Tehtiin alkuun kokonaista puomia, ensimmäistä toistoa Mörkö jännitti. Seuraavaksi tehtiin useita laskevan osan juoksutuksia, joissa kosketus hieman korkea. Kosketus oli parempi kun laitettiin targetti eteen. Eli selkeästi tarvetta mennä takaisin päin treenien vaikeusasteessa. Leena jopa pohti olisiko hyvä ottaa boksi takaisin käyttöön. En ihan heti osta ajatusta, kokeilen nyt ainakin alkuun helpompia harjoituksia josko se riittäisi kosketusalueen laskeutumiseen. Päätin myös alkaa pitämään hetkellisesti kirjaa jokaisesta toistosta, että mihin kosketus tulee. Tämä vaatii taas suoritusten kuvaamista, joten pitää hieman miettiä miten aion yksin toteuttaa kuvaamisen...
Perjantain opeilla lauantaina kisamaan Purina areenalle. Iltapäivällä oli partis-yhdistyksen järkkäämä Jennan Caloanderin koulutus, ja kun aamupäivästä oli minien startit niin päätin kisata kahdessa ensimmäisessä lähdössä (jotta koira saisi levätä ennen treenejä). Kisapaikalla Mörkö oli todella innostunut ja hyvän tuulinen. Tekeminen yhdessä tuntui hyvältä ja tuleva rata mukavalta. Päätin rataan tutustuessa tehdä elämäni ensimmäisen takaaleikkauksen radalla - ohjaus mistä taisin pari viikkoa sitten vielä sanoa ettei Mörkön kanssa voi tuollaisia tehdä tosi tilanteessa... Harmillinen kontaktivirhehän radalata tuli, muuten hyvää suoritusta - ihanneaikaan!
Mietskelin jo ennen hyppyrataa, että pitäisikö jälki-ilmoittautua vielä viimeisellekin radalle. HAUn kisoissa kun tämä on mahdollista vielä kisapaikalla. Päätin ensin katsoa mikä on hyppyradan tulos, ja sehän oli 0! Meille kun nuo ihanneajan alitukset eivät ole ihan päivänselviä asioita, niin olin todella tyytyväinen että kaksi rataa meni ihanneaikaan (agility ihanneaika 3,66m/s ja hyppyrata 3,7m/S).
Onhan se ehkä hölmöä maksaa 25e startista, mutta takataskussa oleva nolla poltteli... ja koska Mörkö oli edelleen todella hyvällä tuulella niin ilmoittauduin kisaan. Eniten oli ongelmia oman vireen kanssa, kun olin valmistautunut henkisesti kahteen starttiin. Tarvittiin hieman oman pään virittelyä, mikä onnistui kohtalaisesti. Radalla tapahtui kaksikin omaa kömmähdystä mistä huolimatta Mörkö teki superisti töitä. Viimeisellä mutkaputkella omat jalat eivät tahtoneet enää nousta, mutta ajattelin että nyt on painettava loppuun saakka. Kannatti, sillä tältäkin radalta 0!
Nyt on SM-nollien tuplanolla hankittuna :) Vähän yllättäen. "Suunnittelematta". Hiukan tuo kerkesi jo ahdistaa, kun tietää etteivät ihanneajat ole meille se jokapäiväinen juttu. Aivan huikeeta siis että kaikki kolme rataa meni ihanneaikojen puitteissa! Vuosi sitten minulla oli vaikeuksia selvitä 3,2m/s etenemistä ja eilen juostiin 3,8m/s etenemiä. Eniten muutokseen on vaikuttanut tietoisuus siitä että _luulin_ liikkuvani, mutten liikkunutkaan. Syksyn rytmityskurssilla on huikea merkitys myös, sillä ilman kurssia en olisi ikinä ymmärtänyt takaaleikkausten merkitystä nimen omaan koiran itsetunnon kasvattamisessa. Enkä toisaalta olisi ymmärtänyt miten persjätöt taas masentavat koiraa (liikaa käytettynä). Näiden lisäksi olen vahvistanut hypyille irtoamista ja käynyt juoksulenkeillä yksin ja Mörkön kanssa. Parasta on, että tiedän ettei me vieläkään mennä täysiä.
Katselin vanhoja blogikirjautuksia. Onneksi! En olisi muuten tiedostanut että saimme ensimmäisen SM-nollan 19.9. ja VAIN kuukautta myöhemmin meillä on kasassa neljä SM-nollaa mukaan lukien tuplanolla :D Ei mua ahdista enää ollenkaan ajatus SM-kelpoisuuden saavuttamisesta :) Nyt pitää vaan toivoa että koira (ja minä) pysytään kunnossa ja terveinä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti