Tikru on saanut tarkoituksella elää pentuaikaa ilman "turhia" koulutuksia. Toki sisäsiisteys, hihnakäyttäytyminen sekä hoitotoimenpiteiden sietäminen on alusta saakka kuulunut asiaan. Samoin ruokakuppia ja ulko-oven avautumista odotetaan maltilla. Ollaan käyty muiden koirien kanssa yhdessä ja yksikseen "matkoilla". Varsinkin tämä on ollut itselleni erittäin opettavaista, että kuinka yksinkertaiset asiat lopulta kuormittavat koiraa. Ja miten helposti koiraa kuormitetaan liikaa pentuna, varsinkaan jos pentu ei näytä kuormittumista. Käytiin esimerkiksi Tikrun kanssa autoilemassa Helsingissä, kahvilla ja kotiin, kaikkinensa reilusti alle tunnin reissu. Reissun päälle Tikru otti monen tunnin unet. Olin hiljaa mielessäni tyytväinen etten ollut tehnyt tällä kertaa enempää.
Kuitenkin tässä viikkojen aikana on ollut useaan kertaan mielessä että jotain olisi ehkä syytä alkaa Tikrun kanssa tekemään. Toisaalta olen samaan aikaan jännittänyt sitä miten Mörkö kestää sen ettei olekaan enää ainoa koira minkä kanssa touhuan. Motivaatiota ja uutta näkökulmaa lähdin hakemaan ilmoittautumilla Silvia Trkmanin pentukurssille. Samalla pystyn kokeilemaan käytännössä miltä kaukokursseilu minusta tuntuu (itse olen hieman epäileväinen sopiiko tuollainen itselleni laisinkaan). Lähden kurssille mukaan melkein kolmen viikon takamatkalta, mutta edetään meille sopivaan tahtiin ja otetaan joko porukka kiinni tai sitten skipataan parhaaksi katsomiani juttuja.
Sunnuntai: esittelin Tikrulle naksuttimen sekä aloitettiin tassulla kohteeseen koskettamista
Maanantai: kohteeseen koskettaminen vaihtui etujalalla kohteella seisomiseksi
Keskiviikko: vahvistin etujaloilla kohteella seisomista ja koitin naksutella Tikrua kenkälaatikkoon siinä onnistumatta. Kenkälaatikon kansi oli tähän sopiva esine, noin 3cm reunat eivät enää häirinneet Tikrua
Perjantai: ensimmäinen kerta peruuttamista luopumisen kautta, ja uskomaton kaveri peruutteli muutaman naksauksen jälkeen puolisen metriä! Kohteella seisomiseen otettiin muukaan takajalkojen liike. Kerran Tikru pyöri kierroksen vastapäivään (vahingoss :) ) ja muuten kiersi sekä myötä- että vastapäivään neljännesosakierroksen verran.
Oikeastaan Tikrun kanssa on kiva työstää näitä asioita. Olen yllättynyt siitä miten hyvin Tikru keskittyy. Kokemuksen myötä on ollut nähtävissä myös hurja kehitys siinä miten Tikru on alkanut tarjoamaan eri toimintoja. Tikru opettelee oppimaan ja minä opettelen opettamaan naksutellen. Olen kyllä käyttänyt naksua jo vuosien ajan, mutta naksu on ollut enemmän oppimisen tukena kuin että olisin pelkästään naksutellut haluttua käytöstä.
Mörkö on tehnyt uusia asioita myös. Mörkö oli todella helppo naksutella laatikkoon. Aloin naksuttelemaan pyörimistä, mutta oma palkkauksen ajoitus ei ole kunnossa kun en ole saanut toivottua suoritusta esiin. Niinpä tänään päätin olla tekemättä tuota laisinkaan, vaan naksuttelin "tassutargettia" eli näyttämääni asiaa mitä Mörkön piti koskea jommalla kummalla etutassulla. Seisten oli vielä ihan helppoa, mutta ai että pienen leijonan oli vaikea tarjota samaa maaten taikka istuen. Hyvää kehonhallintajumppaa samalla. Kaiken lisäksi vielä kivaakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti