perjantai 20. marraskuuta 2015

Agilityohjaajan lowt ja hight

Vaikea viikko - minulle. Jostain syystä viikko alkoi jotenkin mollivoittoisesti ja vaikka tiistai oli maanantaita parempi niin tuli yllätyksenä miten oma mieliala kuitenkin vaikutti tiistain treeneihin. Mieli vai aikkaa. Vaikka olinkin odottanut treeniä ja treenirata vaikutti kivalta. Päästiin Mörkön kanssa aina puomille saakka ja sitten sakkasi. Mörkö ei ottanut puomin kontaktia, ei vaikka helpotti harjoitusta. Tosin siihen saattoi olla syynä se että puomin pää oli aika lähellä seinää ja tästä syystä itse otin huomaamattani sivuetäisyyttä. Tajusinpa samalla ettei sellaista ole edes opetettu Mörkölle. Koitin nollata itseni ja jatkaa rataa toisesta kohtaa, mutta jäin niin jumiin puomiin ettei treenistä tullut enää mitään.

Niinpä käytimme loppuajan keskustellen Niinun kanssa, puomista. Erittäin hyvänä havaintona nimittäin tuo sivuttaisetäisyys. Sekä se ettei Mörköllä ole fokus (enää) eteen vaan se katsoo minua alastullessa. Niinpä kontaktin suorittaminen taitaakin olla enemmän kiinni minun sijoittumisesta kuin että Mörkö aktiivisesti hakisi kontaktille osumaa. Niinpä nöyränä vain pitää ottaa totuus vastaan ja palata treeneissä oikeasti reippaasti taakse päin.

Keskiviikkona sain ostettua tuurausvuoron vauhti ja motivaatio -kurssille. Hieman petyin kun kurssin vetäjä olikin estynyt tulemasta, joten häntä tuurasi uusi tuttavuus. Ärsytys, rataan tutustuminen ja realiteettitarkistus itselle. Kuinka voin olla antamtta mahdollisuutta kouluttajalle jota en tunne, enkä ole aikaisemmin nähnyt, saati edes kuullut muiden kokemuksia? Uudella asenteella Mörkön kanssa radalle, tavoitteena tehdä hyvän mielen treenit. Korjaussarjaa eiliselle. Ja sitä sain! En ehkä niinkään saanut irti vauhdista ja motivaatiosta, mutta ehdottomasti sain ajatusten selkeyttämistä omille valssilinjoille sekä sitä mitä hain, hyvää mieltä. (Poden huonoa omatuntoa kun en sitten lopuulta päässyt omalla viikkotunnille, viikon (työ)paine purkautui ja kärsin sen verran voimakkaasta päänsärystä että totesin ettei sillä päällä treenata.)

Tuskaa kontaktista, treenaamisesta sekä ajan kulumisesta. Edellisistä kisoista on reilu kuukausi ja tuolloin ajattelin että nyt on hyvin aikaa treenata puomi kuntoon ja ottaa puomilta kääntymiset työn alle. Olihan siinä Mörkön sairaslomaa antibioottikuurin takia... mutta kyllä suurin osa menee omaan saamattomuuteeni. Nyt seuraaviin kisoihin on enää viikko, ja puomitreeniä olen tehnyt tasan yhden kerran! Ei voi kuin hurrata omalla saamattomuudelleen...

Joten tänään sitten hallille kameran kanssa. Tarkoitus tehdä pari puomia, ja melkein pysyin tavoitteessani. Päätin tehdä pelkästään kokonaista puomia, ihan vain mutun perusteella. Jotenkin tuntuu että Mörköltä puuttuu yksinkertaisesti rutiini kokonaisen puomin suorittamisesta, kun pääosin olen tehnyt vain alastuloja. Toisaalta Mörköltä on puuttunut myös mahdollisuus virheisiin ja sitä myötä oppiminen. Niinpä tänään otin kahden tasoisia nameja mukaan, ok palkan ja super palkan. Toistot 1 & 2 olivat supre (oikealta), toisto 3 & 4 kilpailumielessä luultavasti hyväksytyt mutta eivät minun kriteerejäni täyttäviä. Huomasin ottavani sivuttaisetäisyyttä kun vältin kameran ja puomin välistä juoksemista. Joten toisto 5 juoksin puomin ja kameran välistä ja Mörkö otti superhienon kontaktin.

Video treeneistä. Jos ei ensimmäinen videointiyritys onnistunut (ei näkynyt kontakti kokonaan kuvassa) niin nyt ei riitä kameran ominaisuudet. En olisi ihan heti uskonut että kännykällä saa parempilaatuista videota kuin kameralla. Ei siis saa tästäkään materiaalista kaivattua dataa mihin kohtaan Mörkön kontaktilla osuu, mutta näkeepähän ainakin onko osuma hyvä vai vähemmän hyvä. Yllätyksekseni Mörkö tulee alastulonkin laukalla muilla paitsi ensimmäisellä toistolla.


Kun oli apukädet niin tein yhden pujottelun (palkalle) ja vielä kolme putkeen lähetystä (palkalle). Mörkö tykkäsi ja meni lujaa. Käveltiin kotiin melkein tunnin verran, tulipahan ainakin kunnon jäähdyttely tehtyä.

Tänään oli hyvät treenit. Tänään syntyi ajatus tulevasta. Tänään kohtasin jälleen motivaation. Tänään uskon ainakin tähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti