Uhhuh, nyt on ollut viikko täynnä agilityä. Onneksi seuraavaksi onkin tarjolla useampi päivä ihan jotain muuta, ja välillä käydän fyssarillakin tsekkaamassa miltä kroppa tuntuu.
Keskiviikkona viikkotreeneissä oli alkuun vaikea saada oikeaa treenivaihdetta silmään, mutta kun asenne löytyi niin tekeminen oli yhtä juhlaa. Vaikeat umpikulmat tuntuvat nykyään toimivan aina, puomin kontakti oli todella hyvä ja keinukin ihan hyvä. Mörkö luukutti menemään ja kummallakin oli hauskaa.
Torstain treenit piti alkujaan jättää väliin, mutta kävin kuitenkin näyttäytymässä Niinun valvovan silmän alla. Täälläkin onnistui pujottelu, tällä kertaa vaikeasta avokulmasta. Japanilaista harjoiteltiin muutamassakin kohtaa, siinä varsin pätevän oloinen ohjaus kunhan vain saisi ohjauksen vielä tulemaan selkärangasta. Keinu toisella toistolla tosi hyvä, puomin kontakti huippu.
Sitten kauan odotettu VALMENNUSPILOTTI!!
Mörkön hommat alkoivat hyppytekniikalla. Ai että olen tykästynyt Mari Sydänmaanlakan hyppytekniikoihin. Tänäänkin tehtiin korkeuden arviointia, laskeutumisharjoitusta, etäisyyden arviointia ja power gridiä radan omaisesti. Mörkö menee paremmin kun saadaan ohjaajan liikettä mukaan ja minullekin nuo harjoitukset ovat mieluisia. Yllätykseksemme power grid onnistui jopa kuuden jalan väleillä. Mörköllä ei ollut oikomustakaan ottaa ylimääräisiä laukkoja väliin vaan venytti laukkaansa hyvällä itsevarmuudella.
Leena Inkilän tekniikkatreeneissä keskityttiin hieman puomiin ja paljon pujotteluihi. Ensimmäinen puomi onnistui tosi hyvin, toinen ei niinkään. Väliin pari pelkkää alastuloa ja loppuun kaksi hyvä toistoa josta viimeisin paras. Tämän jälkeen treenattiin pujottelua eri kulmista. Meille ei niinkään kulmat tuottaneet ongelmia vaan se, että yhdessä kohtaa rataa minun piti mennä todella liki pujottelevaa Mörköä ja Mörkö kun on tottunut ilmaan niin siitähän meinasi pieni ahdistus tulla. Saatiin kuitenkin hyviä onnistumisia tässä lopulta. Umpikulmat toimi jälleen hyvin.
Mari Mäkelän tasapainoilussa pääsin onneksi ohjaaja vähemmännä ;) mutta ei kyllä helpolla päässyt. Dobo-pallon päällä tehdyt asennonvaihdot tuntuivat Mörköstä hiukan oudoilta. Makaaminen oli ihan hallittu, istuminen pisti tärisyttämään ja seisominen oli jo selkeästi haastavaa. Tasapainotyynyn päällä seisottiin niin etujaloin kuin takajaloinkin. Kurkoteltiin eteen päin ja vedettiin kroppaa kasaan. Pyörittiin ympäri ja nosteltiin tassua haastetta lisätäksemme. Mörkö tykkää noista jumipista kovin.
Teemu Linnan suunnitelemalla radalla katsottiin mikä on koiran esteosaamisen taso. Sain kiitosta rytmittämisestä :) Mörkö yllätti irtoamalla reilun kuuden metrin päähän ja suorittamalla esteitä siellä kun itse jouduin pysymään puomin toisella puolella. Pujottelun umpikulma tuotti hieman vaikeuksia, mutta alla olleet runsaat toistot saattoivat vaikuttaa tähän. Loppusuoralla oli kuusi estettä (joista yksi rengas!) jotka oli pakko ohjata takaa leikaten. Hyvin meni vaikka tuntuikin kuin olisi ohjannut autoa jäällä pelkällä käsijarrulla.
Haastava, mutta opettavainen päivä. Nyt on hymy herkässä. Ja taatusti uni maistuu - meille kummallekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti