Eilen viimein kisaamssa. Eihän Alicen koulutustaso missään nimessä ole hyvä. Pujottelu pitää viedä nenästä kiinni. Kontaktiesteiden kanssa olen eniten vahvistanut maahan asti menemistä ja sitä myöten esteiden turvallista suorittamista. Ohjausteknisesti meillä on varastossa tasan yksi ohjaustekniikka, valssaus. Lähdöt tehdään lentävänä. Näillä rajoitteilla kuitenkin olen vienyt projektia eteen päin kahdestakin syystä. Ensinnäkin Alicea on kuitenkin jonkin verran koulutuettu agilityyn, niin miksi ei voisi sitten myös kisata koulutustasoa vastaavat tuloksetkin (kun omistajalla on mielenkiinto toisenlaisessa liikunnassa). Toisekseen partiksia on nykyään missään lajissa niin vähän, että mikä tahansa positiivinen harrastusnäkyminen on vain hyväksi rodulle.
Tekemisessä näkyy kyllä koiran kokemattomuus. Ensimmäisellä radalla hyppyjen etäisyyksien arvoiminen oli aika ylimalkaista ja kontakteilta etsittiin nameja huolella. Tämä maksoi meille nollan kun pikkasen pääsi aika livahtamaan yliajan puolelle (+1,52s). Sijoituksena kuitenkin yllättäen 3/30! Toisella radalla hypyt olivat jo maltillisemmat ja paremmin arvioidut ja radalta saatiin nippanappa nolla. Uskon vahvasti että jos Alice saisi hieman enemmän kisakokemusta itselleen, niin vauhtiakin riittäisi riittävästi kakkosissakin.
Jäi kyllä sellainen positiivinen kipinä :) Harmi kun kisoja ei vaan ole kuin vasta elokuussa, ja sitten voikin olla ihan toiset kuviot mielessä. Olisi niin kiva saada puuttuva nolla jostain, niin että jos tänä vuonna osallistuttaisiin partisten mestaruuteen niin voitaisiin olla tällä kertaa kakkosissa kisaamassa. Jää nähtäväksi, mikä on loppukesän ohjelma ja aikataulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti