Pitkästä aikaa rally-tokoa!

Mörkön virallisen mittaustuloksen, ja mahdollisen agilityn loppumisen aiheuttamaan ahdistukseen ilmoitin Mörkön maaliskuun puolella rally-tokokisoihin. Ihan vain luomaan itselleni uskoa siihen, ettei maailma kaadu jos Mörkön agilityura loppuu aikaisemmin kuin toivoin. Edelliset rally-tokokisat ovat olleet loppuvuodesta 2017 ja tuon ja tämän hetken välillä en ole paljoakaan uhrannut ajatusta rally-tokoon. Toki yksittäisiä temppuja olen opettanut Mörkölle mielenvirkeyden ja kehonhallinnan näkökulmasta. Niinpä oikealla seuraaminen, vierellä peruutus ja asennonvaihdot ovatkin edistyneet paljon. Toisaalta, ei niillä yksittäisillä tempuilla vielä rataa suoriteta. Kävin sentään näyttämässä kisaviikon maanantaina Mörkölle kylttitelineet, ettei ratasuoritus mene täysin kylttien haisteluksi.

Hyvä puoli tällaisella valmistautumisella on se, ettei kisasuoritusta voinut jännittää. Ei ollut mitään syytä, kun ei ollut odotuksia tuloksestakaan. Tavoitteena oli ensisijaisesti radalla itsevarmasti ja iloisesti töitä tekevä koira, toissijaisesti koittaa ohjata koiraa (tässä välissä vaihtuneiden) sääntöjen mukaisesti. Koittaa olla rauhallinen ja luotettava ohjaaja koiralle. Mukaani radalle sainkin hyvinkin motivoituneen Mörkön.

Radan ensimmäinen suora meni juurikin niin paljon säätämiseksi kuin arvelinkin. Kait sitten kuitenkin jännitin hieman, tai Mörkö koki olonsa muuten hieman epävarmaksi. Molemmat seisomista sisältäneet tehtävät menivät -10 ennen kuin kerkesin aloittaakaan käskytystä. Mörkö oli erittäin varma että nyt pitää tehdä maahan meno. Tämän jälkeen homma sujuikin yllättävän hyvin, vaikka edessä oli pitkä pätkä oikealla seuraten. Yllätyksenä radalla tuli se että Mörkö vaihtoi seuraamispuolta 360 vasempaan tehtävässä, mutta jälkikäteen ajateltuna ei siinä ollut mitään yllättävää kun en varmaan koskaan ole edes pyytänyt koiralta ko suoritusta. Muutamia -1 pisteen kauneusvirheitä sekä -10 vasemmalla puolella pyörähdyksestä. En ole tainnut koskaan onnistua tuossa tehtävässä virheittä, eikä mitään hajua miksi se on kisatilanteessa Mörkölle niin kovin vaikea. Nyt kun näin häivähdyksen epävarmuutta koirassa halusin auttaa onnistumisessa, jotta päästään hyvillä mielin pois radalta. Tämä taisi olla meidän paras suoritus myös loppupisteissä mitattuna (54), mutta ehdottomasti paras suoritus rentouden ja itsevarmuuden mittareilla.

Tulos on yllättävän lähellä saavutettavissa, mutta vaatisi edes hiukan kokonaisuuden treenaamista, säännöllisyyttä sekä rutiinia. Näille ei ole nähtävissä aikaa lähitulevaisuudessa, joten luultavasti jätetään laji toistaiseksi muiden valtakunnaksi. Mukava kisapäivä, mistä jäi itselle erittäin hyvä fiilis. Kipinä jäi ehdottomasti kytemään, arvoitukseksi jää milloin kipinä syttyy kunnolla tuleen.