Tikru treenailee!

Tällä viikolla Tikru on ollut reipas treenailija. Käytöstavoista ollaan eniten treenattu hiljaisia toisten koirien ohituksia. Välillä onnistuu todella hyvin ja välillä taas maltti häviää tyystin ja pitää huutaa vastaan tulijoille kurkku suorana. Suunta kuitenkin koko ajan parempi, joten jatketaan ohitustreeniä.

Kotosalla ollaan treenattu kohteen kiertämistä sekä etutassut korokkeella kohteen ympäri pyörimistä. Kohteen kiertämisessä mennään nyt noin puolen kierroksen kohdalla. Tavoitteena kaksi kertaa ympäri pyörimistä, eli matkaa vielä on. Etutassut kohteella ympäri pyörimisissä ollaan taasen tehty tällä viikolla suuri edistysaskel, kun Tikru hakeutuu pyöriessään aktiivisesti koskettamaan mun vasenta pohjetta. Tässä suurin hoksaus oli että kun Tikru on palkattu oikeaan paikaan hyvin, niin vapautan Tikrun kokonaan kohteelta - ja kappas kummaa, Tikruhan hakeutui heti takaisin. Niin kuin pitääkin :) Seuraavaksi madalletaan koroketta ja minä kasailen rohkeutta josko uskaltaisi ottaa seuraavan kriittisen askeleen kohteesta sivusuuntaan... Usko kasvoi kyllä kovasti tällä viikolla että näinkin voi (mahdollisesti) opettaa seuraamisen.

Keskiviikkona Tikru vieraili Mörkö treeneissä tehden edelleen perustaitoja. Leikittiin, irrotettiin ja leikittiin. Välillä annoin Tikrun bongata lievästi mutkalla olevan putken - ja sinnehän Tikru paineli. Tein myös muutaman siivekkeen kierron, mutta oli pakko tehdä vähemmän toistoja kuin mitä olin alkujaan suunnitellut. Kentällä oli paljon häiriötä ja ilmeisesti Tikru joutui kovasti työskentelemään ettei ottanut häiriötä, ja sitä myöten väsyi todella nopeasti. Ei se haittaa, pikkupoika kun on niin pääasia on että tehdään ilolla ja täysillä se mikä tehdään.

Kevyttä palauttelu treeneihin

Tällä viikolla olen uskaltanut kevyesti treenailla Mörkön kanssa. Mörkö liikkuu selkeästi paremmin takapäätään käyttäen, on iloinen ja reipas ja treenaamisenkin jälkeen myös vetreän oloinen. Jännityksellä odotan mitä ensi viikolla osteopaatti antaa lausunnoksi. Toivon kyllä todella, että Mörkön jumit lantiossa olisi saatu vähintään haltuun ellei jopa täysin kuntoon. SM-kisailmokin aukesi, joten ihan hirveän montaa viikkoa ei ole koiran terveyttä aikaa parannella ja tehdä viimeisteleviä harjoituksia. Tietenkään en kipeällä koiralla myöskään lähde kisamaan, joten nyt vaan toivon että omaan silmään hyvään suuntaan tapahtunut kehitys näkyy myös koiran kropassa yhtä hyvältä.

 

Ollaan tiistaisin rally-tokotreeneissä ja treenipaikka on mainiosti 15 minuutin kävelymatkan päässä. Treeneistä pääsee vielä kivasti metsälenkille, joten tällainen laatuaikalenkkeily passaa tosi hyvin meille. Aivan kahdestaan. Koska kyseessä olivat ensimmäiset rally-tokotreenit puoleen vuoteen olin suunnitellut tekeväni 1-2 kyltin suorituksia ja palkkaavani kylttien välissä seuraamisesta. Kokeilen josko tällä tavoin saisi Mörköltä painetta pois kylteiltä. Huomasin kuitenkin heti alkuunsa, että Mörköä väisti hurjasti jokaisen kyltin kohdalla, joten lennosta suunnitelman muutos.

Treeneissä oli suunniteltu pitkähkö rata ja tekniikkapisteitä. Tekniikat olivat meille vielä liian vaikeita (ylempien luokkien puolenvaihtoja yms) joten jätin ne väliin ja keskityin rataan. Tehtiin rataa niin että vain seurautin koiraa + helpot käännökset tarvittaessa. Kannustin suullisesti ja palkkasin kylttien väleissä. Kolmannella kerralla huomasi selkeästi miten Mörköllä oli rento ilme ja se seurasi tiiviisti myös kylttien ohitse. Käännös vasemmalle ei ollut sellainen mitä toivon, mutta en kiinnittänyt tähän nyt huomiota sen enempää. Viimeisen vedon pystyimme tekemään tokomaisesti, ilman suullista kannustusta mutta palkkasin pari kertaa satunnaisesti kylttien väleissä. Seuraavalla kerralla varmaankin jatketaan samalla teemalla, mutta otan pari yksittäistä helppoa tehtävää mukaan. Uskon että näin saadaan kylttijännitystä ainakin pienennettyä.

Kotiin käveltiin polkuja pitkin 40 minuuttia ja päästiin kapuamaan muutama jyrkähkö mäkikin samalla. Tuli itsellekin lihaskuntoa siinä samalla. On kyllä niin mahtavaa että melkein kotiovelta alkaa metsä mäkineen, kantoineen, kivineen ja polkuineen. Mörkö vaikutti myös varsin tyytyväiseltä.

 

Keskiviikon agilitytreeneissä oli (jälleen...) ratatreeni, mutta ei sillä nyt oikeastaan ollut väliä kun halusin tehdä Mörkön kanssa kevyet treenit. Palkkasin puomilta ja keinulta, jotka pätkivät radan kivasti. Ainoastaan yksi kierros ja kiitos ja pois. En tiedä onko se oma mielikuva että olen (taas) hidas ja kömpelö vai olenko oikeasti hidas. Se ei olekaan yhtään hyvä juttu jos näin on, Mörkö kun ei anna mitään ilmaiseksi vauhdin suhteen vaan minun on vain liikuttava ripeästi. Oman liikkumisen tilanteeseen en taas pysty tällä hetkellä vaikuttamaan, joten näillä rajoitteilla tehdään niin hyvin kuin pystytään.

Tikrun kansas ollaan tehty nyt päivittäin Trkmanin menetelmällä seuraamisen alkeita. Tikrun koroketta madalsin jo puoleen ja Tikru tarjoaa kivasti useammankin kierroksen peräkkäin. Muutaman kerran olen palkkaillut siitä että koira pyörii kylki pohkeeseeni kiinni. Eilen, ehkä vahingossa, Tikru seurasi jalkaa kun otin ¼ asekeleen kohteen ympärillä oikeaan. Koitan ottaa nyt tehokuuria tuon tehtävän parissa, todennäköisyys on ainakin parempi että Tikru oppii näin seuraamisen kuin että jos treenailen kerran kuussa ;) Vaikka Mörkön kanssa vannoinkin etten enää opeta pikkukoiria seuraamaan, niin yksittäisenä taitona avaa kuitenkin mukavasti vaihtoehtoja tokossa ja rally-tokossa joten pyörrän sanani ja Tikrukin saa luvan opetella seuraamaan.

Lupa treenata

Positiivista, eilen osteopaatilta saatiin lupa alkaa treenailemaan kevyesti viikonloppuna. Mörkö oli edelleen jumissa vasemmalta puolelta lantiosta, mikä oli kyllä lievästi yllättävää. Jos olisin koiran käytöksen perusteella arvioinut niin olisin sanonut terveeksi. Mörkön hyvätuulisuus jatkui aamusta tähän aamuun ja ilokseni huomasin Mörkön seisovan aamulla selkä täysin suorana sekä makaavan runko pitkänä (selkä ja lantio rentona).

