Olen seurannut Mörkön käytösä useamman viikon ajan jopa tarkemmin kuin aikaisemmin. Olen entistä enemmän vakuuttunut ettei Mörkön "paineistuminen" ole niinkään teknisens taidon puutetta vaan väärää mielentilaa ja todennäköisesti stressistä johtuvaa. Tietty pehmeän koiran varpaille astuminen ei helpota yhtään tilannetta, mutta en usko että se pelkästään myöskään aiheuttaa koiralle näin käsittämättömän ison lukon.
Mörkön stressin takana on taatusti useita syitä ja mielessäni on varmasti pyörinyt vasta murto-osa niistä. On kuitenkin hyvä että on jotain ajatuksia, niin voi jostain aloittaa. Aivan kaikki eivät ole omissa käsissäni, mutta ne mitkä ovat on jo todettu parantavan Mörkön oloa ja vähentävän siten myös stressiä.
1. Yhdessä tekeminen. Vielä elokuussa Mörkön viikkorytmi muodostui keskimäärin 1-2 agilitytreenistä ja 3-4 kunnon lenkistä. Satunnaiset kisat ja "keittiötreenit" päälle. Syyskuussa kaikki kääntyi päälaelleen treenimäärien jäädessä nollaan ja lenkkeilykin oli valitettavan satunnaista. Keittiötreeniä en oikein saanut aikaiseksi kun ei ollut tavoitteita ja varsnkin kun Mörkö tuntui ahdistuvan tekemisestä niin pahasti.
Tänään lenkillä oli seuranani onnellinen ja "hymyilevä" koira. En usko että pelkästään se on Mörkölle tärkein juttu että pääsee ainoana koirana lenkille, vaan että ylipäätänäsä pääsee tuulettamaan itseään. Metsässä Mörkö paineli omia polkujaan ja remmissä ollessaan kävi moikkaamassa kaikki vastaan tulevat koirat. Meillä ei yleensä treffata koiria remmissä ollessa... Lenkillä tuli mieleen, että voisiko olla niin että treeneissä Mörkö on päässyt varsinkin treenien jälkeen omien kavereiden kanssa lenkille ja nyt kun sosiaalisia kontakteja ei oman lauman lisäksi käytännössä ole niin sekään ei ole ihan optimaalista?
2. Treenit. Ollaan käyty Mörkön kanssa sitkeästi kerta viikkon rally-tokotreeneissä, vaikkei treenit yhtä juhlaa koiralle ole ollutkaan. Itselleni on ollut vaikea nähdä ennen niin iloisesti yhteistyössä työskennelleen koiran nyt kulkemassa paineistuneena häntä puolitangossa. Toisaalta, joka ikinen treeni Mörkö on ollut parempi niin teknisesti kuin mielentilaltaan - usein jopa niin että olemme lähteneet treeneistä paremmalla fiiliksellä kuin mitä treenihin mentiin.
Viikottaisen treenin lisäksi olen alkanut tekemään keittiötreeniä. Rauhallisessa tilassa olen lähinnä naksutellut Mörkön hakeutumista sivulle ja mini aseklin paikallaan vasemmalle kääntymistä. En tiedä onko ajatus oikea, mutta haluaisin takaisin Mörkön aktiivisen yrittämisen pitää oikean paikkansa sivulla ollessaan tai seuratessa. Tämän lisäksi Mörkö on joutunut hommiin saadakseen iltaruokansa. Eilen oikein nauratti kun istu -seiso sivulla suoritettuna ei ollutkaan teknsiesti mikään juttu kun mielentila oli oikea. Palkkioksi iltaruoka. Samoin olen tehnyt lenkeillä häiriön kestoa perusasennossa. Tällä hetkellä pystyn vaatimaan Mörköltä katkeamatonta kontaktia 80s ajan. Se on paljon se kun kaksi viikkoa sitten Mörkö pystyi 10s suorituksiin. Olen miettinyt tosin sitä onko järkeä yhdistää treenaus lenkkeihin... mutta toistaiseksi näyttää siltä että "töihin" virittely saa Mörkön oikeaan mielentilaan ja kunnon sosiaalisen palkkauksen jälkeen Mörkö jatkaa lenkkiä odottamatta nameja/leluja.
3. Tikrun kuntoutuminen. Asia mikä on ehkä yllättänyt kaikkein eniten. Tikru valitettavasti satutti itsensä elokuun alusta ja on siitä saakka ollut enemmän ja vähemmän kipeä. Jälkiviisas on helppo olla, ja nyt tiedän että kun Tikru oli kipeimmillään Mörkö pissasi sisälle öisin. Tikrun operaation jälkeen taas yöpissit ovat jääneet tyystin ja Mörkön ja Tikrun suhde on muuttunut tosi paljon - koirat ovat ystävystyneet ihan uudella tavalla.Kaverukset mahtuu henkisesti juomaan samasta kupista, ne nukkuu paljon lähempänä toisiaan ja ennen kaikkia nujaavat/painivat ystävällisesti. Aikaisemmin painiminen melkeinpä aina päättyi jomman kumman koiran hermojen menemiseen.
Toki pyrin jo Tikrun itsensä takia mahdollisimman hyvään kuntoutumiseen, jotta päästäisiin takaisin nuoren koiran arkeen ja pystyttäisiin treenaamaan agilityä. Yllättävää on ollut se, että Tikrun kuntoutuminen näkyy näinkin positiivisesti myös Mörkössä.
4. Muut stressin oireet. Asiat joille ei voi oikein muuta kuin poistaa stressin syy/t, joita en siis täysin tiedä. Paineistuminen (tai oppimiskyvyttömyys tai toimintakyvyttömyys kuten asiaa myös kutsutaan) on ehkä se kaikkein inhottavin oire. Nettiartikkeleiden mukaan myös astuminen on stressin oire, ja tätä on kyllä tapahtunut viimeisten viikkojen aikana paljon. Kohteena olen ollut minä ja myös Tikru on saanut osansa. Olen tämän(kin) oireen laittanut lähistöllä olevien juoksuisten narttujen piikkiin, mutta aika monessa artikkelissa on mainittu astumisen liittyvän stressiin. Tiedä häntä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa stressin vähetessä astuminenkin poistuu. Astuminen ei ole kuulunut aikaisemmin Mörkön tapoihin, enkä oikeastaan toivo että kuuluu nytkään. Klassisesti Mörkön kroppa on myös tolkuttoman jumissa, varsinkin kun ottaa huomioon miten vähällä käytöllä kroppa on ollut viime aikoina. Jumeja on hoidettu fyssarilla, ja kropan tila on jatkuvassa seurannassa.
Oletettavasti Mörkön stressitila on jatkunut viikkoja ellei kuukausia, joten en odotakaan että koira olisi normaalitilassa nopeasti. Eikä varmasti olekaan, sillä lähitulevaisuudessa tulee vielä muita muutoksia jotka saattavat vaikuttaa stressiin. Tai sitten ei. (Vaikka välillä minua turhauttaa,) niin suunta on koko ajan ollut parempi ja tästä on pidettävä kiinni. Onneksi minulla on hetken aikaa hyvät mahdollisuudet paneutua Mörkön kanssa lenkkeilyyn ja touhuiluun ihan kahdestaan. Sitten kun Tikru saa luvan liikkua enemmän niin tilanne toki muuttuu hieman, mutta en usko että Tikrun lenkeille mukaan tuleminen kuitenkaan on juurisyy stressille.
Kohti Mörkölle stressittömämpää arkea siis! Vaikka tilanne itsessään on varsin surkea, niin tämä on taas oiva oppimistilanne itselleni. En ole osannut lukea stressioireita, vasta jälkikäteen on pystynyt yhdistelemään (osan) asioista. En voi olla varma että jatkossakaan pystyn tilanteen päällä ollessa tekemään oikeita liikkuja, mutta toivon että tästä kokemuksesta jää oppia sen verran että osaan reagoida tilanteeseen nopeammin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti