Syyskausi alkaa siinä määrin uusin tuulin, ettei Mörkölle ole omaa treenivuoroa lainkaan. Koitan treenata enimmäkseen itsekseni (kun ei varsinaisesti ole kuin koiran taitojen ylläpitoa) sekä satunnaisilla koulutuksilla (jotten itse kuitenkaan jymähdä toistamaan samaa). Tikrulla onkin urakkaa edessä, sillä on tämän vuoden puolella saada viimein juoksupuomi kuntoon. Halu kisaamaan on kova, ja toivottavasti ensi vuoden puolella päästään Tikrunkin kanssa tosihommiin.
Seuran viikkotreenit pyörähtivät viime viikolla käyntiin ja ilmaannuin treeneihin muiden treenaajien iloksi vauvan kanssa. Tätä se nyt on tämän vuoden loppuun, vauva kainalossa minne ikinä menenkin. Ei se helppoa ja stressitöntä missään nimessä minulle ole, koitan tehdä vauvalle asiasta helppoa ja stressitöntä. Ja toivon huumoria ja satunnaista avustusta kanssatreenaajilta.
Viime viikolla tehtiin Tikrun kanssa ainoastaan 4 + 6 esteen pätkät. Ekassa pätkässä totesin ettei rengas edelleenkään ole Tikrun vahvuus, täytyy siis suunnitella lisää treenejä asian suhteen. Toisessa pätkässä totesin ilokseni että pujottelu taas on yksi Tikrun hyvin osaama este. Toki pujottelunkin kanssa tarvitsee vielä treenejä, jotta taitotaso saadaan kolmosissa vaaditulle tasolle.
Tämän viikon treenien teemana oli irtoaminen ja ohjaukseen tuleminen. Laskin että hyppyjä tuli kaikkinensa 16 ja putkia 11. Ihan mukavasti Tikru putkiin upposi, vaikkei se olekaan lempi este. Hyvät ja napakat treenit hyvillä lämmittelyillä ja loppuverkalla. Vauvakin nukahti vaunuihin kanssa treenaajan heilutellessa vaunuja.
Oma kunto taas oli järkytys! Ei sitä treenatessa huomannut, mutta seuraavana päivänä sen tunsi. Pohkeiden sivuille sattui, takareisiin sattui ja pakaroihin sattui. Aika tyly seuraus edellisen päivän lyhyestä treenistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti