosta Mörkön selästä, mutta en halua sen kummemmin miettiä muuta... Onneksi ensi viikolla on jo fyssari, niin nähdään missään mennään.

Loppuverryttely tuli tehtyä samalla kuin kävelin kotio. 45 minuuttia reipasta kävelyä, ja ihan varmasti oli kevyen treenin rasitus poispyyhitty.

maanantai 9. syyskuuta 2013

Mörkön ui, Ozzy rallaa

Ensimmäinen pitempi liikkuminen Mörkölle fyssarikäynnin jälkeen. Mörkön olotila on kyllä selkeästi parempi, vauhtia tuntuu piisaavan arjessa ja Mörkön niin kovin mielellään loikkisi ja pomppisi. Pitkille lenkille en ole kuitenkaan vielä uskaltautunut, saati päästää Mörköä vapaasti metsään rallaamaan. Joten fyssarin suostumuksella Mörkö pääsi uimaan.

Mörkön uimakaverina oli oikein viehättävä bostoni Massa. Siellä nämä kaksi "saukkoa" vetivät poski poskea vasten eteen päin useamman ympyrän. Uittaja kertoi että Mörkön takaliikkeet olivat todella hyvät, mutta etuliikkeissä oli "ontumista". Pitää muistaa viedä tämä viesti takaisin fyssarille. Koska Mörkö kastui niin samalla tuli pesupäivä. Pesin Mörkön uimalassa ja fleece & BOT päällä tultiin kotio. Hetken päästä olikin täysin kuiva koira :)

Mörkö & Massa uittajan kanssa


Kun Mörkö niin sitten Ozzykin. Kaksi törppöä mukaan ja ulos kokeilemaan mestari-luokan temppuja. Ensin aloitettiin edessä kolme mittaa peruuttamalla. Kolme toistoa jotka kaikki paranivat kerta toisensa jälkeen. Viimeinen toisto oli loistava! Ozzy oli todella itsevarma, eikä tarjonnut mitään ylimääräisiä temppuja. Mikä siis kertoo heti itseluottamuksesta.

Tämän jälkeen lähettelin Ozzya kahden merkin välillä, merkillä lähettäminen kun on oikeastaan ainoa temppu mitä ei osata. Päätin luopua ideasta opettaa merkki tokomaisesti, sillä olen havainnut merkin olevan niin tiukoissa paikoissa radoilla ettei läheskään aina koira ole mahdollisuutta mennä merkin taakse. Tämähän sopii, totesi Ozzy kun juoksi lähetysten mukaan merkiltä toiselle.

Loppuun vielä oli pakko kokeilla miten 360 astetta oikealle oikealla seuraten onnistuu. Eihän se täydellisyyttä lähentele mutta kelvatkoon. Oikealla seuratessa peruuttaminen menee näemmä itsestään. Kummallakin puolella tein myös istu-seiso, joista asennonvaihdot oikein hyviä. Samoin keksin miten saan jatkossa tehtyä "istu, täyskäännös vasempaan, istu" - tulevaisuus näyttäköön kävisikö tuollainen suoritus tuomareille kun tähän mennessä tuosta on aina tullut -10 pistettä vähennystä.

Ozzy oli todella iloinen ja vaikutti oikein tyytyväiseltä itseensä :)

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Vuoden viimeinen kesänäyttely

Ozzyn kanssa suunnattiin lähinäyttelyyn Vantaalle, jälleen aivan loistavassa säässä. Ozzy oli aivan innoissaan kun päästi jälleen mukaan :)

Tuomarina oli oikein ihastuttava herrasmies Michael Leonard Irlannista. Hän oli kovin yllättynyt kuulleessaan veteraanien iät ja totesi vielä ennen kilpailuluokkaa ettei haluaisi koiria laittaa paremmuusjärjestykseen. Järjestys kuitenkin löytyi, ja perustelu järjestykseen löytyi arvostelusta. Aivan huippua! Kerrankin arvostelu, mistä sai jotain irtikin.
To be of this age and this condition it is a very big credit to the owner. You can also see he is very happy to be in the ring. Moved extremely well in both front and hind action. Very strong head, correct bone, excellent pigmentation. Back could be slightly shorter.
Tuloksena VET2 SA, jääden toiseksi oikein komealle veteraaniherralle. Arvostelu sai kuitenkin hymyn kasvoille, tähän oli hyvä päättää kesäkausi.

Totta kai piti jälleen shoppailla kun mukavia uutuuksia tuli vastaan. Mukaan tarttui kuivattua poron keuhkoa, minkä toivon kelpaavan Mörkölle (kun tuo ei suostu siankorvia syömään...). Samoin ostin lisää kuivattua lehmän vatsaa, kun koirat tuntuvat tuosta tykkäävän. Melkein tarttui mukaan myös uusi näyttelyremmi Ozzylle, mutta sitten totesin että kyllähän tässä vanhalla ihan hyvin pärjää :)

perjantai 6. syyskuuta 2013

Yllätyksiä fyssarilla

Olin jo viikkoja sitten varannut Ozzylle ja Mörkölle fyssariajan, ja hiljaa mielessäni kiitin hyvää tuuriani kun fyssariaika sattui samalle viikolle kun Mörkö oli hitaanpuoleinen ja vaisu agilitytreeneissä.

Ozzyhan on käynyt säännöllisesti fyssarilla, mitä nyt kesän kuukausina tuli melkein kolmen kuukauden tauko. Mikäs siinä kun Ozzylla näytti menevän hyvin :) Kesän lämpimät kelit vetreyttivät pappaa niin paljon että Ozzy välillä laukkailee lenkillä, hyppää avustamatta autoon ja pari kertaa olen havainnut Ozzyn istuvan itsekseen - kaikki sellaisia toimintoja joita ei ole pitkään aikaan näkynyt.

Ozzy käytiin läpi, eikä jumeja oikeastaan löytynyt. Hieman lihaskireyttä rintarangassa sekä etureisissä. Rintarankaan kuten myös ranteisiin ja polviin annettiin laseria. Lihasta oli tullut reisiin, mutta yllätyksekseni rinta- ja lanneragan vierestä on fileet pienentyneet. Ihmeteltiin yhdessä fyssarin kanssa että miten tämä on mahdollista kun reisien lihakset tulevat monipuolisesta liikkumisesta, ja liikkumisen pitäisi ylläpitää myös selän lihaksistoa. Hieman laihassa kunnossa Ozzy on, joten käsky kävi että lisää proteiinia ruokaan ja monipuolisten lenkkien kanssa jatketaan.

Mörkön kanssa on edellisestä fyssarin tarkastuksesta melkein puoli vuotta aikaa. Aikaisemmin on ollut hieman kireyttä vatsakalvoissa ja kolmen kuukauden välein tehdyissä tsekkauksissa ei ollut löytynyt mitään yllättävää. Senpä takia olinkin hieman yllättynyt kun Mörkö oli aikasta pahasti jumissa rinta-lannerangan ylimenoalueella. Toisaalta olin helpottunut että Mörkön hitautueen agilityssä on selkeä syy. Se taas mikä huolestuttaa on se että Mörkön jumeille ei oikein ole mitään loogista selitystä. Jumi on liian takana selässä jotta olisi tokosta tai agilityn kontakteista johtuvaa. Toisaalta jumi oli liian ylhäällä johtuakseen pujottelusta. Tapaturma tahi törmäys on epätodennäköinen koska Mörkö oli kipeä samasta kohtaa kummaltakin puolelta. Niinpä nyt sitten ollaan ilman riehumisia pari viikkoa ja mennään uudestaan tarkistamaan onko tilanne muuttunut. Jos ei ole niin sitten pitää käydä näyttäytymässä lääkärissä. Nyt annettiin kipeälle alueelle laseria ja Mörkö nautiskeli silmät kiinni hoidosta :)

Kotiin palattiin kotijumppaohjeiden kera, joten tietää mitä iltaisin tulee tehtyä seuraavan parin viikon ajan.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Viikkotreenit

Huh, kun on ollut kiirettä. Treenejä ennen tai jälkeen on täytynyt sinkoilla omilla asioilla ja on ollut kovasti tunne että vuorokauden tunnit loppuvat kesken. Niinpä täytyy säästää sieltä mistä voi, eli alkaen treenipäiväkirjan pitämisestä.

Eilen siis Mörkön agilitytreenit. Meille oli suunniteltu mukava rata, mutta yllätyksekseni Mörkö oli todella vaisu. Toisella kierroksella oli jo enemmän tekemisen meininkiä, mutta siltikin se "veto" tekemiseen uupui. Niinpä päätin lähteä tekemään loppuverryttelyä kesken treenien. Ei ole mitään järkeä jauhaa, jos ei kerta kulje. Eikä ole myöskään tietoa josko Mörköllä olisi jumeja. Onneksi fyssarille on jo aikaisemmin varattu aika tämän viikon torstaiksi.

Tänään vuorossa tokotreenit. Koska olin hieman etuajassa, niin päätin käydä vielä kertaalleen hallilla ennen kuin lähdin ajamaan toko-treeneihin. Otin kerran metallipuomin, meni ihan "ok". Laukalla, mutta hitaalla sellaisella. Sen jälkeen pari kertaa puukeinu, tämäkin "ok" mutta Mörkö jää mun makuun liian aikaisin odottamaan keinun alasmenoa, sillä huonolla tuurilla Mörkö pystyy näiltä jalansijoiltaan hyppäämään kontaktin ylitse. Tämän jälkeen laitoin vielä puomin laskevan osan maan myötäisesti, kolme toistoa ja joka kerta vauhti, motivaatio ja asenne oli parempi. Eli nyt hetkeksi taakse päin treeneissä. Viime kerran putki - puomierottelu oli liian vaikea, niin kuin alkuun jo vähän epäilinkin.

Tokotreeneissä aloitettiin häiriötreeneillä, tavoitteena pitää kontakti perusasennossa. Tämän jälkeen tein itsekseni Mörkön kanssa maahanmenopeliä, ja koska maahanmenot sujuivat tippumalla kokoilin kerran myös liikkeestä maahan menoa - onnistui! Tämän jälkeen hieman seuraamisjumppaa, muutaman askeleen pätkissä ja askelsiirtymiä. Kääntymiset oikealle ovat parempia, mutta edelleen esimerkiksi täyskäännöksissä seuraamisen paikka aukeaa. Täytyy tehdä vielä paljon kaarevia uria eri jyrkkyyksillä oikealle, että saadaan tuo kuntoon.

Koutsin kanssa katsottiin merkille menoa. Tämä ensimmäistä kertaa Mörkön kanssa. Ensin kutsuin kaksi kertaa Mörköä merkillä ja tämän jälkeen lähetin Mörkön kolme kertaa merkille. Mörkö kiersi kerran oikealta merkin taakse namille ja kaksi kertaa vasemmalta. Pitää seurata kumpi on Mörkölle loppujen lopuksi luonnollisempi puoli. Tämän jälkeen valmistelin Mörkön ruutuun lähetykseen ja "katsoppas" merkkisanalla Mörkö kohdisti katseensa aivan oikein ruutuun. Takana oleva merkki vain veti lujempaa luokseen, joten jouduttiin hieman avustamaan Mörköä huhuilemalla. Tämän jälkeen oikein mallikkaasti ruutuun.

Pienen tauon jälkeen tunnistusnoutoa lelukasasta. Tämä on minusta vain niin hauskaa :) Kaksi kertaa oma piilotettiin lelujen joukkoon, molemmilla kerroilla Mörkö haki kapulaa nenällään oikein määrätietoisesti ja toi kapulan minulle. Oikein pätevä poika.

Loppuun otettiin häiriössä seuraamista, ainoastaan liikkeelle lähtöjä ja seuraamista suoraan. Mörköä ei yhtään kiinnostanut tai häirinnyt ympärillä olevat koirat vaan teki neljä tosi hienoa reilun viiden metrin seuraamisia. Näin pitkiä en olekaan tainnut koskaan (ainakaan tarkoituksella) tehdä. Oikeaan suuntaan ollaan siis menossa seuraamisen kanssa.

Illalla jo pimeyden laskeuduttua lähdin vielä Ozzyn ja Mörkön kanssa pitkälle lenkille. Ozzy on ollut alkuviikon kotona ja olisi jo eilen kovin mielellään lähtenyt mukaan treeneihin. Toisaalta kiva huomata että Ozzykin tarjoaa aktiivisuutta. Siispä kävin vetäsemässä reippaan kävelylenkin, kestoa tunti. Se hyvä puoli myöhään lenkkeillyssä on ettei kukaan muu ole liikenteessä, koirut saivat purkaa energiaansa puolet lenkistä vapaasti juosten.


maanantai 2. syyskuuta 2013

Mitäs me mestari-luokkalaiset!

Eilen tehtiin pitkähkö ja matkana tylsähkö reissu Hankoon Ozzyn kanssa. Päätin aika viime tingassa ilmoittaa Ozzyn kahteen rally-tokokisaan, sillä halusin koittaa saada tarvittavat tulokset kasaan JOS kuitenkin päättäisin ilmoittaa Ozzyn rally-tokon SM-kisoihin. Niinpä tiemme vei Hankoon tuplakisoihin, mistä varovaisesti elättelin toiveita saada edes toisesta tulos.

Ensimmäisen kisan rata oli jotenkin ahtaanlainen ja sekavahko, piti oikeasti tietää minne suuntaan seuraavaksi mennään. Tiesin myös edellisen kisan perusteella että tuomari on tiukka lady... joten en elätellyt toiveita tuloksesta vaikka rata olikin meille suotuisa (ei hyppyä, käytösruudussa maaten). Viime kisasta viisaastuneena otin Ozzyn hyvissä ajoin aistimaan kisatunnelmaa kehän laidalle. Käytiin hieman muistelemassa muutamaa liikettä, lämmiteltiin ja odoteltiin omaa vuoroamme. Vuoromme tuli ja meni - todella tahmeasti. Ei oikein tuntunut missään vaiheessa hyvälle. Yllätykseni olikin siksi suuri kun selvisi että olimme kuitenkin saaneet 76/100 pistettä!

Toinen rata oli mukavan suoraviivainen ja selkeä. Siinä ei myöskään ollut hyppyjä, istumisia oli viisi ja käytösruudussa myös maaten. Hyvillä mielin lähdin radalle, mutta Ozzylla kesti aina kolmanteen kylttiin saakka syttyä tekemiseen. Tämän jälkeen mentiinkin niin vauhdikkaasti että itse en osannut pysähtyä yhdellä kyltillä oikeassa paikassa ja peruuttamisessa seuratessa otin yhden askeleen liikaa... Oh well, onneksi on taitava koira joka pelastaa sähläävän omistajan virheetkin. Saimme nimittäin toiseltakin radalta tuloksen, 77/100 pistettä sijoittuen viidenneksi. Tämän lisäksi olimme vielä tuomarin suosikkejakin :)

Jälkimmäinen rata: http://youtu.be/evieuLnvXdY

Kotiin viemisinä siis uunituore RTK3lainen ja ensimmäinen mestari-luokan kilpailuoikeuden omaava partacollie! Yllättävän nopeasti kolme tulosta sitten loppujen lopuksi tuli, viisi kisaa kerettiin voittajassa vanheta.

Selkeästi näkyy Ozzyssa se, että ollaan vain kilpailtu toukokuun jälkeen poislukien sitä yhtä ainokaista kertaa kun kävin lähikentällä treenaamassa. "Jännä juttu" että juuri tuolla kerralla treenatut asiat onnistuivat nyt kisoissa tosi hyvin. Pitää ehdottomasti treenailla nyt muutenkin, ihan Ozzyn vireen ja tekemisen meiningin säilyttämiseksi, sekä toivon että treenailu rentouttaisi koiraa myös kisatilanteissa joissa Ozzy on ollut turhan jännittynyt viime aikoina.

Tänään illalla otin edessä peruuttamista muistin virkistykseksi Ozzyn kanssa. En tainnut kertaakaan vaatia täyttä omaa kolmea mittaansa, mutta reilut kaksi omaa mittaansa tehtiin monta kertaa. Pitää tarkistaa vielä itsekin että mitä mestari-luokassa voi tulla vastaan jotta osaa painottaa oikeita asioita. Merkille lähetys nyt on ainakin uusi juttu meille.

Mörkön kanssa kävin kanssa treenailemassa parkkipaikalla. Ensin seuraamista kaarevilla urilla oikeaan ja vasempaan. Suunta on oikea mutten vieläkään ole seuraamiseen tarpeeksi tyytyväinen. Tämän jälkeen otin käännöksiä joka suuntaan, näissäkin tarvitsee käsiapua vähemmän kuin ennen mutta tarvitsee edelleen. Seuraaminen kuitenkin edistyy. Seuraavaksi otin lyhyen paikallaolon, etäisyyttä noin 15 metriä ja olin noin 15s etäällä koirasta. Hyvin meni :) Seuraavaksi naksuttelua maahanmenosta, noissa alkaa nyt olla se vauhti mitä haluankin ja mukavinta on että Mörkö menee maahan riippumatta onko mun edessä, takana, vasemmalla tai oikealla. Loppuun luoksetulo, tällä kertaa ihan huippu perusasentoon tule!