Suunta on siis oikea, joskin pitää varovaisesti palautella takaisin treeniarkeen. Seuraava tsekkaus parin viikon päästä. Sydän syrjällään toivon että Mörkö kerkeää palautua kuntoon ennen SMiä, ja vielä mielellään niin että kerkeäisi muutaman startin saamaan alle ennen kisoja. Puomin ja keinun kanssa pitää ottaa tehokuuri, jahka päästään normaaliin arkeen.

Koska Mörkö ei päässyt treenaamaan, niin hyödynsin heti ajan Tikrun kanssa. Tikrun malttia testattiin sillä ettei hieman liikkuvaan leluun saa käydä kiinni ilman lupaa, mutta luvan saatuaan saakin käydä kiinni kunnolla. Tein muutaman kerran putkea tarjoamisen kautta, mutta tämä ei jostain syystä ollut Tikrusta tänään kovinkaan riemua herättävää. Muutama siivekkeen kierto kumpaankin suuntaan. Hyvin teki vaikka mielenkiinnon kohteena olisi mieluummin ollut kentälle laskeutunut lokki sekä viereisen radan koira. Viimeinen kierto suuntaansa palkkasin lelulla, siitä kun Tikru saa selkeästi suuremmat kiksit.

Ozzy pääsi eilen pesulle (ja punkkitarkastukseen). Onneksi ylimääräisiä kyytiläisiä ei löytynyt.

Yksäriä, sekä turhaa murhetta

Torstai oli agilitypäivä. Alkuun olin varannut Leenalta yksärin aamupäivään, mutta kun tajusin Mörkölle tulevan tosi monta viikkoa kisataukoa niin ilmoitin vielä iltapäivälle kahteen starttiin. Tämän päätöksen tehdessäni en tietenkän osannut arvata säiden olevan näin hienot... olisi jäänyt kisat väliin, jotta olisi ollut mahdollista nauttia hienosta säästä muuten ja Mörkölläkään ei olisi ollut niin kuuma.

Yksärillä aloitetiin ensin Tikrun kanssa. Aluksi näytettiin meidän off-switchin tilaa ja paremmin saisi Tikru päästää lelusta irti. Mikä taas oli positiviista niin Tikru on hiffannut selkeästi idean että malttamalla pääsee riehumaan. Pystyin jopa heiluttelemaan lelua Tikrun edessä ja silti jätkä piti pepun penkissä - ja malttoi odottaa. Kovasti Leenaa nauratti Tikrun leikkimisen intensiteetti.

Treenattiin myös putkella putken tarjoamista, eteen päin fokusoitumista sekä lelun palauttamista. Varsinkin lelun palauttaminen on Tikrulle vaikeaa, kun Tikru mieluummin lähtisi lelunsa kanssa kuuta kiertävälle radalle. Niinpä kahden lelun leikillä treenaillaan minua kohden tulemista. Itse olen ihan solmussa lelujen kanssa, kun en ole tottunut lelujen kanssa pelaamaan. Hirveän kuumaa hommaa, kun pitää olla ihan satasella mukana eikä voi antaa Tikrulle sekunniksikaan aikaa haihatteluun... Muuten Tikru keksii itsekseen parempaa tekemistä.

Läksyiksi sainkin suunnitella harjoitukset äärimmäisen hyvin, ja varsinkin miten aion tehdä siirtymät. Lelun kansa alkuun, koira töihin, palkka ja taas alkuun. Ei yhtään mahdollisuutta Tikrulle rallatteluun, kun siitä ei ole kuitenkaan kuin haittaa jatkossa. Jos en pysty pitämään omaa keskittymistäni kasassa, niin treenit poikki ja muualle. Se nyt on itsestään selvää että treenit pidetään lyhyenä, mutta oli ihan hyvä muistutus että toistoja per kerta maksimissaan viisi jotta Tikrun intensiteetti ja tekemisen ilo säilyy ja kasvaa. Teknisinä taitoina jatketaan tolpan kiertämisen opettelemista naksutellen/lelulla. Ainakin eilen Tikrusta lelu oli miljoona kertaa parempi kuin nami.

Mörkön kanssa tehtiin keinun palauttava treeni, kun en edellisen kisan jälkeen ole keinua päässyt tekemään. Mörkö meni ihan ok mutta ei missään nimessä niin hyvin kuin voisi. Puomilla tehtiin alkuun suoria toistoja, ja havaittiin että alastulossa Mörkö tarjoaa joko kahta laukkaa (ei osu kontaktille) tai kolmea laukkaa (osuu kontaktille). Pohdittiin mihin suuntaan aletaan tekniikkaa viemään ja päädyin pysymään kolmessa laukassa. En usko Mörkön joka ikisessä tilanteessa pystyvän tekemään tarvittavan venytyksen kahdella laukalla alastuloa tehdessä. Pitää vain vahvistaa lisää että myös minun vedättäessä Mörkön on maltettava tehdä kolme laukkaa. Tehtiin loppuun myös kääntymisiä hieman.

Illan kisat... jälkiviisaana olisi pitänyt jättää menemättä. Ihmettelin kun Mörkön nenä ja suun limakalvot olivat todella kuumat vaikkei koira muuten läähättänytkään. Ensimmäiselle radalle lämmitellessä Mörkö ei innostunut normaaliin tapaansa. Lähdin kuitenkin radalle, mikä oli profililtaan meille mahdollisimman huono useine takaakiertoineen. Puhdas rata mutta hirveästi yliaikaa (etenemä 3,1m/s). Seuraava rata huomattavasti virtaviivaisempi ja Mörkökin vaikutti lämmittelyssä melkein normaalin innokkaalta. Kyllä järkytyksenä oli suurta, kun eteneä oli vieläkin huonompi (3,07m/s) parilla ohjausvirheellä höystettynä. Näillä näytöillä meitä ei taatusti pyydetä SM-joukkueeseen ;) Alla videot, vaikkein niissä ole oikei mitään nähtävää...

Illalla katsoin ettei Mörkö käytä takajalkojaan normaalisti, ikään kuin moottorin tehot olisivat poissa. Satunnaisesti Mörkön selkä oli ihan katkarapuna ja häntä oli todella vinossa vasemmalle. Varasin saman tien osteopaatille (Sanna Sammela) ajan täksi päivää. Minulle uusi tuttavuus, mutta kun ei tutuillekaan aikaa saanut näin nopeasti enkä halua pitkittää Mörkön tilannetta yhtään. Mörköllä oli hieman kiereyttä lavoissa ja varsinkin oikealla puolella lantiota. Hyppykieltoa viikko, joten siinä samalla selvisi ettei sunnuntain valmsennuspilottia ole. Totta kai koira pitää saada kuntoon, SM-kisoihin on niin vähän aikaa enää. Olisi kiva ymmärtää miksi Mörkö on noin jumissa, mutta ei voi muuta kuin pohtia olisiko lämmin keli haitannut keskiviikon treeneistä palautumista (vaikka teinkin palauttelut normaalin kaavan mukaan ja illalla Mörkö sai vielä magneesiumia ja kananmunaa palautumisen edistämiseksi).

Harmittaa valmennuspilotin väliin jääminen. Itselläni on jotenkin ollut langat hukassa nyt kun ei Niinunkaan treenejä ole ollut kuukauteen. Tekemisen rytmi sekä ajatus pitää saada löytymään jollain tavoin. Muutoin menee SM-kisat hihojen heilutteluksi, miten en todellakaan halua. Kun nyt näkee miten nopeasti Mörkö paranee niin täytyy miettiä yksäreitä tms ennen SM-kisoja.

Takaakierto-persjättö

Niinun treeneissä oli niin makoisa takaakierto-persjättö kohta (este 8), että oli aivan pakko saada tuurausvuoro. Onneksi tuurausvuoro saatiin ja käytetiin oikeastaan koko aika takaakierto-persjättö ongelma purkamiseen. Ensinnäkin epäilen että käytän ohjausta ehkä hieman väärissä paikoissa. Toisekseen tiedän olevani auttamattoman myöhässä persjätön kanssa, mutten osaa asiaa itse korjata. Kolmanneksi onnistun kuitenkin treeneissä, mutta en ole onnistunut siirtämään osaamista kisaradoilel. Niinu lisäsi listaan vielä ajoituksen, suunnan ja ajatusongelman takaakierron kanssa. Oikeastaan myöhästyminen persjätöstä onkin seurausta takaakierron ongelmista. Johtuen ehkä omasta kiireestäni persjättöön niin oma rintamasuuntani on väärä (ei siivekkeen taakse vaan rimaa kohti) ja tästä syystä joudun törkkäämään koiran siivekkeen taakse ja kun tässä kohtaa olen jo myöhässä niin koittaessani juosta koiran alta pois niin Mörkö lähteekin liikkeen mukaan hyppäämisen sijaan -> seuraa kielto.

Ensinnäkin tultiin yhdessä siihen tulokseen, että unohdetaan hetkeksi persjättö kokonaan. Keskityn nyt tulevina viikkoina hiomaan takaakierron kohdilleen, niin voin hyvin tehdä persjätön sijaan valssin. Olin todella helpottunut kun kuulin, ettei Niinukaan tekee takaakierto-persjättöjä mielellään. En siis ole mitenkään "huonompi" jos teenkin "vain" takaakierto-valseeja. Takaakiertojen kanssa minun tulee keskittyä rintamasuunnan pitoon (sieltä mistä koira kiertää) vaikka oma liike suuntaakin kohti siivekkeen sisintä tolppaa. Tämän lisäksi minun pitää opetella päästämään koiran ohjaus aikaisemmin irti. Kun ohjauksen suunta on kunnossa niin ajoitusta voidaan aikastaa, jolloin kerkeän lähtemään valssiin ilman kiirettä. Tehtiin muutama toisto ja ai että tuntui hyvältä!

Loppuun tein rallattelupätkän missä oli muutama takaaleikkaus (esteet 18-25). Takaaleikkauksia tulee treenattua luokattoman vähän. Vaikka en ohjausta kisoissa käyttäisikään niin Mörkön itsevarmuuden, itsenäisyyden ja nopeuden kannalta takaaleikkausten tekemisellä on huomattava merkitys. Ajatusta siis enemmän helppoon rallatteluun minne ympätään takaaleikkauksia mukaan.

Aivan loppuun kokeilin vielä pujottelun avokulmasta (esteet 33-35). Luulen että Mörkö olisi taipunut pujotteluun pelkästään lähettämällä, ainakin Mörkö vaikutti tietävän mitä tekee. Kävin kuitenkin ohjaamassa käsi nenästä kiinni pitäen kaksi ensimmäistä väliä ja  oli mukava huomata että olen löytänyt tähän(kin) tekemiseen suoritusrauhan. Kumpikin meistä tiesi mitä ollaan tekemässä - yhdessä :)

Oli kyllä niin hyvät täsmäiskutreenit. En edes jäänyt kaipaamaan koko radan suorittamista, kun keskittymällä muutamaan tiettyyn asiaan sain niin paljon enemmän irti treeneistä. Hyvä muistutus itselle, että treeniratoja kannattaa katsoa positiivisella kriittisyydellä ja yrittää poimia harjoituksesta ne itselle tärkeimmät ja oleellisimmat osiot.

Ratapiirros löytyy: http://www.niinuagilitysport.fi/virallinen-agilityharjoitus-182016-omien-koirien-kuulumisia-ak-6-koulutuspaiva-ja-viikkoharjoituksen-knopit-ja-vinkit/