Mörköhän on koira, joka jostain syystä tekee keinun nätisti kunhan vaan helppojen keinujen ja kisakeinujen suhde on oikea. Mörkön tapauksessa tarkoittaa noin 1/20, eli ehdottomasti suurin osa toistoista on oltava helppoja tai ainakin yksittäisenä esteenä tehtynä. Olen myös havainnut että mitä nopeammin kisojen jälkeen pääsee tekemään "korjaussarjaa" niin sitä vähemmillä toistoilla pääsee. Joten tänään hallille tekemään kaksi yksittäistä keinua, jotka onnistuivat erinomaisesti :)
Ai että niin rakastan Mörkön ilmettä kun se innoissaan "hymyilee" ja katsoo silmiin. Koko koira näyttää niin onnelliselta. Pienen onnellisen koiran kanssa treenaaminen on vain niin palkitsevaa :)
Ja sitten mokasin... päätin tehdä puomin. Ja jouduinkin tekemään aivan liian monta kertaa ennen kuin tuli edes siedettävä osuma. Turhauduin kun Mörkö ei tehnyt hyviä osumia ja turhautumiseni taas heijastui Mörköön epävarmuutena ja vauhdin hiljentymisenä. Tämä taas harmitti minua paljon, siis se että edes lähdin tekemään huolettomasti poimia eikä ollut mitään suunnitelmaa jos hyvää osumaa ei tulekaan. Muistutus jälleen itselleni, että suunnittele treenit!!
Onneksi koirat elävät hetkessä, tästä pitäisi kyllä ottaa itsekin oppia. Kotona autosta tuli jälleen se pieni onnellinen koira, jonka onnellisuus ja into kantoivat vielä iltalenkinkin. Mörkö oli eloisa ja tavanomaistakin pirteämpi. Miksi murehtia menneistä kun voi nauttia hetkestä, sanoisi Mörkö varmaankin. Niinpä, mutta siltikin vastaisuudessa suunnittelen treenit paremmin niin kuin tapoihini yleensä kuuluukin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti